Näitä kuvia katsellessa ei voi olla vaikea arvata kumpi meistä teki hotellivaraukset viinitilamatkallamme Etleä-Afrikan Paarlissa.

Nähtyäni nämä La Bella Vita Studios -huoneet (ei mainos) hotellia etsiessä, ei mikään muu majoitusvaihtoehto enää näyttänytkään yhtään kivalta.
Halusin päästä kuvissa näkyvään harmaaseen huoneeseen, juoda aamukahvini sen ikkunalaudalla ja kylpeä soikean pyöreässä ammeessa. Olin heti hyvien majoituskuvien uhri – tällainen siustustyyli kun uppoaa meikäläiseen kuin veitsi sulaan voihin.

Ja onneksi kuvat eivät tuottaneet pettymystä. Tahdoin valehtelematta kaiken tästä huoneesta. Tahdoin jopa seinien pinnat kylpyhuoneesta! Poikaystäväni pyöritteli taas päätään kun koin pienen innostus-sekoamisen ja aloin heti googletella kylpyhuoneen seinien betonipinnoitemahdollisuuksia samalla kun roiskin seinään erilaisia ”testejä”. Vesipisaroita, saippuasormenjälkiä. Tahalteen jopa suihkasin hiuksiini lakkaa vähän liian lähellä seinää nähdäkseni jääkö siihen jälkiä 😀 No ei jäänyt. Onneksi ei jäänyt. 

Onko jollain kotona betonipiontaa / mikrosementtiä märkätiloissa, onko ollut hyvä ratkaisu? Kaikki vinkit tähän suuntaan jos sellaisia löytyy. Koitan tässä hillitä itseäni, etten vuoraa kohta koko asuntoamme betonilla. 

 

 

Ikkunalauta oli lempipaikkani huoneessa. Vietin siinä itseasiassa suurimman osan ajasta (googletellen ”rakenna kotiisi iso ikkunalauta). Otin myös kaksi kylpyä ja join viiniä parvekkella, ammeessa ja tottakai – ikkunalaudalla. Telkkarissa oli Netflix josta katsoimme iltaisin Sex Educationia (yllättävän koukuttava). Söimme myös ihanan tervetuliaiskorin lähitilalta tuodut juustot ja ison leivän jonka keskellä oli kokonainen päärynä.
Tervetuliaiskori oli ihana idea, sieltä löytyi myös paljon hyviä vinkkejä ja ravintolasuosituksia. 

La Bella Vita oli siis erittäin onnistunut valinta, mutta oli tässäkin majoituksessa miinuspuolensa.
Huoneet olivat upeita sisältä, mutta ulkoa paikka tuntui hieman kolkolta. Lähinnä se oli vain iso piha-alue jossa oli paljon samanlaisia kaksikerroksia taloja, pieni uima-allas lähellä parkkipaikkaa ja eipä paljon muuta. Majoituksessa ei ollut ravintolaa, eikä respaa – enemmänkin se tuntui siis AirBnb ratkaisulta, mutta oma viehätyksensä tässäkin. Sai ainakin olla täysin rauhassa. 

Lähellä oli toinen hotelli Sante jossa kävimme hieronnassa, mutta paikka tuntui aavemaisen kolkolta – emme nähneet yhtäkään ihmistä, eikä paikan ravintola ollut auki. Nämä kaksi majoitusta olivat siis vierekkäin keskellä ei mitään. Olin tyytyväinen, että olimme tulleet omalla autolla. Veikkaisin, että uberiä olisi saanut tänne tovin odotella, mutta omalla autolla pääsimme helposti koluamaan lähialueen eri ravintoloita, kahviloita ja viinitiloja. 

Yövyimme täällä kaksi yötä ja se riitti oikein hyvin. Käteen jäi paljon eri viitinitilojen viinejä, pientilatuotteita ja aivan liikaa sisustusinspiraatiota. Koti uusiksi än yy tee nyt. 

 

 

Terkut täältä uudelta hieman keskeneräiseltä toimistolta. Puoli huonetta on täynnä pahvilaatikoita ja puoli huonetta sikinsokin kalusteita, mutta olo on jo melkein kotoisampi kuin kotona.

En voi olla tuijottelematta sydänsilmäisen emojin lailla tuota meidän Hakolan samettisohvaa, Elloksen kirjavia mattoja ja kaikkia pieniä yksityiskohtia. Fiilistelen myös todella paljon tätä vanhaa taloa missä huoneemme sijaitsee. Kaarevat korkeat katot, koristeelliset ovet, jopa hieman pelottavan pitkät käytävät ja kaikki se vanhan talon tunnelma <3 

Hieman teki surulliseksi jättää meidän vanhan toimiston tyypit ja Kaapelin merialanäkymät, mutta mitä enemmän olen täällä, sitä varmempi olen siitä, että päätös laittaa yhteinen vuokrasoppari muiden blogikollegoiden kanssa oli täysin oikea.
Yhdessä Kiran, Mariannan, Saran, Elisan, Artun, JanitanJohannan ja Annikan kanssa meillä vasta onkin kasassa luova porukka. 

 

 

Nyt kerään läppärin laukkuun ja lähden H&M:n pressin kautta Nadi Hammoudan esikoisnäyttelyn avajaisiin, mistä aikaisin kotiin ja poikaystävän kainaloon sohvalle.

Ihanaa viikonloppua 🙂 

 

Sohva – Hakola
Nojatuoli – Ellos
Matot – Ellos

Tags:

 

Muutama vuosi sitten surffaillessani sisutustaulujen nettikaupoissa harmittelin, ettei mikään kuvista tuntunut oikein omalta, ja jos tuntui, se sama taulu oli jo valmiina varmaan joka toisen kaverini kotona. Poikaystävä totesi, että miksi en vain tekisi omista kuvistani tauluja. Niitä kun on roppakaupalla kovalevyllä varastossa ja koko ajan lisää tulossa.
Vaikka olinkin miettinyt asiaa, olin myös miettinyt kellarissa lojuvaa tyhjää kangastaulua ja sen vieressä käyttämättömiä akryylivärejä. Kuinka useasti olin uhannut maalaavani senkin taulun? Tiesin siis, että en olisi kovinkaan aikaansaava myöskään tässä valokuvahommassa 😀  

Balilla sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hyppelin viidakossa, pelloilla ja rannoilla sisustustauluideoiden myllertäessä takaraivossa. Muutama kehystettäväksi sopiva kuva tulikin otettua, mutta totta kai koneeni sekosi juuri loman lopussa ja nyt nuo kuvat ovat pelkkää pölyä jossain bittiavaruudessa.
Hienoa.

 

Uusi yritys tuli vasta viime viikolla. Hetken mielijohteesta päätin että nyt vain valitsen testiksi muutaman kuvan viime reissuilta (lempikatuni Kapkaupungista ja kaktuspuska Ibizalta). Muokkasin niistä hieman ja muutin ne printtikokoon. Tämän jälkeen Googletin kuvajulisteiden printtipalveluita ja klikkailin itseni lopulta eksoottisesti Ifolorin sivuille. Klik ja klik, En edes tiennyt, että se olisi ollut näin mutkatonta. Valitsin vain kuvajulisteen, koon ja syötin kuvani ohjelmaan. Ei tarvinnut edes tuolilta nousta. Muutaman päivän päästä kuvat oli jo noudettavissa lähipostista ja koko lysti maksoi parikymmentä euroa. Okei, olipas tämä helppoa.

 

Odotukset eivät tosin olleet kovin korkealla kun kävin kuviani postista noutamassa ja tietenkään en malttanut edes kotiin asti niitä kanniskella, vaan avasin käärön siinä jouluruuhkaisessa postissa ja ihan oikeasti hypähdin tasajalkaa kun mielestäni kuvat olivat niin hienoja 😀

 

 

Tämä oli ns. Testierä ja nyt olisi tavoitteena vaihtaa kaikki kodin taulut omiin kuviin. Ifolorilta ei mielestäni saanut kuvia mattapintaisena, joten seuraavaksi testissä jokin toinen kauppa.
Lopullisena ideana tuoda vähän jokaiselta reissulta jokin muisto koristamaan seiniä tauluna <3

 

P.s tuo toinen ”taulu” kaktuksen vieressä seinällä on oikeasti telkkari (Samsungin The Frame). Siis telkkari mihin saa tv:n kiinni ollessa valita taideteoksen. Niin kiva idea ja näyttää mielestäni todella paljon raikkaammalta kuin musta mötikkä keskellä olohuonetta 🙂 

Tags: