MY CUP OF TEA? 03 helmi 2015
Eräs päivä loppulomasta kävellessämme vailla kummempia suunnitelmia pitkin keskustan katuja, sai Saara päähänsä viedä meidät Mount Nelson hotelliin iltapäiväteelle.
Iltapäivätee. Se ei vielä kertaakaan lomamme aikana ollut kuulunut sanavarastoon. Iltapäivä viinit, surffailun jälkeinen kalja, tai lounaslasilliset senkin edestä kyllä.
Niiden jälkeen iltapäivätee kuulosti yhtäkkiä hyvinkin virkistävältä vaihtelulta, enkä ollut koskaan käynyt Mount Nelson hotellissakaan – se on kuulemma yksi nähtävyys Kapkaupungissa ja juuri iltapäiväteen kanssa. Joten sinne siis.
Hotelli oli suloinen. Odotettua ehkä hieman jotenkin pienempi, mutta kaunis ja viihtyisä. Istuimme varjon alle terassille ja valitsimme pitkästä listasta erilaisia teelajikkeita samalla kun odottelimme pikkusuolaisten saapumista monikerroksisella pikkuleipätarjottimella tietenkin.
Tunsimme olomme ehkä hieman Jutta, Senja ja Martta –mummoiksi siemaillessamme posliinikupeista Rooibos-teetä skonssit kädessä, mutta en voisi väittää etteikö se ollut ihanaa. Istua siinä ja höpötellä huolettomia. Käydä skonssien jälkeen hakemassa mielettömän isosta jälkiruokabuffet pöydästä erilaisia leivoksia ja kakkuja ja taas istua vain siinä ja jutella lisää huolettomia.
En tiedä kauan olimme pikku mummokerhossamme, mutta tuntui että istuimme sen varjon alla melkoisen tovin. Litroittain teetä, kasa skonsseja ja hävyttömän määrän pikkuleivoksia jälkeen tallailimme vielä hetken hotellin puutarhassa kunnes vyöryimme takaisin talolle.
Iltapäiväteet on hauskoja.
