Saanen piilottaa todellisen minäni hetkeksi itämaisen koristeelliseen seinään, auringonpaisteeseen ja röyhelöhameeseen?
Todellisuudessa kun istun kiukkuisena mörököllinä pimeässä huoneessa ja yritän taistella itse itseni kanssa. Pliis sanokaa että siellä on muitakin joilla ottaa ertityisen koville pimeän marraskuun ja pms-oireiden kombinaatio? Tuntuu, että on harvinaisen hankala hallita nyt tämän hormonimielen oikkuja ja tuntuu myös, että valitan joka kuukausi vain enemmän ja enemmän tästä samasta asiasta. Miten ihmisellä jolla ei ennen ollut mitään pms-oireita on nyt kokonainen armeija piruja tuossa olalla vetämässä raivareita.

 

Esimerkiksi:

1. Poikaystäväni yritti nostaa minua ylös sängystä, mutta kolautti vahingossa polvensa naamaani. Olin jo puoliksi ylhäällä, mutta tottakai pienikin kolaus oli nyt riittävä syy heittäytymään teatraalisesti päätä pidellen takaisin peittojen keskelle. Taisin huutaa perään vielä, että en nouse täältä ikinä, ennen kun vedin kaksi peittoa ja kasan tyynyjä päälleni muuriksi suojaamaan itseäni ulkomaailmalta.
(Normaalissa mielentilassa olisin nauranut asialle, tai itseasiassa tuota ei olisi koskaan tapahtunut koska olisin ollut ennen poikaystävääni jo keittiössä keittämässä kahvia täysin hyväntuulisena).

2. Olin menossa salille purkamaan kiukkuani ja luin samalla sähköposteja. Yksi pieni aikataulumuutos ja otin heti täyskäännöksen kohti kotia. Ei minulla ole aikaa nyt mitään urheilla, mietin vaikka aikaa olisi ollut kuinka paljon. Tömistelin raput ylös kotiimme niin tarmokkaalla temmolla, että kuulostin lähinnä porrastreenejä tekevältä norsulaumalta. Heitin tavarat eteiseen ja  teki mieli heittäytyä itsekin lattialle niiden mukana ja nieleskellä itkua.
(Normaalissa mielentilassa olisin käynyt salilla ja tehnyt muitta mutkitta työt sitten treenien jälkeen kotona. Ilman mitään ongelmia. Aikataulumuutokset on arkipäivää näissä hommissa).

3. Tein ruokaa ja sain (jälleen kerran) erityisherkän palohälyttimemme piippaamaan kun falafelit vähän kärtsäsivät pannulla. Olin juuri irrottamassa granaattiomenan siemeniä kädet kauttaaltaan punaisina ja raivostuin niin paljon, että heitin granaattiomenen tiskialtaaseen ja kauhan kohti palohälytintä ja kattoa.
(Normaalissa mielentilassa olisin noussut rutiinomaisesti tuolille ja huilutellut muovista leikkuulautaa palohälyttimen alla, niin että savu hälventyisi ja palohälytin lakkaisi piippaamasta).

 

 

Haha 😀 Ja nämä ovat siis ihan perus arkea. Auta armias jos jokin olisi nyt oikeasti vialla, millaista taikapulveria sitä pitäisi nauttia, ettei olisi hakkaamassa päätään seinään ihan pahimman uhmaikäisen ja Luciferin sekoituksena? 

Vaiko onko se niin, että annan pms-oireille niin paljon valtaa juurikin siksi että kaikki on tosi hyvin? Ei ole mitään oikeita ongelmia etusijalla? Ota nyt sitten selvää tästä naisten iki-ihanasta hormonitoiminnasta. Latasin nyt varmuuden vuoksi joku sata eri apllikaatiota jotka näyttävät minulle pms-oirelaskurilla että milloin kannataa vuorata itsensä pumpuliin ja koko maailmalta jatkossa piiloutua. 

 

 

Blouse – Lindex
Skirt – Zara
Shoes – Hermes
Bag – Gucci
Sunglasses – Gucci
Photos: Hanna Väyrynen

 

Tätä kirjoittaessani istun Fredrikinkadun kahvilassa missä kahvi on aivan luokattoman kallista, mutta niin samperin hyvää, että sallin satunnaisesti (okei, tosi harvoin) heidän ryövätä lompakostani viisi euroa cappuccinosta. Yritän nauttia sen niin hartaasti ja hitaasti kun voin. Usein kahvi ehtii jäähtyä ja sitten vituttaa. Viisi euroa ja pohjat juodaan kylmänä. Oma vika.

Silmiin särkee kun tuijotan tietokoneen ruutua. Yritän keksiä juttua yhteistyökamppikseen. En keksi, joten kirjoitan tätä. Tekstiä vailla mitään pointtia. Joskus se auttaa, mutta nyt silmät häiritsevät liikaa. Kävin silmälääkärissä muutaman kuukausi sitten testeissä ja tuomio oli ennalta-arvattavissa. Liikaa päätetyötä, liikaa ruudun tuijottelua. Töitä tehdessä pitäisi käyttää laseja, mutta ne ovat toimistolla ja niistä tulee paha olo. 

Muhkea villapaitani haisee ihan rasvalta. Ärsyttää koska tiedän, että sitä pitää tuulettaa päiväkausia kunnes saan hajun pois. Tiedän tämän kokemuksesta, nimittäin haju tuli Uudenmaankadun YsiBarista, missä kävimme poikaystäväni kanssa tänään lounaalla ja saan sieltä samaisen hajun vaatteisiin joka kerta. Ruoka on hyvää, mutta ilmanvaihto paikassa on aivan hanurista.

Poikaystävälläni on tänään synttärit, on maanantai eikä hän halua tehdä mitään erikoista, joten käymme vain illalla syömässä. Aikomuksena on tosin vielä yrittää houkutella häntä innostumaan escape roomista.
Milloin minusta tuli ihminen, joka koukuttui pakohuonepelihin? Olenko kohta larppaamassa jossain puistossa?

Annoin poikaystävälleni lahjaksi kumisaappaat ja dna-testin. Tiedän, erittäin romanttista. Onko minulla taas oma lehmä ojassa kun olen itse halunnut jo pitkään tehdä tuon My Heritage testin, jossa DNA-testit lupaavat tietoa esi-isien alkuperästä satojen vuosien päähän. Nyt kun oli mahdollisuus tehdä omanikin tässä vähän niinkuin samalla. Kaksi testiä oli vielä tarjouksessa, joten pitihän tähän tarttua.
Kumisaappaat olivat sentään poikaystävän omalla toivomuslistalla. 

Ja ennen kun mietitte siellä, että olen surkea tyttöystävä. Kaavin heti aamusta dna:ta poikaystävä raukan sisäposkista, puen hänet kumppareihin ja pakotan pakohuonepeleihin, niin saanen puolustaustua. Tein sentään yhden romanttisen asian, nimittäin kirjoitin korttiin ikävuosien verran asioita mitä hänessä rakastan. Reilu kolmekymmentä hyvää piirrettä oli niin helppo keksiä, että samaisen kortin kirjoittaminen ei tuota mitään ongelmia sitten kun hän joskus täyttää vaikka 60-vuotta. Toisin sanoen seurustelen mielestäni erittäin kivan tyypin kanssa. 

 

 

Mutta ei mulla muuta. Kylmä kahvi on juotu nyt loppuun ja paita alkaa totisesti tarvitsemaan sitä tuuletusta, joten minä laitan hetkeksi läppärin (ja silmät) kiinni. Parempi yrittää vähän myöhemmin ideoida sitä yhteistyöpostausta. 

Kivaa maanantaita.

 

 

Knit set – Nelly
Shoes – Acne (here*)
Coat – SAND
Bag – Celine
Photos: Kira Kosonen

*sisältää mainoslinkin*

 

Tiedätte varmasti kaikki tuon kysymyksen työhaastattelussa ja sen perussuomalaisen vaatimattomuuden ja jopa pienen epämukavuuden tunteen kun kysymykseen pitäisi vastata.

Ööh.. no oon ihan tunnollinen ja positiivinen, kai mä tuun hyvin toimeen muitten kanssa. Joo oon tiimipelaaja! (Ajattelet mielessäsi, että jes olipas hyvin keksitty – kuka ei haluaisi tiimipelaajaa työpaikallensa, vaikka luultavasti työnantaja on kuullut tämän saman lähes jokaisen työnhakijan suusta).

Kuulun juuri siihen jengiin joka ei osaa itseään ainakaan liiaksi täysin luontevasti kehua. Ja nuo ylläolevat kolme hyvää puolta olivat muuten tismalleen meikäläisen suusta joskus teiniaikoina ensimmäisessä työhaastattelussa.
Mutta mitä vanhemmaksi tulee sitä tärkeämpänä pitää omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden kehittämistä.
Kävin viime tiistaina Pilots Helsingin Design Your Roadmap -luonnolla ja sain vihiä ”tunnista luonteenvahvuutesi”  testistä, jonka kävin mielenkiinnosta kokeilemassa. Jos itselleen tuntuu vaikealta keksiä niitä omia hyviä puolia, niin antaa sitten internet-testin niistä vihjata. Ainakin haluan uskoa, että nämä viisi osuivat kohdallani hyvinkin oikeaan.
(Läheiset saa korjata jos testi on ollut ihan hakoteillä näiden kanssa).

 

 

Nämä viisi olivat testin mukaan vahvimpia hyviä luonteenpiifrteitäni:

1: Kiitollisuus
Olet tietoinen hyvistä asioista ympärilläsi etkä pidä niitä itsestäänselvyyksinä. Ystäväsi ja perheenjäsenesi tietävät, että olet kiitollinen, koska käytät aikaasi kiitoksen osoittamiseen. 

En tiedä tietävätkö mutta nyt kerron. Menen lähestulkoon joka yö nukkumaan ajatellen, että samperi tässä minä nyt vaan saan makoilla omassa asunnossa lämpimissä lakanoissa ja upea poikaystävä vieressä. Olo tuntuu usein turvalliselta ja siltä, ettei ole mitään hätää. Voisiko asiat edes paremmin olla? Minut saa myös sängystä ylös pelkkä ajatus uudesta päivästä, ruisleivästä ja kahvista. Saatan hyppiä tasajalkaa innosta jos menemme poikaystäväni kanssa alakerran ravintolaan treffeille. Rakastan pieniä asioita ja jos totta puhutaan, mitkään superluksus upeudet eivät voi näille edes vedää vertoja.

2: Huumori
Pidät nauramisesta ja kiusoittelemisesta. Sinulle on tärkeää saada toiset ihmiset hymyilemään. Yrität nähdä valoisan puolen joka tilanteessa. 

No sanotaanko nyt näin, että minulle on tärkeää saada itseni ensiksi hymyilemään (kuka ei olisi nähnyt minua höröttämässä omille jutuilleni). En yritä tietoisesti hauskuuttaa muita, mutta rakastan ronskia huumoria naurua ja sitä että kikatetaan pissat housuun porukassa. 

3: Ystävällisyys
Olet kiltti ja antelias toisille eikä sinulla ole koskaan liian kiire tehdä palvelusta toiselle. Nautit tehdessäsi hyviä asioita sellaisillekin ihmisille, joita et tunne hyvin. 

Rakastan auttaa ystäviäni. Eikö kaikki nauti kun saavat tehdä hyviä asioita kaverille? Voiko parempaa fiilistä olla.

4:Anteeksiantavaisuus
Annat anteeksi niille, jotka ovat kohdelleet sinua väärin. Annat ihmisille aina toisen mahdollisuuden. Johtava periaatteesi on armollisuus eikä kosto.

En ole pitkävihainen. En jaksaisi kantaa turhaa negatiivisuutta harteilla. Mitä ja ketä se hyödyttäisi? Ihan kun kanniskeli kiloa paskaa säkissä kun voisi sohia eteenpäin ilman painolastia.

5: Rehellisyys
Olet rehellinen henkilö. Et pelkästään puhua totta vaan elät elämääsi rehellisesti ja aidosti. Olet jalat maassa ja teeskentelemätön. Olet ”todellinen” henkilö.

Tämä ”todellinen” henkilö on päästänyt välillä vähän liikaakin sammakoita suustaan, mutta onneksi ajan myötä olen oppinut ettei kaikkea tarvitse sanoa ihan suoraan tai sen rehellisen mielipiteen voi muotoilla myös eritavalla ulos suusta.

 

 

Pilots Helsingin luento oli inspiroiva. Aluksi mietin saanko mitään irti tästä tunnista ja että onko se minua varten, mutta nopeasti tulin toisiin ajatuksiin. Aina voi oppia uutta ja saada uusia näkökulmia ja ahaa elämyksiä. Luennolla käsiteltiin positiivisuuden lisäksi negatiivisia ajatuksia ja miten oppia pois niistä.

Pilots Helsingin perustajan ja New Yorkissa positiivisen psykologin tutkinnon käyneen Rosa Nenosen sanoin: 

”Ikävät tilanteet, toisen huono käyttäytyminen tai omat epäonnistumiset jäävät pyörimään mieleemme. Usein tuntuu siltä, että ikävät ajatukset jäävät luuppiin, eikä ulospääsyä tunnu löytyvän. Psykologiassa tätä kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi – huono on aina vahvempaa kuin hyvä. 

