Juuri kun ehdin tässä viime viikon postauksessani kirjoitella, etten ole saanut vieläkään asennettua olohuoneen verhoja tai käytyä läpi keittiön astiakaappeja, niin kappas kun toimintaan tuli täyskäännös ja yhtäkkiä siivosin monta päivää putkeen ihan hulluna. Tiedättekö kun menee sellaisen maaniseen siivousmodeen, jonka aikana pausenappula on rikki ja stoppia voi painaa vasta sitten kun jokainen nurkka kiiltää puhtaana?

Miehen katsoi huvittuneena sivusta kun minä täällä kävelin pitkin seiniä imuri toisessa kädessä ja rätti toisessa. Putsasin kaiken roskalaatikoiden kiskoista patterin väleihin ja kiillotin jopa kaikki koruni ja pesin ovenkahvat ja valokatkaisijat.
Tosin pelkkä siivous ei ihan riittänyt tällä kertaa, vaan halusin myös vaihtaa järjestystä, myydä vanhoja tavaroita, päästä turhasta eroon ja karsia kaikkea krääsää. Nyt kun on viettänyt niin paljon aikaa kotona, näkee kaikki nurkat ihan uudessa valossa.
”Mitä hittoa olen ajatellut” – lause onkin pyörinyt päässäni usean tavaran kohdalla ja niitä on nyt viety kierrätykseen ja annettu eteenpäin aikamoisella vauhdilla. 

Mikä täällä sitten on muuttunut?
mm. meidän ikivanhasta Ikean divaanisohvasta otettiin divaaniosa pois ja nyt siitä kuoriutui tuollainen pienempi sohva, joka sopii mielestäni tänne paljon paremmin.
Lisäksi vaihdoin sohvapöydän, maalasin sävyihin sopivan uuden taulun olohuoneeseen, ripustettiin verhot makkariin ja olkkariin ja maalasin makuuhuoneen meikkipöydän alumiinipeilin messingin väriseksi. Poistin myös paljon viherkasveja, ruukkuja, kirjapinoja, tauluja ja tavaroita.

 

 

P.s Rakastan sitä fiilistä kun herää siistiin kotiin, missä viihtyy ja kaikki tavarat on paikoillaan.
Silloin pitää aina laittaa heti aamusta musiikkia soimaan, tehdä ison kupillinen kahvia ja vaan istua tyytyväinen virne naamalla sohvalla 😁

 

 

Näitä kuvia katsellessa ei voi olla vaikea arvata kumpi meistä teki hotellivaraukset viinitilamatkallamme Etleä-Afrikan Paarlissa.

Nähtyäni nämä La Bella Vita Studios -huoneet (ei mainos) hotellia etsiessä, ei mikään muu majoitusvaihtoehto enää näyttänytkään yhtään kivalta.
Halusin päästä kuvissa näkyvään harmaaseen huoneeseen, juoda aamukahvini sen ikkunalaudalla ja kylpeä soikean pyöreässä ammeessa. Olin heti hyvien majoituskuvien uhri – tällainen siustustyyli kun uppoaa meikäläiseen kuin veitsi sulaan voihin.

Ja onneksi kuvat eivät tuottaneet pettymystä. Tahdoin valehtelematta kaiken tästä huoneesta. Tahdoin jopa seinien pinnat kylpyhuoneesta! Poikaystäväni pyöritteli taas päätään kun koin pienen innostus-sekoamisen ja aloin heti googletella kylpyhuoneen seinien betonipinnoitemahdollisuuksia samalla kun roiskin seinään erilaisia ”testejä”. Vesipisaroita, saippuasormenjälkiä. Tahalteen jopa suihkasin hiuksiini lakkaa vähän liian lähellä seinää nähdäkseni jääkö siihen jälkiä 😀 No ei jäänyt. Onneksi ei jäänyt. 

Onko jollain kotona betonipiontaa / mikrosementtiä märkätiloissa, onko ollut hyvä ratkaisu? Kaikki vinkit tähän suuntaan jos sellaisia löytyy. Koitan tässä hillitä itseäni, etten vuoraa kohta koko asuntoamme betonilla. 

 

 

Ikkunalauta oli lempipaikkani huoneessa. Vietin siinä itseasiassa suurimman osan ajasta (googletellen ”rakenna kotiisi iso ikkunalauta). Otin myös kaksi kylpyä ja join viiniä parvekkella, ammeessa ja tottakai – ikkunalaudalla. Telkkarissa oli Netflix josta katsoimme iltaisin Sex Educationia (yllättävän koukuttava). Söimme myös ihanan tervetuliaiskorin lähitilalta tuodut juustot ja ison leivän jonka keskellä oli kokonainen päärynä.
Tervetuliaiskori oli ihana idea, sieltä löytyi myös paljon hyviä vinkkejä ja ravintolasuosituksia. 

La Bella Vita oli siis erittäin onnistunut valinta, mutta oli tässäkin majoituksessa miinuspuolensa.
Huoneet olivat upeita sisältä, mutta ulkoa paikka tuntui hieman kolkolta. Lähinnä se oli vain iso piha-alue jossa oli paljon samanlaisia kaksikerroksia taloja, pieni uima-allas lähellä parkkipaikkaa ja eipä paljon muuta. Majoituksessa ei ollut ravintolaa, eikä respaa – enemmänkin se tuntui siis AirBnb ratkaisulta, mutta oma viehätyksensä tässäkin. Sai ainakin olla täysin rauhassa. 

Lähellä oli toinen hotelli Sante jossa kävimme hieronnassa, mutta paikka tuntui aavemaisen kolkolta – emme nähneet yhtäkään ihmistä, eikä paikan ravintola ollut auki. Nämä kaksi majoitusta olivat siis vierekkäin keskellä ei mitään. Olin tyytyväinen, että olimme tulleet omalla autolla. Veikkaisin, että uberiä olisi saanut tänne tovin odotella, mutta omalla autolla pääsimme helposti koluamaan lähialueen eri ravintoloita, kahviloita ja viinitiloja. 

Yövyimme täällä kaksi yötä ja se riitti oikein hyvin. Käteen jäi paljon eri viitinitilojen viinejä, pientilatuotteita ja aivan liikaa sisustusinspiraatiota. Koti uusiksi än yy tee nyt. 

 

 

Terkut täältä uudelta hieman keskeneräiseltä toimistolta. Puoli huonetta on täynnä pahvilaatikoita ja puoli huonetta sikinsokin kalusteita, mutta olo on jo melkein kotoisampi kuin kotona.

En voi olla tuijottelematta sydänsilmäisen emojin lailla tuota meidän Hakolan samettisohvaa, Elloksen kirjavia mattoja ja kaikkia pieniä yksityiskohtia. Fiilistelen myös todella paljon tätä vanhaa taloa missä huoneemme sijaitsee. Kaarevat korkeat katot, koristeelliset ovet, jopa hieman pelottavan pitkät käytävät ja kaikki se vanhan talon tunnelma <3 

Hieman teki surulliseksi jättää meidän vanhan toimiston tyypit ja Kaapelin merialanäkymät, mutta mitä enemmän olen täällä, sitä varmempi olen siitä, että päätös laittaa yhteinen vuokrasoppari muiden blogikollegoiden kanssa oli täysin oikea.
Yhdessä Kiran, Mariannan, Saran, Elisan, Artun, JanitanJohannan ja Annikan kanssa meillä vasta onkin kasassa luova porukka. 

 

 

Nyt kerään läppärin laukkuun ja lähden H&M:n pressin kautta Nadi Hammoudan esikoisnäyttelyn avajaisiin, mistä aikaisin kotiin ja poikaystävän kainaloon sohvalle.

Ihanaa viikonloppua 🙂 

 

Sohva – Hakola
Nojatuoli – Ellos
Matot – Ellos

Tags: