• 1.Uusien lajien kokeileminen on superhauskaa. Enpä tiedä ketkä muut olisivat saaneet minua Curlingradalle, elleivät Yes Girlit. Curling yllätti ja voisin hyvinkin nähdä sen hauskana ajanviettona ystävien kanssa. Kiekon liuttaminen pesän keskustaan, eli nänniin (kyllä sitä vissiin ihan oikeasti sanotaan nännikis) oli harvinaisen koukuttavaa.

Curlingia seurannut tennistunti vei myös täysin mukanaan. Olen vältellyt tennistä siitä asti kun sain ranteeni kipeäksi siinä joskus pienenä huidottua. Olin elänyt uskossa, että tennismailaa varten tarvitaan jotain erikoisrautaranteita, mutta hyvin se sujui tällaiselta spagettikädet omaavalta. Vannottiin jo tyttöjen kanssa, että syksyllä otetaan yhdessä lisää tennistunteja (mahtaakohan toteutua?)

Kolmas laji mitä en ole koskaan myöskään päässyt kokeilemaan oli SUP-jooga. Olimme peilityynellä lammella ihan aamu-unisina, mutta nautin joka sekunnista. Fit& Balance -tunti oli ihana miksaus rentoutumista, treenihaastetta ja luontoa.
Seuraavana päivänä flengailtiin vielä Vierumäen Flow parkissa. Ainut aktiviteetti mitä olin tehnyt aiemmin ja vitsit meillä oli hauskaa. Rakastan Flow parkkeja. Haastavammat radat menevät ihan kunnon treenistä.

• 2. Adama piti meille hyvinvointiluennon itsevarmuudesta. Erityisesti mieleen tästä jäi se, että vaikka olen melko itsevarma tyyppi ei se luultavasti näy minusta ulospäin koska kehonkieleni on aika sulkeutunutta. Harvoin astun mihinkään tilaan rinta rottingilla ja ns. “avoimena”. Ehkä olisi jo aika ottaa katse pois omista varpaista ja enemmän pää pystyssä kulkea?

• 3.Tyttöjen vinkit. Kun viettää 24h kymmenenhenkisessä tyttöporukassa, missä aiheet hyppivät maan ja taivaan välillä saa mukaansa mielettömän hyviä vinkkejä. Puhelimen muistiossa lukee mm. Osta kielenkaavin (eli kielipuhdistaja) Ruohonjuuresta. Käy Ayurveda konsultaatiossa ja tee enemmän pranayama hengitysharjoitusta.

• 4.Suolainen puuro! Yes-Girl puurobuffa oli aikamoinen elämysaamupala. Enpä ole ennen kokeillut suolaista puuroa. Yllättävän hyvää oli kaurapuuro, parmesanraasteen, peston, kasvisten ja pähkinöiden kanssa.

• 5. Tämä oli ensimmäinen kertani Vierumäellä ja yllätyin paikan monipuolisuudesta. Urheilukeskus, kaikkine halleineen ja kenttineen, sekä golfratoineen. Erilaisia ravintoloita, Flowpark, spa, kokoustiat, mökkimajoitukset. Lisäksi alueelta löytyi mielettömän kauniit lammet, metsät, ulkoilumahdollisuudet, kodat ja jopa ihana vanha savusauna, missä käytiin ottamassa löylyt ja uimassa sen jälkeen ihan noesta mustina mustalammessa. Saunan jälkeen syötiin rentouttava ja tunnelmallinen illallinen elämysravintola KallioKammessa.

 



















Kiitos Yes-Girl Petra & Kriselda, Vierumäki ja koko upea tyttöporukka <3

 

Photos: Juuli Rönkä

 

Kesän loppupuolella treenimotivaatio on yllättäen hiipimässä takaisin ja koitan napata siitä kiinni kaikilla käsillä ja jaloilla.
Kesä itsessään meni lähinnä vain lenkkipolulla satunnaisia juoksulenkkejä pinkoessa, uidessa ja Padel pelikentällä tennispalloa huitoessa, mutta nyt yllättäen kuntosali tuntuu taas omalta paikalta.

Kovat on suunnitelmat, että jaksaisin tänä syksynä käydä myös kerran viikossa hot joogassa (Bikram-jooga). En ole mikään notkea yogimuija, joten yleensä kurottelen nolona varpaitani siellä joogasalin takarivipaikoilla. Ihan oikeasti en saa suorilta jaloin kosketettua sormillani maata, että sen verran rautakanki tilanne on omalla joogamatolla, mutta juuri siksi tykkään käydä hot joogassa. Huoneen kuuma +38  ilma saa kehon joustamaan, ihon hikoilemaan kunnolla (en yleensä hikoile paljoa) ja auttaa notkeuttamaan paikkoja, palautumaan, sekä parantamaan ryhtiä.

Joogan lisäksi koitan juosta ulkona vielä niin pitkään kun mahdollista ja hyppelen sitten lihaskuntotreenit BodyPump tunnilla (yksin salin puolella en vielä jaksa tehdä lihaksia, kyllästyn ja löydän itseni kännykkä kädestä jostain nurkasta).
Korkeasykkeinen Body attack hyppelytunti omankehon painolla on hyvä kaveri lihaskuntotreenin rinnalla, ja niin kauan kun mielenkiintoa riittää, veikkaan että näistä jooga+juoksu+bodypump+ bodyattack -tunneista koostuu syksyn liikuntareseptin pohja.

 

Tältä näytti tämä viikko treenien osalta:

 

MA
1,5h hot jooga

TI
60min BodyPump – ryhmäliikuntatunti Esport Bristolissa

KE
5KM kävelylenkki

TO
30min BodyAttack –ryhmäliikuntatunti Esport Bristolissa

PE
4KM kevyt hölkkälenkki

LA
Blockfesteillä. Ei urheilua, ellei alueen suhaaminen päästä päähän sata kertaa viikonlopun aikana lasketa mukaan jonkinnäköisenä treenimuotona.

SU
Rehellisesti sanottuna krapula.

Tags:

 

Mitä ihmettä tapahtui juoksumatolla viime sunnuntaina? 
Piti löntystellä vain muutama laiska sunnuntaikilsa, mutta sen sijaan pingoinkin matolla menemään kuin seonnut hiiri energiajuoman alaisena.
Oikeasti Redbull ei antanut siipiä, eikä vauhtia edes energiapatukka. Hyvän aamiaisen voimilla ja juoksumaton telkkarista maratonina pyörivään Ninja Warrior sarjaan koukuttuneena, juoksin ensin viisi kilometriä, minkä jälkeen ajattelin että juostaan sittenkin kahdeksan. Kahdeksasta tuli kymmenen ja koska en ole koskaan juossut yli 15 kilometriä putkeen ja juoksu tuntui sujuvan niin hyvin lähdin haastamaan itseäni 17 kilometriin.
17 kilometriin päästyäni olo oli vieläkin energinen, joten sain idean lähteä kokeilemaan puolimaratonmatkaa eli, 21,0975 kilometriä ihan vain mielenkiinnosta. Halusin nähdä riittääkö kestävyys vai hajoaako pää matkalla.
Jos jaksaisin tämän, voisin ehkä joskus miettiä oikeaa puolimaratonia?

Ninja Warrioreiden hyppelehtiessä ruudulla esterataansa, minä pingoin menemään ja mietin samalla, että onko outoa kun juoksu tuntuu 15 kilometrinkin jälkeen jollain tapaa aika rentouttavalta? Olisiko varmasti vielä oudompaa jos juoksisin reilu kaksi tuntia ja inhoaisin jokaista sekuntia? 
En ole koksaan ollut mitenkään erityisen hyvä missään urheilulajissa (jos pieniä ratsastuskilpailuja ei lasketa :D), minulla ei siis ole ollut ns. omaa urheilulajia, mutta viime vuosina juoksu on tuntunut aina vain enemmän omalta ja on ollut jotenkin todella kiva huomata.

 

 

Nopeusvastusta vaihtelin juoksumatolla 9,5 -11 (enimmäkseen juoksin 10 – tämä toki vaihtelee eri laitteissa), mutta itselleni sopiva vauhti on hieman alle 6 min per 1 km. Silloin pysyn ns. rytmissä – juoksin sitten maastossa tai matolla 🙂

Lopulta juoksin hieman yli puolimaratonmatkan. Yhteensä 22 kilometriä ja tälle matkalle tuli aikaa 2h 9min. Tietenkin se on sitten ihan eri asia juosta noin pitkä matka maastossa, mutta tämä antoi sellaista tsemppiä, että ehkä joskus uskallan vielä oikean puolimaratonin kokeilla.

 

Onko siellä puolimaraton konkareita? Oliko kivaa, kamalaa vai ihan mahtavaa?

Tags: