Luin tuon lauseen kirjasta mitä luen tällä hetkellä ja vaikka se ei ollut mitenkään relevantti asia koko opuksessa, jäi se jotenkin mieleeni. Laitettuani kirjan kiinni sain päähänpiston noudattaa hetken tuota lausetta. Kokeilla edes viikon ajan ihan pienimissäkin asioissa olla välillä vähän mukavuusalueen ulkopuolella.

Okei, myönnetään, pelkää on ihan liian vahva sana, sanoisin pikemminkin, että yritin tehdä asioita mitkä eivät tuntuneet niin mukavalta, mitä en ole ennen tehnyt, tai missä olin hieman omien tottumuksieni ulkopuolella.
En siis ollut hyppäämässä benjiä kaivarissa, vaan sanoin kyllä arjessa asioille mille olisin herkemmin normaalisti sanonut ei. 

 

Esimerkiksi:

Otin kaupunkipyörän käyttöön
Mitä pelottavaa siinäkään nyt voi olla. Luulinko etten osaa käyttää sitä? Nyt olen ollut jo pidempään tuosta keltaisesta vekottimesta aivan innoissani ja kikattelen yksikseni aina kun ajelen pitkin kaupungin pyöräteitä. 

Ostin uinti-kausikortin
Kuinka pitkään tämäkin on pitänyt tehdä? Aiemmin pelkäsin, että se jäisi käyttämättä ja tulisi vain epäonnistunut ja laiska olo. Onneksi päinvastoin, olen käynyt nyt tuplainnolla pulikoimassa.

Uin/juoksin pidempään kuin yleensä
Aiemmin pelkäsin asettaa uusia tavoitteita, mutta nyt menee jo triplamäärä esim. siitä mitä uin alkukesästä.

Akkukin sai loppua
Ei ilman puhelinta voi niin orpo olo olla. Ennen juoksin prosenttien hiipuessa lataamaan heti puhelinta, mutta nyt annan olla. Välillä on ihanaa olla tavoittamattomissa ja irti somettamisesta. Myös kokonaan ulos lähteminen ilman puhelinta on ollut jo pidempään tapana. 

Yleisien suihkutilojen kammo
Arvatkaa kuka ennen inhosi käydä salilla/uimahallilla suihkussa?  En oikein tiedä miksi, pelkäsinkö muiden katseita? Kaikkihan me ollaan vaan naisia jokainen uniikilla kropalla varustettuna. Nykyään riuhdon uikkarit vaivatta pois ja hypin ilkosillani muista välittämättä suihkussa ja saunassa 😀

Käyn enemmän yksin syömässä
Tämä ei ole mukavuusalueen ulkopuolella, olen vain aina tottunut syömään ulkona aina jonkun kanssa. Kesällä on ihanaa mennä kahvilaan salaatille, vain kirja seurana.

Ostan lennot minne tahansa
Olen sellainen jahkailija mitä tulee matkakohteen päättämiseen. Otan liikaa selvää ja punnitsen ikuisuuden vaihtoehtoja ja etsin parhaita lentoja ja hotelleja. Mitä jos joskus vaan ottaisi lennot minne tahansa ja antaisi matkan kulkea omalla painollaan?Puolasta oli hyvä aloittaa (ja kuvista näkeekin, että Varsova oli yllättävän kaunis paikka).

Skeittaa/pyöräile/pelaa tennistä, golfia, padelia!
Vaikka olen joissain lajeissa aivan surkea, en usko että enää menee läpi lause ”en voi pelata tennistä koska ranteeni eivät kestä sitä" 😀

 

 

Top – GinaTricot
Skirt – GinaTricot
Shoes – Samsoe & Samsoe

 

 

Muistatteko Frendeistä jakson, missä Ross menee suihkurusketukseen ja pyörii  automaatti-suihkurusketuskaapissa ihan päin mäntyä ja saa sen tuloksena pikimustan värin pintaansa?

Naureskelin ajatukselle kun tuossa taannoin varasin elämäni ensimmäistä suihkurusketusaikaa. Katsokaas, oli kesäkuvaukset ja koko alkukesä oli ollut lähinnä kurasadetta. Olin väriasteeltani lähempänä kalpeaa keskitalvea, kuin heinäkuisen päivettynyttä kesäneitoa.
Suihkurusketusneitsyenä ajattelin ettei tämä nyt niin paha voi olla. Rusketukseni suihkuttaa kuitenkin ammatti-ihminen, ei mikään kone missä voisin sekoilla.
Mikä voisi mennä pieleen pienessä suihkurusketuksessa?

Alastomana kopissa seisoessani ja tuntemattoman naisen suihkutellessa kylmää väriainetta huolellisesti jokaiseen kehoni kohtaan, mietin jo hieman oliko tämä nyt sittenkään niin hyvä idea. Näytin melkoisen ruskettuneelta jo tekovaiheessa. Olimme yhdessä valikoineet rusketuksesta keskisävyn. ”Siitä tulee juuri sellainen kesäisen päivettynyt” – oli luvattu ennen suihkutusta.

Kotona poikaystäväni ilme kertoi peilikuvaanikin paremmin totuuden. Näytin aivan – siis antakaa minun korostaa, AIVAN frendien Rossilta suihkurusketus jaksossa. Tummanruskealta – hieman jopa liilalta jo ensimmäisillä minuuteilla ja rusketuksenhan oli tarkoitus tästä vain vahvistua.

Juoksin paniikissa kotimme jokaisen peilin edessä. Ruskea tuskahiki valui otsalla ja yhtäkkiä niin valkoiselta näyttävä hammasrivistöni irvessä koitin pähkäillä pelastuskeinoa tilanteesta. 

Käännyin Googlen puoleen:
”pieleen mennyt suihkurusketus”
”miten itsestäänruskettavan saa pois"
”suihkurusketus liian tumma”
”kuinka paljon suihkurusketus tummuu päivän aikana”

Ei mitään. Vain neuvoja miten valmistua rusketushommaan kuorimalla. Läppäriä näpyttävät sormeni näyttivät tummuvan silmissä, joten paniikissa juoksin suihkuun ja hinkkasin saippualla itseäni niin kauan kunnes lattiakaivoon valui vain kirkasta vettä ja valkoiseen pyyhkeeseen itseäni pyyhkiessäni se ei näyttänyt siltä kun joku olisi juuri käyttänyt sitä wc-paperina.

Tämän jälkeen jännitin peiliin tuijottaen kuivunko laikukkaaksi, puskeeko rusketus vielä jostain huokosista ja onko kuvaukset peruttava. Poikaystävä nauroi kippurassa vieressä ja pakko sanoa, että koko episodi oli itsestänikin melkoisen huvittava.

Onneksi rusketus lopulta peseytyi tasaisesti pois ja siitä jäi jäljelle vain hieman päivittynyt iho. Itseasiassa juuri sellainen mitä olin yrittänyt hakea! Enpähän vain osannut aavistaa, että se vaatisi kohdallani tällaisia hätätoimia. 

Ei ehkä minulle enää suihkurusketuksia. 
Pliis kertokaa, että siellä on muitakin joilla on näitä pilalle menneitä rusketustarinoita? 😀 

 

 

Kuvat päivä rusketuksen jälkeen
Photos: Mona Salminen

 

Olen surkea näky skeittilaudalla. Minkäänlaisia ollieita ei väännetä näillä jaloilla, vaan pikemminkin tarvitsisin polvisuojia ja rutkasti enemmän asennetta.
Miten minusta on tullut aikuisena näin pelkuri? Kun skeittilauta on jalkojen alla ja vähääkään liikaa vauhtia mukana, tunnen vauhdin huuman sijasta vain valmiiksi hampaani katukivetykseen irronneena.

Silti laudan päällä on superkiva olla.
Sileä asfaltti ja loiva alamäki niin olen onneni kukkuloilla haha. Osaan kyllä potkia vauhtia ja kääntyä, mutta hyppään aina kömpelösti pois kynnyksen kohdalla 😀

Olen jo muutaman vuoden vannonut poikaystävälleni että ”ensi kesää varten harjoittelen kunnolla, sitten voidaan skeitata kaikkialla”.
Todellisuus on tämä: seison skeittini päällä ja poikaystävä vetää minua kädestä, koska en itse onnistu pysymään hänen vauhdissaan. Kikatan ja nautin tilanteesta.
Ehkä ei edes kannata oppia.

 

 

Kuvat viime vuodelta by: Janita Autio
Playsuit – Odd Molly
Shirt – Tommy Hilfiger
Hat – River Island
Shoes – Vans
Sunglasses – RayBan
Board – Carver