Edellisessä postauksessa kerroin kuinka vaikea on nousta aamulla. Tänään oli ihan toinen ääni kellossa – tai no jos tarkkoja ollaan, niin sama Jaajo Linnonmaa se siellä laukoi vitsejään Suomipopin aamulypsyssä radioherätyskellomme kautta, mutta ero olikin siinä, että en jäänyt kuuntelemaan. Hypähdin ylös sängystä, otin pikaisen suihkun, hampaiden pesun, vaatteet päälle ja 20 minuutissa olinkin jo ulkona kylmällä ja pimeällä kadulla.

Olin jo edellisenä iltana päättänyt, että perjantain kunniaksi saan hakea aamiaisen lähikahvilasta. Kaura-cappuccino, sämpylä ja vihersmoothie – piparinkin sain kassalla kaupanpäälle. Hihkaisin siihen nähden, että kello oli vasta vähän yli seitsemän aamulla aivan liian kovaääniset kiitokset ja päivän jatkot kahvilan työntekijöille (he varmaa luulivat, että olin humalassa) ja pinkaisin lapsenomaisella innolla ja kummallisten tanssiakeleiden saattamana korttelin päähän uudelle toimistolle. Perille päästyäni huomasin, että cappuccino ja vihersmoothie olivat liian innokkaan kävelytahtini takia yhtenä isona kuralätäkkönä paperikassin pohjalla, mutta mitäpä tuosta – olipahan nyt hyvä tekosyy hakea uudet sitten lounastauolla. 

Napsautin toimiston valot päälle, laitoin tohvelit jalkaan, jouluradion päälle ja istuin pöydälle tekemään raportteja. Huomasin, että hymyilin yksikseni ja tajusin olleeni täysin oikeassa. Uusi toimisto on luonut minuun heti ihan uudenlaista tekemisen intoa.
En malta odottaa vuotta 2019 ja kaikkia uusia haasteita. 

 

Tässä teille ennen ja jälkeen kuvia uudelta toimistolta.
Tila on entinen vaateliike. Ihanan vaalea läpi talon kulkeva kivijalkaliike. Takaa päästään sisäpihalle ja kadun puolella on näyteikkuna, sekä sisäänkäynti. Ohikulkijat katsovat aina sisään. Tekisi mieli takaisin vilkutella 🙂 

 

Voitteko kuvitella, että vielä viikko sitten meillä ei ollut mitään hajua mitä teemme koko toimistohomman kanssa? Vanhasta toimistostamme alettiin tehdä nopeammalla aikataululla hotellia, joten jouduimme lähtemään sieltä pois. Uuttaa tilaa ei vain tuntunut löytyvän millään, mutta sitten kun tämä tuli, niin kaikki hoituikin kuin pikakelauksella. 

Saimme yhteistyönä muuttoapua Opiskelijamuutolta ja pakko nostaa kundeille hattua. Meillä oli täällä vanhan vaatelikkeen mm. tuo kuvissa näkyvä todella painava metallikassa, jonka he purkivat osiin ja veivät sorttiasemalle. Isot peilit ja pitkät vaatetangot saivat jäädä. Niistä voi olla hyötyä jatkossa. Ehkä pidämme täällä kirppiksiä? Tilasta on vaikka mihin 🙂

 

 

Onko liian aikaista alkaa jo sisustaa kotia joulukoristeilla? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän minusta kuoriutuu jouluihminen ja kappas vaan kun löysin itseni tänä vuonna jo marraskuun alussa selailemassa Pinterestistä kattausinspiraatiota (ja vähän myös kaikkea muuta).

Näitä asioita mietin meille: Valkoinen pellavapöytäliina, tai pelkkä pöydän puupinta. Kattauksessa roosaa, harmaata, havuja. Ehkä kultaa tai kuparia. Lahjapaperit yksivärisiä – valkoisia ja ruskeita. Niissä kultaista nauhaa ja koristeoksa. Kuusen tilalla pelkkiä yksittäisiä havunoksia korissa tai minikuusi jakkaralla.  Eukalyptuksenoksia maljakossa, kynttilöitä, muutama lyhty ja pienet jouluvalot tuikkimassa jossain – kunhan keksin niille paikan.

Tykkään minimalistista joulusta ja olenkin koristellut meidän kodin jo muutaman vuoden ajan vain pienillä jouluisilla yksityiskohdilla. Tottakai lapsuuden koristeelliset joulut olivat myös ihania, mutta omassa kodissa tuntuu tämä hillitympi joulu itselle paremmalta 🙂 

 

Mites te? Olette sitä joulutyyppiä joka haluavaa mukeat kuuset, eriväriset koristeet ja jouluvalot joka ikkunaan vai rauhoittuuko joulumieli hieman hillitymmin koristellussa joulukodissa?

 

Kuvat: Pinterest


Pohdiskellessani millä upealla sisällöllä täytän uuden blogini sivuja, mietin mitä itse haluaisin muiden blogeista lukea.

Tämä pohdiskelu itseni kanssa meni jotakuinkin näin:

 

Minä: uusille sivuille pitäisi keksiä jotain uutta.
Minä: Miten olisi kotijuttuja, niitä ei ole tullut pitkään aikaan ja tiedät itsekin miten tykkäät tiirailla muiden kotikuvia.
Minä: Ihan stalkkerina kyllä kiinnostaa onko kaikilla muilla kivempi vessa ja vieläkö trendimatto makaa muidenkin olkkarissa.
Minä: Mutta sitä varten pitäisi siivota, ottaa kuvia ja kato nyt tämän pöydänkin sekasortoa.
Minä: Toisaalta mitä väliä, miksi liimailla kiiltokuvia? Eikö idea ollut antaa vähän rennompia postauksia..
Minä: itse asiassa totta, miksi en vain voisi kuvata kotia tismalleen miten se on juuri tällä sekunnilla. En siivoa likaisia astioita ja voin jopa näyttää mitä on jääkaapissa. Siellä on vain puoliksi juotu viinipullo ja kattila!

 

Eli täältä tulee. Meidän koti juuri sellaisena kun se oli tämän hienon itsekeskustelun aikana. Ei edes kovin sotkuisena, mutta juuri sellaisena kun se on suurimman osan meidän arjesta.

 

 

Ja samperi. Jääkapissa olikin pari muuta purnukkaa kattilan ja viinipullon kaverina. Ihan liikaa niitä vadelmahilloja ja Dijon-sinappeja mitkä on ollut siellä vuosia. Ei näillä helteillä tule ollenkaan kokkailtua kotona ja ajatus kuumasta hellasta saa minut samantien karkaamaan piknikille valmissalaatin kanssa.
Vai miltä näyttää teidän jääkapissa? Tai ylipäätänsä kotona? Voisinpa tiirailla kaikkien huusholleja ja itse asiassa siitä tulikin mieleen – mitä jos haastan kaikki bloggaavat kollegani näyttämään kuvilla just än yy tee nyt miltä näyttää siellä teidän kotona? 
(Vai olenko ainut hyypiö joka haluaa nähdä vähän enemmän kiiltokuvattomia kotikuvia? :D)

 

 

♥SEURAA♥
INSTGRAM / BLOGLOVIN / FACEBOOK