Kun saavuin Etelä-Afrikkaan, odotti minua alakerran vierashuoneessa kukkakimppu ja kortti jossa luki ”Mummy told me you are super cool, so please will you be my Godmother?”

Melkein purskahdin itkuun ja päätin sillä sekunnilla, että minusta tosiaan tulee coolein ja paras täti koskaan. Luultavasti hemmottelen pikku Leonin pilalle, mutta onhan meillä n. 14500 kilometriä välimatkaa, joten aina kun nähdään niin saahan sitä vähän hemmotella. 

Vitsailimme Leonin kummisedän kanssa leikkimielisesti kummasta tulee parempi kummi. Hänellä saattaa olla kotikenttäetu ja oma surffikauppa (samperi), mutta meillä on yhteinen salakieli Suomi. Oletan, tämän automaattisesti yhdistävän meitä maagisella tavalla. Lisäksi pääsen näyttämään pojalle kaikkia hurjan eksoottisia Suomijuttuja kuten muumimaailman, Lapin porot, avantouinnit, revontulet (joita en ole itsekään koskaan nähnyt) ja laskettelun! Okei, sen omat vanhemmat osaa sen paljon paremmin ja on Leonin kanssa rinteessä ennen kun saan edes suksi sanottua.
Sitten on tietty vielä Suomen metsät, mökit, järvet, yöttömät yöt ja korvapuustit. Lisäisin tähän vielä saunan, mutta sehän niillä on jo kotona Afrikassa. (Siis oikeasti suomalainen sauna terassille rakennettuna.. niin ja uima-allas).
Samperi, pitää rakentaa omalle takapihalle joku Visulahti, puuhamaa ja Waasalandia, että pärjään tässä kisassa.

Ehkä keskityn vain olemaan hauska, välittävä ja rento kummi. Sen osaan!

 

 

Innostuin Afrikassa myös vauvakuvaamisesta. Ideoita olisi ollut jos jonkinlaista, mutta toteutus olikin hieman haastavampaa – Leonia kun ymmärrettävästi olisi kiinnostanut enemmän olla rintaruokinnassa kuin vauvamallina. 

Ei se mitään Leon, meillä on vielä koko loppuelämä aikaa.
Terveisin, Täti Toivola.

 

 

Siis miten hemmetissä tämä on mahdollista – mumisen varmaan sadatta kertaa ääneen samalla kun sormet sauhuten kirjoitan hotellille sähköpostia. Ensimmäinen meili oli ystävällinen, toinen hiukan aneleva. Kolmas viesti muutti muotoaan epätoivoiseksi ja tämän jälkeen lähetän vielä viimeisen pettyneen, miltei uhkailevan viestin.
Tunnen itseni epätoivoiseksi (ja epätasapainoiseksi) häiriköksi.

 

Kelataan 24h taaksepäin..

Löysin aavikkohotelliimme Agodalta upean tarjouksen. Viimeinen huone kaksi yötä -50% Ei peruutusmahdollisuutta, mutta reissu olisi jo parin päivän päästä – mitä tässä tarvitsisi enää peruutella. Klikkailen hotellin itselleni, mutta en koskaan saanut varausvahvistusta.  Sen sijaan saan seuraavana päivänä viestin, että hotelli ei voinut hyväksyä varaustani. Outoa, ehkä hotelli oli ylibuukattu? Nopealla tsekkauksella huomasin, ettei halvinta huonetta ollut enää jäljellä. Tarjolla oli vain kalliimpia telttavilloja. Olin kuitenkin jo visualisoinut itseni aavikkomaisemiin, joten päädyin kompromissiin. Otan kalliimman huoneen, mutta vain yhdeksi yöksi. Tällä kertaa Bookingin tarjouksen kautta.

Koen tarpeelliseksi mainita, että tein tätä varausta klo 04.30 aamuyöstä kännykälläni peiton alla koska olin taas herännyt ennen kukonlaulua.
Kännykkä muisti korttitietoni ulkoa, mutta cvc-numeron muistaminen tuotti ongelmia. Olin liian laiska nousemaan peiton alta joten kokeilin heittää koodia ulkomuistista. Jep, sama kortti on ollut minulla monta vuotta, mutta en vieläkään muista sen kolmenumeroista turvakoodia..
Tein varauksen loppuun, mutta epäilin sen verran tuota koodia, että lopulta nousin ja hain luottokorttini tajutakseni numerojärjestyksen menneen väärin.
Okei, eli tämä maksu ei siis tule menemään läpi, joten ei muuta kuin klikkailemaan sama huone uudestaan itselleni oikealla cvc-koodilla. 

Varausvahvistus kilahti sähköpostiin ja minä huokaisin helpotuksesta. 

Myöhemmin samana päivänä meilaan hotellille ja kysyn onko aikainen check-in mahdollista. Saan vastauksen, että kumpaan huoneista?
Miten niin kumpaan? Minulla on vain yksi huone. Päätän soittaa respaan koska he eivät olleet mitenkään erityisen nopeita sähköpostien kanssa. Kun kysyn puhelimessa tuplabookkauksesta saan vastauksen, että nimelläni on siellä itseasiassa kolme huonetta. Kaikki varattu ja maksettu samalta kortilta.

 

 

Hämmennys.
Miten hemmetissä olen onnistunut varaamaan samaan hotelliin, samaksi yöksi nyt kolme eri huonetta. Ei yhtä, eikä kahta, vaan samperi kolme. KOLME!
Minulla oli ilmeisesti edelleen ihan ensimmäinen Agodavarauskin buukattuna.

Naurahdan ja selitän tilanteen respaneidille. En ole saanut kahdesta varausvahvistusta, enkä mitenkään tiennyt maksujen menneen läpi. Voiko kaksi huonetta perua?
Ei voi. Peruutus pitää tehdä vähintään kolme päivää ennen ja minä olisin sisäänkirjaurtumassa hotelliin jo huomenna. Hän ei kuulemma voi tehdä asialle mitään.

Pieni paniikki.
Lasken nopeasti päässäni, että tämä samperin yksi yö on maksanut minulle triplabuukkauksen takia nyt siis yli 800 euroa.

Tästä alkaa hitonmoinen soitto/meilirumba. Soitan ja meilaan Agodalle, Bookingiin, luottokunnalle, kaikkialle vain saadakseni saman vastauksen jokaiselta. Koska peruutus ei ole enää mahdollista, ainut kuka voi palauttaa rahat minulle on itse hotelli, mutta heillä ei ole siihen mitään velvoitetta. Periaatteessa palauttavat jos ovat kivoja. Eivät palauta jos eivät halua. 

Kolmeen ensimmäiseen meiliini hotelli kirjoittaa ystävällisesti takaisin, etteivät aio palauttaa rahojani. Puhuin nyt hotellin johdon kanssa ja vaikka kuinka selitän ja yritän ehdottaa kompromisseja on vastaus aina sama. Liian myöhäistä peruutella. Mietin päässäni tilannetta jossa astelen sisään respaan – saanko käteeni kolme eri avainta? Valitsenko kolmesta eri huoneesta vai vuorottelenko kaikissa? Tuntui niin naurettavalta ja tyhmältä. Hakkaan päätäni seinään kun en ollut tarkistanut varauksia kunnolla ja näppäillyt luottokorttitietoja väsyneenä peiton alta.
Olo oli erittäin urpo ja lähtöfiilis ankea.

 

 

Ja sitten meiliini kilahtaa se viesti.
Hotellin manageri sanoo lukeneensa uudestaan läpi koko viestiketjun ja kertoo palauttavansa rahat takaisin ja toivottaa minut tervetulleeksi hotelliinsa.
Nauran helpotuksesta varmaan viisi minuuttia.

Kun seuraavana päivänä saavun hotelliin nauretaan vielä sekoilulleni yhdessä respaneidin kanssa. Eivät varmaan ihan joka päivä nää vastaavaa varaussotkua.

 

 

Mitä tästä opinkaan. Tuplatsekkaa, ennen kuin tuplabuukkaat.

 

 

Mekko – Mango
Kengät – Hermes
Korut – Mango
Laukku – & Other Stories
Aurinkolasit – Gucci
Kuvat: Mona Salminen

 

 

 

Päästiin tällä viikolla molemmat poikaystävän kanssa yllärivierailulle AirViruksen lennättämänä Norolandiaan. Kolme päivää täydellistä vuodelepoa sisältävä loma oli hieman erilainen kun mitä sain kanssalomailijoiden Instagramtileiltä seurata, mutta hei positiivisuus kaikessa. Huomasin moniakin yhtäläisyyksiä Norolandian ja Ig:ssä vilahtelevien Balin, Meksikon, Maldiivien ym unelmakoteiden kanssa.

Esimerkiksi:

 

• Tälle jännälle matkalle lähdetään usein yöllä ja ennen kuin huomaatkaan, makoilet aamulla jo 38 asteen lämpötilassa.
Päivät ja yöt voivat olla kuumia ja kosteita – (yö)hikoilua on taatusti luvassa.

• Ilmastointi saattaa kuitenkin tuntua ajoittain todella viileältä ja huomaat vapisevasi kylmyydestä vaikka oikeasti on tosi kuuma. Tähän kannattaa varautua peittokasalla.
Peittokasaa kannattaa kantaa mukanaan joka paikassa.

• Lämpötilasta huolimatta, täällä ei rusketusta. Norolandiassa kalpeus on uusi rusketus.

• Aktiviteettina toimii jännät vessaretket. Koskaan ei tiedä ehtiikö perille ajoissa ja mitä esteitä kohtaakaan matkalla!

• Vessa toimii myös oivana kuntoilupaikkana. Oksennusreaktio-liikkeet ovat niin voimakkaita, että vatsalihakset ovat (oikeasti) kipeänä kaikesta kouristelusta ja kakomisesta. Tämä liike tehdään usein sarjoissa (min 24 x 6 per päivä).

• Rankka treenaaminen vaatii lepoa ja Norolandiassa vietetäänkin siestaa vähintään kolme kertaa päivässä – päikkäreitä saa siis vedellä koska tahansa.

• Norolandiassa pääsee myös uimaan.. oksennuksessa, hiessä. Ehkä jopa ripulissa.

• Norolandiassa on mahdollista saada kumppanista tai perheenjäsenestä palvelija. Tämä riippuu tosin toisen osapuolen työajoista ja siitä onko hän itse norolomalla. Ihanteellisessa tapauksessa ei ole.

• Jos olet juhlatuulella voit juoda inkiväärishotin, mutta useimmiten Norolandialaiset juovat vettä, teetä tai mehua. Jotkut herkuttelevat limpparilla.

• Herkuttelu ei sinäänsä haittaa, nimittäin Norolandiassa suositaan usein toistuvaa suolityhjennystä, detoxia ja paastoa.

• Norolandia onkin oikea makumatka! Sen erikoisuus on, että pääset maistamaan saman annoksen kaksi kertaa – lihomatta!

• Terveellinen ruokavalio on myös Norolandian ylpeydenaiheita. Se on tunnettu keitoista, mehuista, soseista ja smoothieista.

• NoroJooga on myös yleinen rentoutumistapa. Jooga-asennoista suosituimmat ovat loppurentoutusasento sängyssä ja alaspäin katsova koira vessanpöntöllä. Myös Norolandian oma asento sikiö on hyvin yleinen ja sitä harjoitetaankin usein vessan lattialla.

• Viihteenä toimii kaikki hömppä-tv. Jos et muuten ehdi katsoa telkkaria, niin täällä koluat helposti läpi lukuisia tuotantokausia.

• Ja yllättävää kyllä, vaikka vietät suurimman ajan lomasta makoillen, niin luultavasti laihdut pari kiloa.

• Parasta Norolandiassa on, että sinne ei tarvitse ostaa lippua. Pääset paikkaan ihan vain jo vaikka siellä lähiaikoina käynyttä matkailijaa vain koskettamalla. Käsipäivää vaan ja Norolaan!

 

 

Jos totta puhutaan, niin tämä norovirus oli kyllä oikeasti aika rankahko, mutta onneksi nyt ollaan jo terveitä ja erittäin levänneitä. Sain teiltä Instagramissa paljon todella hyviä sarja/leffavinkkejä kun niitä kyselin ja ajattelin jakaa ne myös tänne. Ehkä siellä on joku joka joutuu vielä samaiselle Norolomalle ja kaipailee kevyttä katsottavaa peiton alta 🙂

P.s muistakaa pestä käsiä.