Postaus toteutettu yhteistyössä Hoitola Kurvilan kanssa*

 

Muistan kun ensimmäisen kerran havaitsin pakaroissani muhkuroita.
Mistä ne tuli? Ehkä se on ikä, ehkä pitäisi tehdä enemmän pakaralihaksia, onkohan ruokavaliossa liikaa herkkuja? Asia on varmasti korjattavissa.

No eipä ollut. Tästä on jo vuosia, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä selluliitti todellisuudessa edes oli, tiesin vain että se tuntui olevan naisille kirosana ja että sellaista ei muka saisi olla. Olinpa hölmö!
Pakaralihaksia tehtiin, ruokavaliokin pysyi suht terveellisenä, mutta muhkuroita vain lisääntyi. Ja lisääntyi.  

Olen aina ollut hoikka ja urheillut, joten aluksi en ihan tajunnut miksi takapuoleni näytti pullataikinalta johon jauhot eivät ole sekoittuneet kunnolla. Aloin olla tietoinen missä valossa ja asennoissa selluliitti tuli näkyviin rannalla ja kuvissa. Viskasin jopa piukimmat farkkushortsit kirpparikasseihin ja välttelin minihameita. En todellakaan olisi luullut olevani se tyyppi joka antaisi vähääkään jonkun selluliitin haitata minua. Miksi asia niin vaivasi minua? Mistä ihmeestä selluliitti tulee, onko se paha asia ja onko oikeasti sen pois saamiseksi olemassa mitään keinoja?
Googlettelin tuloksetta. Erilaisia hoitoja oli pilvin pimein, mutta niin oli myös palautetta näistä hoidoista. Toimisiko oikeasti mikään? Olisiko sillä edes väliä? Onko turhaa testata kalliita hoitoja. Annoin asian olla.

Kunnes ystäväni kehui erästä paikkaa missä oli käynyt selluliittihoidossa. Hoitola Kurvila. Paikan omistaja Nina Lätti tuntui erittäin paljon asialle omistautuneelta (Kurvila on ollut jo lähes 30 vuotta toimimassa selluliitin poistamiseksi ja Nina on tuon hoitokonseptin kehittäjä). Laitoin  meiliä ja varasin ajan ilmaiseen 30 minuutin näytehoitoon.

Kun ensimmäisen kerran astuin hoitolaan jännitti. Hoitola sijaitsee Leppävaarassa nostalgisessa kauppakeskus Galleriassa. Kurvila ei ollut tyypillinen kauneussalonki, vaan rehellinen selluliittihoitola asiaa yhtään kaunistelematta. Pukuhuoneessa riisut itsesi alusvaatteisillesi ja astelet ujona Ninan eteen. 

Jos joku, niin tää tyyppi on varmasti nähnyt paljon pakaroita, mietin, kun heitin kylpytakin penkille ja kuulin tuomioni omasta selluliittitilanteesta.
Turhaa jännitin. Vaikka selluliittituomio oli, että kolmannen asteen selluliittia on molemmissa jaloissa, oli ensimmäinen käynti todella positiivinen ja hoitopöydällä oli helppo olla.

 

Esimerkkikuva siitä miten filttereillä, asennolla, oikeilla kulmilla, sekä valoilla ja varjoilla saa paljon “piiloteltua”.

 

 

Sain kuulla kaiken selluliitista.
Tiesittekö, että selluliitti on hormonitoiminnasta johtuvaa sidekudoksen veltostumista ja naisilla tämä sidekudos veltostuu enemmän, koska kuukautisten aikana keho valmistautuu mahdolliseen raskauteen venymällä. Faktahan on siis se, että joka vuosi olemme yhä vanhempia, ja vanhetessa sidekudokset löystyvät. Joka kuukausi meillä on kuukautiset, jotka veltostuttavat sidekudosta, uhkimme ja puhkimme salilla kuinka paljon tahansa.
Tämä on myös se syy, miksi miehillä ei ole yhtälailla selluliittia kuin naisilla. 

Kun monta vuotta venytään, ei siitä ihan lopullisesti koskaan takaisin palauduta. Normaalisti kehon omat lihaspumput saavat lymfasuonissa virtauksen aikaiseksi, mutta sidekudoksen antaessa periksi, pumpun teho lakkaa; näin sekä nesteet että kuona-aineet alkavat kerääntyä ja kun rasvasolut vielä turpoavat huonon aineenvaihdunnan seurauksena, selluliitin muodostuminen tiettyihin paikkoihin on jo hyvällä mallilla.

 

 

Hoito ei sattunut ollenkaan lähinnä tuntui rentouttavalta ja välillä kutittelevalta. Minulle tehdyssä hoidossa oli yhdistelmä lymfaa, kavitaatiota sekä ultraäänihoitoa.
Ninan kanssa oli mukava jutella. Tuntui kuin olisimme olleet vanhoja tuttuja. Puhuimme ammatistani ja Nina ehdotti yhteistyötä, mikä kuulosti minusta myös loistavalta idealta. Mitä enemmän olen lukenut ja kuullut selluliitista, olen halunnut kumota sen myytin, ettei sitä muka olisi suurimmalla osalla naisista. Selluliittia on myös hoikilla ja jopa urheilijoilla, eikä minua enää haittaa yhtään myöntää, että sitä löytyy runsaasti myös omista pakaroista.

Selluliitin lisäksi minulta löytyy myös raskausarpia. Monet ystäväpiirini tytöistä ovat nyt mielenkiinnosta käyneet testaamassa hoitoa Kurvilassa ja joillain on näkynyt heti hyvin tuloksia. Itselläni selluliitti tuntui olevan paljon tiukemmassa ja vaati lukuisia hoitokertoja. Paikat olivat ihan tukossa. Vaikka selluliittia lähtikin hoidossa, raskausarpien takia iho näyttää pakaroissa edelleen hieman epätasaiselta. Näyttäkööt, se on ihan ok. Säännölliset käynnit Kurvilassa saivat minut myös miettimään, että miksi juuri minulla on selluliittia mutta esim. Isosiskollani eikä edes äidilläni ole yhtälailla? Minulta meinasi tippua silmät päästä kun olimme perhelomalla Kanadassa ja minulle valkeni että olen perheemme ainoa kunnon muhkurapakara 😀 

Useimmiten kun perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat siihen, kuinka aikaisin selluliittia näkyy. Olin ymmälläni – mistä voin “syyttää” omia muhkuroitani jos urheilen, syön terveellisesti, eikä perintötekijöihinkään ole tässä tilanteessa katsomista. Onko se istumatyö, liian vähäinen vedenjuonti, aineenvaihdunta?
Ninan kanssa mietimme voisiko osasyy olla siinä että en ole palutunut treeneistäni kunnolla. Jos vedän kunnon maitohappotreenin niin sehän voi jopa joissain tapauksissa pahentaa tilannetta. Lihakset on palauteltava huolella, jotta kudos ei happamoidu lisää nimittäin selluliitti on jo lähtökohtaisesti itse hapanta kudosta.

 

Raskausarvetkin ovat hyvin yleisiä, eikä mielestäni edes yhtään pahannäköisiä. Niitä nyt vain on. Mielestäni on hyvin virkistävää, että moni verkkokauppa on ottanut käytännökseen, olla photoshoppaamatta mallien raskausarpia pois. Pitäisi itsekin useammin vain rohkeasti näyttää niitä kuvia, missä ne ovat näkyvillä eikä valita aina tänne niitä parhaimpia kiiltokuvia.

 

 

Palautuminen on siis tärkeää ja pakko myöntää, että olen lintsannut tällä saralla. Voiko olla mahdollista, että olen treenannut itselleni lisää selluliittia? Tiedä sitten mikä oli lopullinen syy, tämä Selluliitti-Scherlockin laski jo suurennuslasinsa pois pakarasta. Olen tullut jo aikoja sitten siihen tulokseen, ettei asiasta todellakaan kannata stressata (stressikin kun kuulemma lisää selluliittia). Selluliitti on hyvinkin normaalia ja sitä saakin olla. Tarkoitus ei ole tällä postauksella kehoittaa ihmisiä  hankkiutumaan heti eroon selluliitista. Päin vastoin, haluan tuoda esille, että sitä on suurimmalla osasta naisia. Sitä on myös minulla eikä se ole mikään häpeilyn asia.
Jos kuitenkin hoito on jo ollut pitkään mielessä, niin tässä on kehuja saanut hoitola. Ei siitä selluliitista tarvitse kokonaan eroon päästä, mutta jotkut kokevat että on hyvä laittaa kuona-aineet liikkumaan tukkoutuneissa putkistoissa ja sitä kautta on sitten itsellään parempi olla.

Itsekin olen iloinen, että olen päässyt hieman jyvälle asiasta ja kävin hoidossa avittamassa sidekudoskerroksen tulehdusta ja tukkeutuneiden solujen aineenvaihduntaa ja hapensaantia. Koin hoidon enemmänkin kehon huoltona. Nyt veri kiertää paremmin ja jalat tuntuvat kevyemmiltä. Nyt kun tiedän mitä selluliitti oikeasti on, on helpompi myös pitää huolta omasta kehosta.

 

Tämä tarkoittaa:

  • Hieman hellempää treeniä
  • Kunnon palutumista ja venyttelyä
  • Syön puhdasta, ravinnerikasta ruokaa säännöllisesti
  • Käyn ylläpitävissä hoidoissa Kurvilassa
  • Vähemmän stressiä, enemmän laadukasta unta
  • Vältän passivisena oloa ja liikaa istumista
  • Vältän kireitä housuja. Olen aina inhonnut pillifarkkuja ja nyt kun tiedän niiden häritsevät ongelma-alueiden verenkiertoa (varsinkin istuma-asennossa) voin hyvillä mielin hengailla löysissä ja mukavissa housuissa.
  • Juon todella paljon vettä. Joka päivä. 2-3 litraa on hyvä.
    Hoidon jälkeen vesi on todella tärkeää, nimittäin lymfaneste on jo valmiiksi proteiinipitoinen joten kun jotain irrotetaan kudoksista ja se siirtyy lymfanesteen joukkoon, paksuuntuu neste ja muuttuu hankalakulkuiseksi ilman vedellä tehtävää laimennusta.

 

 


ALENNUS

Mainitsemalla nimeni Julia Toivola, saat valitsemastasi hoidosta alennusta -20%
(Alennus voimassa tämän vuoden loppuun).

Ajan voit varata soittamalla numeroon
Nina Lätti
puh: 09 – 541 7270
Tai laittamalla sähköpostia Kurvilan sivuilta täältä.

Tulkaa ihmeessä kertomaan jos käytte hoidossa, olisi kiva kuulla teidän kokemuksia 🙂

Tags:

 

Tiedätte varmasti kaikki tuon kysymyksen työhaastattelussa ja sen perussuomalaisen vaatimattomuuden ja jopa pienen epämukavuuden tunteen kun kysymykseen pitäisi vastata.

Ööh.. no oon ihan tunnollinen ja positiivinen, kai mä tuun hyvin toimeen muitten kanssa. Joo oon tiimipelaaja! (Ajattelet mielessäsi, että jes olipas hyvin keksitty – kuka ei haluaisi tiimipelaajaa työpaikallensa, vaikka luultavasti työnantaja on kuullut tämän saman lähes jokaisen työnhakijan suusta).

Kuulun juuri siihen jengiin joka ei osaa itseään ainakaan liiaksi täysin luontevasti kehua. Ja nuo ylläolevat kolme hyvää puolta olivat muuten tismalleen meikäläisen suusta joskus teiniaikoina ensimmäisessä työhaastattelussa.
Mutta mitä vanhemmaksi tulee sitä tärkeämpänä pitää omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden kehittämistä.
Kävin viime tiistaina Pilots Helsingin Design Your Roadmap -luonnolla ja sain vihiä ”tunnista luonteenvahvuutesi”  testistä, jonka kävin mielenkiinnosta kokeilemassa. Jos itselleen tuntuu vaikealta keksiä niitä omia hyviä puolia, niin antaa sitten internet-testin niistä vihjata. Ainakin haluan uskoa, että nämä viisi osuivat kohdallani hyvinkin oikeaan.
(Läheiset saa korjata jos testi on ollut ihan hakoteillä näiden kanssa).

