Palataan hetkeksi vielä Italiaan jossa olimme tosiaan viime kuussa yhteensä kahdeksan päivää. Näistä suurimman osan Roomassa. Railakkaat hääjuhlat veivät veronsa ja alkuperäinen suunnitelma lähteä heti häiden jälkeen Amalfille, muuttuikin täysin päättömään jossitteluun. Selailimme loputtomasti netistä eri kohteita, hotelleja ja auton vuokrausmahdollisuuksia, mutta väsyneinä emme osanneet tehdä juuri muuta päätöstä kuin että olisiko se nyt illalliseksi pizza vai pasta. 

Kun vihdoin saimme aivoimme takaisin, oli lomamme Roomassa jo ihan loppusuoralla. Tuntui hölmöltä suunnata Amalfille asti vain yhdeksi yöksi, joten suunnitelmat muuttuivat lennosta Sperlongan rannikolle jonne menisimme junalla. Kriselda oli poikaystävänsä kanssa ollut samaisessa paikassa juuri ennen meitä ja päätimme kulkea heidän hyväksi tallaamaansa polkua. Halusin hetkeksi pois Rooman kaupunkihulinasta, upottamaan jalkani rantahiekkaan ja lukemaan vain kirjaa rauhassa aurinkotuolilla. 

Ja juuri tätä sain Le Rocce resortissa.
Hotelli oli sympaattisen vanhanaikainen – niinkuin miltei kaikki muutkin majoitusvaihtoehdot joita katsoimme, mutta tässä oli parasta paikan mieletön pikkuranta. Leikin siellä kuin lapsi ensimmäisellä aurinkomatkalla. Polskin, uin, kikatin, tai vain kelluin tuijottaen hiljaa taivasta. Vesi oli täydellisen lämmintä ja kirkasta. Jalkojen alla oli mitä puhtain hiekkaranta. 

Olin ihan onneni kukkuloilla. Hotellissa oli rauhallista, se oli iso, eikä meillä ollut tarve liikkua sieltä yhtään minnekään. Sai vain olla.
Ainut miinus oli hotellin ravintolan ruoka. Se ei ollut pahaa, mutta se ei ollut kovin upeaakaan. Miljöö (ja viini) kuitenkin maistui senkin edestä, joten eipä oikeastaan mitään valittamista 🙂

 

Olisimme halunneet käydä myös Sperlongan kaupungissa, mutta aika ei tällä kertaa riittänyt. Jo seuraavana päivänä pakkasimme kamppeemme ja hyppäsimme junaan ja kohti Roomaa. 

Olimme äärimmäisen tyytyväisiä siihen, että vuokra-auton sijaan päätimme matkustaa pitkin raiteita. Junia meni Sperlongaan tunnin välein ja junalippu maksoi 7euroa per suunta. Ostimme liput Rooman juna-aseman lippuautomaatista ja reilun tunnin junamatkan jälkeen olimmekin jo kohteessa. Meillä kävi vielä tuuri ja saimme napattua ilmeisesti kylän ainoan taksin juna-asemalta. Ilmeisesti matkan olisi voinut taittaa myös bussilla, mutta taksi vei meidät nopeiten suoraan hotellin ovelle. Todella helppoa. 

Tänne voisin tulla uudestaankin 🙂

Tags:

 

• Miksi poikaystäväni luuli osaavansa puhua italiaa heti kun astuimme ulos koneesta?

• Miksi päästä keksitty italian kieli näytti kuitenkin toimivan, ja ravintoloissa oltiinkin yllätyksekseni ihan täydellisessä yhteisymmärryksessä tarjoilijan kanssa.

• Miksi Hotelleissa pedataan sänky niin, että peitto on tiukasti kiinni patjan alla, mutta itse lakana ei ole juurikaan missään kiinni. Siinä riuhtoessasi itsellesi väkivaltaisesti petiä auki, onkin kohta enää jäljellä vain patja ja epämääräinen möykky lakanapeittoa.

• Miksi Roomassa autot ja skootterit ajavat kuin olisivat jossain rallikisassa?

• Miksi leipä oli kuivaa ja mautonta 99% syömissämme ravintoloista?

• Miksi en lukuisien kertojen jälkeen tajunnut, että tomaatti-basilikasalaatti on vain juuri sitä itseään. Siis siivutettu tomaatti ja basilikanlehti lautasella.

• Miksi hyvä lasillinen viiniä maksoi ravintolassa vain pari euroa. Miksi Suomi ei voi olla viinimaa niinkuin esim. Italia.

• Miksi söin vaikka ei ollut edes nälkä?

• Miksi ruoka maistuu paremmalta vai koska syöt sen italiassa?

• Miksi tympeys asiakaspalvelutilanteessa oli ihan normaalia?

• Miksi se on niin noloa tilata aamun jälkeen maitokahvia?

• Miksi en syönyt lähestulkoon yhtään mitään vihreää tai kasviksia koko reissun aikana?

• Miksi jotkut pysyvät energisinä ja vetreinä pasta/pizza/gelato ruokavaliolla, mutta minä väsyn ja turpoan kuin mozzarellapallo uunissa.

• Miksi ostin tuliaiseksi vain tryffeliä? 

• Miksi kaikkeen ei muka voisi laittaa tryffeliä?

• Miksi eksyimme Roomassa Colosseumin vieressä olevalla isolla raunio-alueella ja nopea 15 minuutin oikaisu muuttuikin kahden tunnin hikiseksi seikkailuksi etsien uloskäyntiä jalat rakoilla.

• Miksi otin treenikamat mukaan vaikka salaa tiesin että treenaaminen tällä reissulla olisi ihan tuhoon tuomittu idea.

• Miksi minulle tuli hieman yllätyksenä, että Italia yllätti? Tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Tahtoisin koluta lisää sen upeita maisemia.

 

Tags: