Nyt seuraa blogikliseinen aloitus: terkut Tukholman muotiviikoilta!
Sitä seuraa lyhyt selostus siitä, kuinka saavuttiin tänne eilen sateen saattelemana, kirjauduttiin hotelli Bernsiin, lounastettiin Nelly.com:n kanssa ja käytiin katsomassa näytöksiä. 

Tämän jälkeen voisin kuitenkin paljastaa, että olen 

Asukriiseillyt
Mitä pukea päälle säällä kun sataa ja paistaa, on painostavan kosteaa, mutta samalla syksyistä viimaa. Kun kaupunki on pullollaan toinen toistaan tyylikkäämpiä lyylejä upeilla asuluomuksilla ja tunnet näyttäväsi niiden rinnalla ihan ankanpojalta. Haha, sitä aina hieman sokeutuu muotiviikkojen aikana ja miettii pitäisikö itsekin pukeutua ruutuun, raitaan, nahkaan, samettiin ja paljettiin kaikkeen yhtä aikaa, kunnes tajuaa ettei sillä ole mitään väliä. Oman matkalaukun sisältö saa (ja pitääkin) kelvata.

Kironnut takertelevaa englantiani
Minulla oli täällä työtapaaminen ja vaikka puhun ihan perus ok englantia, huomaan välillä, että lauseeni ovat ihan hassuja ja mitä enemmän jännitän, sitä enemmän kissa vie kieltä. Meinasin myös puhutella miespuolista Pr-työntekijää ”my Lordina” koska olen tapittanut Game of Thronesia maratonina. 

Kompuroinut korkkareissa
Tukholman mukulakivikadut, näytösaikataulu ja etäisyydet, mitkä ovat liian lyhyitä taitettavaksi taksilla, mutta ärsyttävän pitkiä kompuroida korkkareilla. Ensimmäisen päivän jälkeen nämä maiharit ovatkin pysyneet visusti jalassa.

 

Tällä kokovalkoisella asulla oltiin katsomassa Björn Borgin näytöstä tennishallissa. Yhdistän tenniksen aina valkoiseen ja siksi puin päälle jotain rentoa ja valkoista. Alla on Zalandolta tilattu hame ja sen päällä Zaran collagepaita. Nellyn uudet kiiltonahkabootsit taas tuntuvat oikeasti menevän asun kuin asun kanssa. 

 

 

Sweatshirt – Zara
Dress – Zalando (-20% HERE*)
Bag – Chanel
Belt – Gucci
Boots – Nelly (sold out, similar HERE*)
Blazer – Lindex

Photos: Sara Ollila / edit by me
 

 

 

 

Meteli ei yleensä haittaa minua. Puheensorina, ratikkakiskojen kolina, musiikki, koira, lintu, moottoritie tai vauva. Telkkarikin aina pauhaa kotona taustalla, se on jotenkin rauhoittavaa.
Mutta joskus tekisi mieli painaa kaikelle pausea. Varsinkin silloin kun pitää keskittyä, mieli ottaa yllättävän paljon ärsykkeitä kaikesta. Kuulet tuolin narinan, askeleet käytävässä, jokaisen sanan.

Sanoinkin Kiralle muutama päivä sitten toimistolla, kaivaessani kuulokkeita millä peittää toimistohulinan, että voisinpa kuunnella hiljaisuutta. Olisipa kappale mikä ei kuulostaisi miltään, mutta jos se olisi tarpeeksi kovalla se peittäisi alleen kaiken muun hälinän. Siis kappale pelkkää hiljaisuutta.
korvatulpat ja kuulosuojaimet eivät tietenkään ajaisi samaa asiaa. Kappale pelkkää hiljaisuutta olisi paljon rauhoittavampaa kuin tukitut korvat 😀

 

No, melkein samaa asiaa (linnunlaululla säestettynä) ajaa myös mökkiviikonloppu. Tultiin tänne poikaystävän kanssa kahdestaan pakoon kaupungin hulinaa ja rentoutumaan, ja pakko hehkuttaa – hiljainen saarimökki on todella tehnyt taikansa.

Järvivedellä mökkisaunassa pesty tukka, lasi viiniä ja takka, rantahiekalla voitettu mölkky, mökkitiellä juostu lenkki, nuotiolla kypsennetty ruoka ja mökkipihalta kerätyistä sienistä tehty sienikastike oman maan perunoiden kanssa? Voisiko mikään olla parempaa. Voin rehellisesti sanoa, että nukuin viime yön paremmin kuin viikkokausiin ja aamulla herätessä halusin yllätyksekseni jopa joogata. Youtube videon ohjeistuksella aamujoogan kuistilla (en koskaan joogaa yksin) ja takaisin peiton alle juomaan aamukahvia.

Suupielet ovat korvissa <3 

 

Luin tuon lauseen kirjasta mitä luen tällä hetkellä ja vaikka se ei ollut mitenkään relevantti asia koko opuksessa, jäi se jotenkin mieleeni. Laitettuani kirjan kiinni sain päähänpiston noudattaa hetken tuota lausetta. Kokeilla edes viikon ajan ihan pienimissäkin asioissa olla välillä vähän mukavuusalueen ulkopuolella.

Okei, myönnetään, pelkää on ihan liian vahva sana, sanoisin pikemminkin, että yritin tehdä asioita mitkä eivät tuntuneet niin mukavalta, mitä en ole ennen tehnyt, tai missä olin hieman omien tottumuksieni ulkopuolella.
En siis ollut hyppäämässä benjiä kaivarissa, vaan sanoin kyllä arjessa asioille mille olisin herkemmin normaalisti sanonut ei. 

 

Esimerkiksi:

Otin kaupunkipyörän käyttöön
Mitä pelottavaa siinäkään nyt voi olla. Luulinko etten osaa käyttää sitä? Nyt olen ollut jo pidempään tuosta keltaisesta vekottimesta aivan innoissani ja kikattelen yksikseni aina kun ajelen pitkin kaupungin pyöräteitä. 

Ostin uinti-kausikortin
Kuinka pitkään tämäkin on pitänyt tehdä? Aiemmin pelkäsin, että se jäisi käyttämättä ja tulisi vain epäonnistunut ja laiska olo. Onneksi päinvastoin, olen käynyt nyt tuplainnolla pulikoimassa.

Uin/juoksin pidempään kuin yleensä
Aiemmin pelkäsin asettaa uusia tavoitteita, mutta nyt menee jo triplamäärä esim. siitä mitä uin alkukesästä.

Akkukin sai loppua
Ei ilman puhelinta voi niin orpo olo olla. Ennen juoksin prosenttien hiipuessa lataamaan heti puhelinta, mutta nyt annan olla. Välillä on ihanaa olla tavoittamattomissa ja irti somettamisesta. Myös kokonaan ulos lähteminen ilman puhelinta on ollut jo pidempään tapana. 

Yleisien suihkutilojen kammo
Arvatkaa kuka ennen inhosi käydä salilla/uimahallilla suihkussa?  En oikein tiedä miksi, pelkäsinkö muiden katseita? Kaikkihan me ollaan vaan naisia jokainen uniikilla kropalla varustettuna. Nykyään riuhdon uikkarit vaivatta pois ja hypin ilkosillani muista välittämättä suihkussa ja saunassa 😀

Käyn enemmän yksin syömässä
Tämä ei ole mukavuusalueen ulkopuolella, olen vain aina tottunut syömään ulkona aina jonkun kanssa. Kesällä on ihanaa mennä kahvilaan salaatille, vain kirja seurana.

Ostan lennot minne tahansa
Olen sellainen jahkailija mitä tulee matkakohteen päättämiseen. Otan liikaa selvää ja punnitsen ikuisuuden vaihtoehtoja ja etsin parhaita lentoja ja hotelleja. Mitä jos joskus vaan ottaisi lennot minne tahansa ja antaisi matkan kulkea omalla painollaan?Puolasta oli hyvä aloittaa (ja kuvista näkeekin, että Varsova oli yllättävän kaunis paikka).

Skeittaa/pyöräile/pelaa tennistä, golfia, padelia!
Vaikka olen joissain lajeissa aivan surkea, en usko että enää menee läpi lause ”en voi pelata tennistä koska ranteeni eivät kestä sitä" 😀

 

 

Top – GinaTricot
Skirt – GinaTricot
Shoes – Samsoe & Samsoe