 

 

Nämä viisi olivat testin mukaan vahvimpia hyviä luonteenpiifrteitäni:

1: Kiitollisuus
Olet tietoinen hyvistä asioista ympärilläsi etkä pidä niitä itsestäänselvyyksinä. Ystäväsi ja perheenjäsenesi tietävät, että olet kiitollinen, koska käytät aikaasi kiitoksen osoittamiseen. 

En tiedä tietävätkö mutta nyt kerron. Menen lähestulkoon joka yö nukkumaan ajatellen, että samperi tässä minä nyt vaan saan makoilla omassa asunnossa lämpimissä lakanoissa ja upea poikaystävä vieressä. Olo tuntuu usein turvalliselta ja siltä, ettei ole mitään hätää. Voisiko asiat edes paremmin olla? Minut saa myös sängystä ylös pelkkä ajatus uudesta päivästä, ruisleivästä ja kahvista. Saatan hyppiä tasajalkaa innosta jos menemme poikaystäväni kanssa alakerran ravintolaan treffeille. Rakastan pieniä asioita ja jos totta puhutaan, mitkään superluksus upeudet eivät voi näille edes vedää vertoja.

2: Huumori
Pidät nauramisesta ja kiusoittelemisesta. Sinulle on tärkeää saada toiset ihmiset hymyilemään. Yrität nähdä valoisan puolen joka tilanteessa. 

No sanotaanko nyt näin, että minulle on tärkeää saada itseni ensiksi hymyilemään (kuka ei olisi nähnyt minua höröttämässä omille jutuilleni). En yritä tietoisesti hauskuuttaa muita, mutta rakastan ronskia huumoria naurua ja sitä että kikatetaan pissat housuun porukassa. 

3: Ystävällisyys
Olet kiltti ja antelias toisille eikä sinulla ole koskaan liian kiire tehdä palvelusta toiselle. Nautit tehdessäsi hyviä asioita sellaisillekin ihmisille, joita et tunne hyvin. 

Rakastan auttaa ystäviäni. Eikö kaikki nauti kun saavat tehdä hyviä asioita kaverille? Voiko parempaa fiilistä olla.

4:Anteeksiantavaisuus
Annat anteeksi niille, jotka ovat kohdelleet sinua väärin. Annat ihmisille aina toisen mahdollisuuden. Johtava periaatteesi on armollisuus eikä kosto.

En ole pitkävihainen. En jaksaisi kantaa turhaa negatiivisuutta harteilla. Mitä ja ketä se hyödyttäisi? Ihan kun kanniskeli kiloa paskaa säkissä kun voisi sohia eteenpäin ilman painolastia.

5: Rehellisyys
Olet rehellinen henkilö. Et pelkästään puhua totta vaan elät elämääsi rehellisesti ja aidosti. Olet jalat maassa ja teeskentelemätön. Olet “todellinen” henkilö.

Tämä ”todellinen” henkilö on päästänyt välillä vähän liikaakin sammakoita suustaan, mutta onneksi ajan myötä olen oppinut ettei kaikkea tarvitse sanoa ihan suoraan tai sen rehellisen mielipiteen voi muotoilla myös eritavalla ulos suusta.

 

 

Pilots Helsingin luento oli inspiroiva. Aluksi mietin saanko mitään irti tästä tunnista ja että onko se minua varten, mutta nopeasti tulin toisiin ajatuksiin. Aina voi oppia uutta ja saada uusia näkökulmia ja ahaa elämyksiä. Luennolla käsiteltiin positiivisuuden lisäksi negatiivisia ajatuksia ja miten oppia pois niistä.

Pilots Helsingin perustajan ja New Yorkissa positiivisen psykologin tutkinnon käyneen Rosa Nenosen sanoin: 

”Ikävät tilanteet, toisen huono käyttäytyminen tai omat epäonnistumiset jäävät pyörimään mieleemme. Usein tuntuu siltä, että ikävät ajatukset jäävät luuppiin, eikä ulospääsyä tunnu löytyvän. Psykologiassa tätä kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi – huono on aina vahvempaa kuin hyvä. 

Meillä kaikilla löytyy henkilökohtaisia kokemuksia negatiivisesta vinoumasta. Olet varmaan joskus saanut positiivista palautetta esimieheltäsi tai asiakkaaltasi. Palautteen seassa voi olla myös kohta, jossa kerrotaan, että sinulla olisi parannettavaa jossakin asiassa. Luultavasti mieleesi jää vain parannusehdotus. Mietit sitä illalla ja ehkä vielä seuraavana päivänäkin, mutta positiivisen palautteen olet unohtanut jo aikoja sitten. 

Voi olla, että puolisosi on unohtanut käydä kaupassa, vaikka hän oli luvannut hoitaa asian. Luultavasti siinä tilanteessa mieleesi eivät tule ne lukuisat asiat, jotka hän on hoitanut hyvin, ja kerrat, jolloin hän on yllättynyt positiivisesti. Sen sijaan mielesi valtaavat ne kerrat, kun puolisosi ei ole hoitanut lupaamaansa asiaa, ja todennäköisesti myös puolisosi saa kuulla siitä.”

Kuulostaako tutulta? Ihmismieli on jännä ja joskus vaatii ponnisteluja nähdä asioissa negatiivisuuden sijaan enemmän positiivisuutta.

Nämä vinkit kirjoitin ylös luennolla ja ajattelin, että olisi kiva jakaa ne myös teidän kanssa. Ei näistä ainakaan haittaa ole silloin kun loskaräntää sataa pimenevissä illoissa päin naamaa, päivä on ollut hanurista, olet ehkä saanut negatiivista palautetta ja tekisi mieli vain vetää itkupotkuraivareita.

 

5 ohjetta lisäämään omaa positiivisuutta

1.Vahvuuksien käyttö
Tunnista luonteenvahvuutesi ja hyödynnä niitä.
(Tässä voi hyödyntää juurikin tuota via character testiä. Testin saa myös suomeksi. Vaatii rekisteröitymisen, mutta se on nopeasti hoidettu).

2. Kiitollisuuspäiväkirja
Kirjoita muistiin kolme hyvää asiaa joista olet sinä päivänä kiitollinen.
(Itse olen aloittanut tämän jo pienenä kun minulle kerrottiin, että päivän positiivisten juttujen ajatteleminen auttaa nukahtamisessa. No ei kyllä auttanut, mutta teki sängyssä pyörimisestä positiivisempaa ja siitä jäi myös ihana tapa).

3. Liikunta
Liikkuessasi elimistö tuottaa endsorfiineja, seratoniinia ja hyvän mielen hormoneja.
(Tämä on niin totta). 

4. Meditaatio
Kirjoitinkin tässä postauksessa meditaatiosta ja miten myös mieli kaipaa puhdistusta. Itselläni tämä on alkanut toimimaan hyvin. Pääset helposti alkuun, esim. Headspace appin avulla.

5. Ystävällinen teko
Kun pidät ovea rattaita työntävälle äidille, kun maksan kahvilajonossa tuntemattoman kahvin koska hän oli unohtanut kotiin lompakkonsa, tai kun vaikka kehut tuttua tai tuntematonta. Veikkaampa että pienistä hyvistä teoista tulee itsellensä jopa parempi mieli kuin sille kenelle olet hyvän teon tehnyt. Ainakin omalla kohdalla 🙂 

 

 

Apua, alanko kuulostaa ihan joltain self-help bloggaajalta? En ehkä halua, en nimittäin jostain syystä itse kovinkaan paljoa tykkään liian ”minäpäs jaan teille elämänvinkit -postauksista”. Tykkään samaistumisesta ja kompuroinnista, elämänmakuisista jutuista enemmän kuin neuvoista, mutta toki mukaan saa aina mahtua silloin tällöin näitä ylipositiivisia tai pohdiskelevia vinkkijuttuja. Kuhan niitä ei ole liikaa 😀 

Vai mitä mieltä te olette? Alkaako blogien
5 x vinkkiä maailmanvalloitukseen
6 x tosikeinot kehiin – taikamahla pelastaa tiistain
69875e4 x näin järjestät kakalle kekkerit   -postaukset tulla joka tuutista?

