Tarvottuamme Tallinnan katuja lysähdin Tallink Superstarin sohvalle, potkaisin litimärät Tory Burchit kipeistä jaloistani pois ja yritin saada happea – mikä meinasi loppua kun juoksimme pitkin terminaalia, jotta ehtisimme edes koko laivaan.
(Minuutti aikaa pottien sulkemiseen ei ole kiva uutinen, mutta eipä ole sekään, kun henkesi edestä sinne juosseena lopulta kuulutetaankin koko hommelin lähtevän vasta 40minuutin päästä lastausongelmien takia).

Reissullamme ei ollut mitään muuta pointtia, kuin syödä ja kierrellä paikkoja. Kuuden hengen ryhmämme ei tosin mahtunut syömään niihin ravintoloihin mihin olin vähän suunnitellut meidän menevän. On ihan fiksua unohtaa, että heinäkuun lopulla Tallinnan katuja saattaa tarpoa muutama muukin turisti ja suosittuihin ravintoloihin kannattaisi varata pöytä.
Ei se mitään, Ribeen mahtui ja sitä vastapäätä löytyvä Dominic -ravintola oli myös melko hyvä. Niiden lisäksi Lauri sai jostain muualta pahaa seljanka keittoa, minä Zarasta juuri suomestakin etsimäni kengät oikeassa koossa ja kaikki hyvät naurut segwaytä ajaessaan mukulakivillä. Tarkoitus oli käydä myös jalkahieronnassa, mutta tyydyimme lopulta kolikoilla toimiviin hierontatuoleihin ja aiemmin säätiedoissa luvattu koko päivän sadekin, alkoi vasta myöhään illalla. Eli oli oikein mukavaa.
Miksi tuollakin käy vain sen kerran vuodessa? Voisi mennä useammin – ihan vain vaikka syömään. 

 

Ei tosin eilen. Eilinen meni tuiki tavallisesti töiden, salin ja kotiaskareiden parissa, mutta mielelläni olisin voinut teleportata itseni juuri tuoksi viikonpäiväksi Barcelonaan ja Apolo yökerhoon.

 

Saavuttuamme nimittäin reilu kuukausi taaksepäin Ibizalta Barcelonaan, Leina raahasi minut oitis tähän Apolo nimiseen baariin lähellä La Ramblasia. – Pakko myöntää, että kun kuulin neidin suunnitelmat, ne eivät kuulostaneet kovin houkuttelevilta.
Ensinnäkin mielestäni Ramblasin lähettyvillä ei ole yhtäkään järkevää baaria ja toisekseen oli maanantai ja vielä kolmanneksi, illan nimi oli Nasty Mondays.

 

Tyhjä baari, lämmintä sangriaa, irstaita miehiä ja likaiset vessat? Jotain tällaista kuvittelin maanantai illan kohtaloni olevan, mutta miten kävikään.

 

Hitsi. Se maanantai meni heittämällä yhdeksi elämäni hauskimmista maanantaista.
Kuvitelmani paikasta tyhjyydestä haihtuivat heti nähdessäni paikan jonon kiemurtelevan seuraavan talon kulmalle asti.
Siis se jono oli pitkä, jos mikä! Miten missään voi maanantaisin olla noin pitkä jono, ja vielä kun ei ollut mikään turistien sesonkiaika.
No, jonossa olikin paljon paikallisia, mutta myös turisteja ja vaikka se vetikin melko nopeaan tahtiin olin hurjan tyytyväinen, että Leina tunsi paikan porukat ja saatiin ohittaa koko homma ja kivuta jonnekin henkilökunnan tiloihin hieman tiirailemaan minne sitä kohta joutuukaan.

 

Klo 01 baari oli aivan tupaten täynnä ja tunnelma katossa. Baari itsessään ei ole kummoinen ja taisinkin osua oikeaan niiden vessojen kohdalla, mutta kivoja ihmisiä löytyi laidasta laitaan ja kaikilla oli todella rento ja iloinen meininki. Ei siis mitään Port Olimpic rantabaari hienosteluhommaa, vaan rentoa ja mukavaa. Tänne voit tulla korkkarit, tai konssit jalassa. Sillä ei ole väliä, mutta tanssia pitää ja sitähän me (valitettavasti) tehtiin.

 

 

Tämä oli taas niitä iltoja kun tajuaa vain pysähtyä hetkeksi kertomaan itsellensä, että nyt on hauskaa.
Taisin kertoa myös paikan työntekijöille, että tulenkin tästedes ”viikonloppu matkoilleni” Brcelonaan vain maanantaisin.

 

Ja joku kerta vielä toteutan sen.

 

Eli, jos olet Barcelonassa maanantaisin ja kaipaat meininkiä, niin Nasty Mondays on kai se paikka.
Illan järjestäjä kertoi minulle että Nasty Mondays on ollut jo vuosia pystyssä ja joka ilta jengiä on jonoksi asti. Suosittelen siis saapumaan ajoissa.
Sisäänpääsymaksu jotain 10-15e luokkaa.

 

 

Söin mielestäni kolmessa suosittelemisen arvoisessa ravintolassa viime kerralla Barcelonassa. Piti käydä testaamassa monia muitakin, mutta joko ne olivat liian kaukana, tai vaativat pöytävarauksen. Emmekä tietenkään ikinä saaneet aikaiseksi niitä tehdä.

 

No, kolme hyvää kolmen päivän lomalla on jo saavutus! Tässä ne tulevat

 

CERVECERIA CATALANA
(C/ Mallorca, 236, 08008 Barcelona, (Eixample))

Todella suosittu tapas ravintola lähellä Passeig de Gracia –katua.
Kuulin huhua, että ravintola ei ottaisi pöytävarauksia vastaan, vaan paikanpäälle pitää kipittää itse ja ilmoittautua ”jonoon” – Ja sitä jonoa siellä riittää. Nimesi kirjoitetaan listaan ja sinulle kerrotaan kauanko joudut odottamaan. Meidän tuomio oli 50minuuttia, mutta noin tunnin päästä jono oli jo lähemmäs kahta tuntia vaikka mielestäni mekin tulimme melko myöhään syömään. n. klo 21.30.

 

Eipä tuo mitään, jos tilanteeseen osaa asennoitua ja mekin kävimme ihan mielellämme juomassa lasilliset viiniä viereisellä kadulla sijaitsevassa terassilla. Lasilliset voi myös juoda itse Cerveceria Catalanan baarissa, mutta siellä ei silloin ollut yhtään tilaa ja ryysis ahdisti aikalailla.

 

Itse ruokailualue kuitenkin oli laaja tunnelmallinen ja viihtyisä. Ravintolalla on myös pieni terassi, missä on varmasti lämpiminä iltoina mukava syödä – jos siis onnistuu saamaan pöydän.

 

Mielestäni ravintolan hintataso oli laatuun nähden halpa. Tapakset maksoivat n.4-9euroa. Annokset olivat isoja ja tarjolla oli kaikkea minihamppareista mustekalaan.
Me tilasimme aivan liikaa ruokaa ja kun annoksia vain tuotiin pöytäämme vuoronperään, oli tila jo loppua ja me kylläisiä varmaan jo kaiken sen ruuan määrän näkemisestä!

 

Eniten mieleeni olivat minihodarit, minihampparit, salaattilajitelma, perunat ja vihreät paprikat! Annokset olivat yksinkertaisia, vailla mitään erikoisempia kikkailuja mutta pidin siitä. Hieman jotain raikkaampaa olisin kaivannut, mutta niinhän minä aina.

 

Lisäksi viinilista oli loistava ja palvelu hyvää.

 

NOMO
(Carrer Gran de Gracia 13, 08013 Barcelona)

Nätti ja tunnelmallinen japanilainen ravintola Passeig de Gracialla.
Olen syönyt täällä aikaisemminkin, mutta vain sushia ja ehkä siksi se ei ole jäänyt niin mieleeni.
Sushi toki on ihan hyvää, mutta olen todella nirso sen suhteen ja koska suomessa saan parempaa, en tällä kertaa sitä onneksi tilannut vaan keskityin listan lukuisiin muihin vaihtoehtoihin ja se kannatti!

 

Esimerkiksi avokado tonnikala tataki oli aivan mielettömän hyvää! Raikas ja maukas.
Tästäkin ravintolasta löytyy pieni terassi ja siellä yleensä on usein tilaa, vaikka sisällä olisi täyttä. Hintataso ok. Perus sushi makirullat n. 4-8€ ja muut ruuat keskimäärin siinä 8-14€ luokkaa, ellei tilaa jotain todella erikoista.

LA TAVERNA DEL CLINIC
(Rossello, 155. 08036 Barcelona)

 


Pieni, paljon palkintoja voittanut tapas ravintola lähellä Clinic metroasemaa.
Hintataso kallis, vaikka ravintolan ulkonäkö ei antaisi niin ehkä ymmärtää. Sisustukseltaan aika karu, eikä kovin erikoinen, mutta parhaimmat Patatas bravas (espanjalaiset perunat) mitä olen maistanut!
Perunat maksoivat vain 5e, mutta esimerkiksi tilaamamme hummeririsotto oli 31e eikä yltänyt (vaikka hummeri hyvää olikin) ihan hintansa tasolle.
Jospa tänne siis joskus eksyy, suosittelen pitäytymään yksinkertaisissa vähän edullisimmissa annoksissa. Esimerkiksi Majorcan sausage and quail egg pieni simppeli minileipä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan ihana.

 

Kannattaa varata pöytä. Itse menimme lounasaikaan ja saimme hyvällä tuurilla viimeisen vapaan pienen pöydän ravintolan perältä.

 

Nämä siis tällä kertaa. Kannattaa käydä myös katsastamassa ravintola RA vaikka lounaan merkeissä, jos pyörii La Ramblan, La Boqueria kauppahallilla päin.
Kirjoitin siitä aikaisemmalla Barcelona lomallani. Teksti löytyy täältä.