Meillä kaikilla löytyy henkilökohtaisia kokemuksia negatiivisesta vinoumasta. Olet varmaan joskus saanut positiivista palautetta esimieheltäsi tai asiakkaaltasi. Palautteen seassa voi olla myös kohta, jossa kerrotaan, että sinulla olisi parannettavaa jossakin asiassa. Luultavasti mieleesi jää vain parannusehdotus. Mietit sitä illalla ja ehkä vielä seuraavana päivänäkin, mutta positiivisen palautteen olet unohtanut jo aikoja sitten. 

Voi olla, että puolisosi on unohtanut käydä kaupassa, vaikka hän oli luvannut hoitaa asian. Luultavasti siinä tilanteessa mieleesi eivät tule ne lukuisat asiat, jotka hän on hoitanut hyvin, ja kerrat, jolloin hän on yllättynyt positiivisesti. Sen sijaan mielesi valtaavat ne kerrat, kun puolisosi ei ole hoitanut lupaamaansa asiaa, ja todennäköisesti myös puolisosi saa kuulla siitä.”

Kuulostaako tutulta? Ihmismieli on jännä ja joskus vaatii ponnisteluja nähdä asioissa negatiivisuuden sijaan enemmän positiivisuutta.

Nämä vinkit kirjoitin ylös luennolla ja ajattelin, että olisi kiva jakaa ne myös teidän kanssa. Ei näistä ainakaan haittaa ole silloin kun loskaräntää sataa pimenevissä illoissa päin naamaa, päivä on ollut hanurista, olet ehkä saanut negatiivista palautetta ja tekisi mieli vain vetää itkupotkuraivareita.

 

5 ohjetta lisäämään omaa positiivisuutta

1.Vahvuuksien käyttö
Tunnista luonteenvahvuutesi ja hyödynnä niitä.
(Tässä voi hyödyntää juurikin tuota via character testiä. Testin saa myös suomeksi. Vaatii rekisteröitymisen, mutta se on nopeasti hoidettu).

2. Kiitollisuuspäiväkirja
Kirjoita muistiin kolme hyvää asiaa joista olet sinä päivänä kiitollinen.
(Itse olen aloittanut tämän jo pienenä kun minulle kerrottiin, että päivän positiivisten juttujen ajatteleminen auttaa nukahtamisessa. No ei kyllä auttanut, mutta teki sängyssä pyörimisestä positiivisempaa ja siitä jäi myös ihana tapa).

3. Liikunta
Liikkuessasi elimistö tuottaa endsorfiineja, seratoniinia ja hyvän mielen hormoneja.
(Tämä on niin totta). 

4. Meditaatio
Kirjoitinkin tässä postauksessa meditaatiosta ja miten myös mieli kaipaa puhdistusta. Itselläni tämä on alkanut toimimaan hyvin. Pääset helposti alkuun, esim. Headspace appin avulla.

5. Ystävällinen teko
Kun pidät ovea rattaita työntävälle äidille, kun maksan kahvilajonossa tuntemattoman kahvin koska hän oli unohtanut kotiin lompakkonsa, tai kun vaikka kehut tuttua tai tuntematonta. Veikkaampa että pienistä hyvistä teoista tulee itsellensä jopa parempi mieli kuin sille kenelle olet hyvän teon tehnyt. Ainakin omalla kohdalla 🙂 

 

 

Apua, alanko kuulostaa ihan joltain self-help bloggaajalta? En ehkä halua, en nimittäin jostain syystä itse kovinkaan paljoa tykkään liian ”minäpäs jaan teille elämänvinkit -postauksista”. Tykkään samaistumisesta ja kompuroinnista, elämänmakuisista jutuista enemmän kuin neuvoista, mutta toki mukaan saa aina mahtua silloin tällöin näitä ylipositiivisia tai pohdiskelevia vinkkijuttuja. Kuhan niitä ei ole liikaa 😀 

Vai mitä mieltä te olette? Alkaako blogien
5 x vinkkiä maailmanvalloitukseen
6 x tosikeinot kehiin – taikamahla pelastaa tiistain
69875e4 x näin järjestät kakalle kekkerit   -postaukset tulla joka tuutista?

 

 

Kiitos aamusta

Pilots Helsinki & Vitamin Well 
Kuvat tilaisuudesta: @wilhelmohman
Kuvat minusta: Mona Salminen
Meikki: Lumene