 

 

Kiitos aamusta

Pilots Helsinki & Vitamin Well 
Kuvat tilaisuudesta: @wilhelmohman
Kuvat minusta: Mona Salminen
Meikki: Lumene

 

Treenimotivaatio on jojoillut viimeaikoina. Välillä se pinkaisee ylös, toisinaan roikkuu alhaalla. Joskus se on täysin pölyttymässä jossain ullakolla. Yleensä olen onnistunut pitämään treenimotivaation suht tasaisena, mutta nyt ollaan jojoteltu oikein urakalla. Ehkä se on nämä reissut, tuleva pimeys, ehkä ei vain huvita.

Pari viikkoa on vierähtänyt motivaatio täysin alhaalla. Viime viikolla kävin tiistaina tfw-salilla, jonka jälkeen fiilistelin että käyn vielä kunnon syyslenkillä ulkona, mutta en saanut peppuani irti sohvasta. Ärsytti niin pirusti kaikki. Eteisessä potkaisin juoksukenkiä ihan 5-vuotiaan uhmalla ja huusin, että en pue. Menin jääkapille, otin lasin punaviiniä ja avasin suklaamatelipussin, sekä telkkarin. Kiukuttelin siis oikein huolella itseni kanssa. 

Tiedän, että lenkin jälkeen olisi tullut parempi fiilis. Olen vähän sellainen tyyppi, että tarvitsen liikuntaa jotta ajatus juoksee kirkkaammin ja on kokonaisvaltaisesti parempi olla. Mutta olen myös vähän sellainen etten halua pakottaa itseäni väkisin liikkumaan. Vaikka koskaan ei ole lenkin jälkeen sanonut, että ”samperi miksi edes lähdin tämä oli ihan hanurista”, niin muisto siitä fiiliksestä että treenaan puoliväkisin ei koskaan ole motivoiva.
Tuona sunnuntaina oli syyslenkin sijaan kuitenkin ihan ok olla suklaamanteleiden kanssa sohvalla, nimittäin heti maanantaina tekikin yllättäen mieli pinkoa pitkin lenkkipolkua ja sain juostua varmaan viikon edestä ihan kunnon innolla.

Tänään meillä oli aamulla Vitamin Wellin ja TFW Stadin järkkäämät aamutreenit ja olin jälleen sitä mieltä että treenaamisen jälkeinen fiilis on ihan parasta. (Huomenna saatan taas potkia juoksulenkkareita pitkin eteisen mattoa :D)

 


Tässä omat vinkit motivaation boostaamiseen:

  • En pakota tai treenaa väkisin puoliteholla. Treenaan mielummin hyvän fiiliksen kanssa kunnolla.
  • Jos en jaksa mennä juoksulenkille, menen edes kävelylenkille ja kuuntele podcasteja. Usein piristyn jo parin askeleen jälkeen ja yhtäkkiä tekeekin mieli juosta.
  • Kokeilen eri juttuja. Paras motivaatioboosti itselläni on käydä läpi erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Treenaan Esport Bristolissa, missä on ihan huippuvalikoima hot pilateksesta trampoliinitunteihin ja jotkut tunnit ovat suorastaan koukuttavia!
  • Ryhmäpaine. En ole kummoinen kaverin kanssa salilla treenaaja, mutta ennalta sovitut Padel-treffit on ihan paras tapa saada peppu ylös sohvasta.
  • Treeniapplikaatiot. Puhelimeen saa nykyään vaikka mitä treeniappeja joiden kanssa on kiva treenata. Esim. Kayla Itsenes Sweat appi on edelleen monen vuoden jälkeen käytössä. Parasta tässä on kun näkee liikkeet videolta. Olen myös käyttänyt erilaisia juoksuappeja.
  • Urheilukello. En niinkään tykkää seurailla polttamiani kalorimääriä, mutta tykkään miten sykemittarini antaa harjoittelun aikana reaaliaikaista ohjausta oikean intensiteetin ylläpitämiseksi ja seuraa myös unta ja palautumista.

 

 

Kuvat: @wilhelmohman
Paikka TFW Stadi
Treenivaatteet: Adidas

Tags: