Kapkaupungissa on kesä silloin kun meillä on talvi ja heillä ”talvi”, silloin kun meillä on kesä.
Talvi Kapkaupungissa on siinä kesä-syyskuussa ja lämpöasteet voivat olla kaikkea +10 asteesta, +25 asteeseen.
Lämpimintä on ehkä joulu-maaliskuussa, mutta hellepäiviä on riittänyt myös esim. Marras ja huhtikuussa.

Kapkaupunki on tuulinen kaupunki ja kylmät Atlantin tuulet viilentävät Kapkaupungin iltaa kesälläkin. Vaikka päivällä olisit hikoillut 30 asteen paahteessa, saattaa illat viilentyä ja todella usein tarvitsen lämpimämpää vaatetta. Nahkatakkia tai pitkähihaista puseroa. Toki on niitäkin iltoja kun hypimme uima-altaaseen keskiyöllä kuumuuden takia, mutta se juuri tässä kaupungissa vähän onkin. Sää on aika vaihteleva ja siksi kannattaa matkalaukkuun osata varautua myös lämpimmmillä vaatteilla 🙂

 

 

Etelä-Afrikan rannikko ei ole mikään trooppinen rantalomakohde. Toki siellä kuuma on ja rannat kauniita, mutta vesi on kylmää. Itse asiassa Atlantin valtameri huuhtoo Kapkaupungin rantaan mielestäni niin kylmiä aaltoja, etten ole koskaan käynyt Kapkaupungin rantapäivinäni uimassa – ellei märkäpuvulla surffausta lasketa (ja silloinkin tarvitsin sellaiset sukat jalkaani, ettei niistä lähtisi tunto). 

Yleisesti pukeutuminen Kapkaupungissa on rentoa. Täällä ei hirveästi näe piikkikorkoja ja hienoja cocktailmekkoja, kuten ehkä esim. Johannesburgissa. Enemmänkin luonnollista, urheilullista, boheemia ja rentoa tyyliä näkee kaupungilla. 

Toki on kaupungissa myös hienoja paikkoja jonne voi laittautua koroilla ja mekoilla, mutta itse olen pärjännyt ihan hyvin myös hyvin matalakorkoisilla sandaaleilla 🙂

Yllä näkyvissä kuvissa olen ehkä hienoiten koskaan pukeutuneena täällä. Olimme menossa Saaran miehen firman juhliin, ja pukeuduimme tilaisuutta kunnioittaen hieman normaalia hienommin.

 

 

Oma matkalaukkuni näyttää usein tältä:

Hellemekkoja
Hieman pidempiä/”hienompia” mekkoja. Esim. Ravintoloihin illalla.
Farkkushortsit
T-paitoja
Toppeja
Neule
Pitkähihainen pusero
Oloasu
jumpsuit
Nahkatakki
Bleiseri
Muutama hame
Lenkkarit
Treenivaatteet
2x Sandaalit (matalat ja hieman korotetut)
Uima-asut & kaftaani
Aurinkolasit
Hattu
Lippis
Rantalaukku
Iltalaukku
Arkilaukku

 

Perusvaatteita joita yhditelemällä pääsee pitkälle. Esim hellemekon päälle voi iltaisin vetää neuleen/bleiserin/nahtakin ja laittaa jalkaan lenkkarit tai hienommat sandaalit. Jos jotain jää kotiin, ei sekään sinänsä lomaa kaada. Kapkaupunki on täynnä putiikkeja ja vaateliikkeitä (siellä on myös esim. H&M & Zara ym), sekä kivoja paikallisia liikkeitä mistä valita 🙂

 

Tiedättekö sen tunteen kun välillä katsoo vaatekaapissa roikkuvaa kirjavaa röyhelöistä kukka/pöllö/banaani -kirjailtua kietaisupaitaa ja miettii, että mitäs hittoa, missä ihmeen mielentilassa olen tuonkin saanut hankittua?

Eipä siinä, jos tykkää röyhelökukkapöllöbanaaneista, mutta itseni tuntien ne ovat siistejä sen yhden kerran ja jäävät kuitenkin käyttämättöminä kaapin perälle odottamaan jotain teemajuhlia, joita ei koskaan ole kuitenkaan edes tulossa.

Mitä yksinkertaisempia hankintoja teen, sen useammin niille on käyttöä. Se on onneksi opittu nyt jo kantapään kautta ja pikkuhiljaa vaatekaappi alkaa näyttää sellaiselta, että vaatteet ovat monikäyttöisiä, helposti yhdisteltävissä ja hyvin istuvia. Ajattomia. 

 

 

Tässä yksi sellainen asukokonaisuus joka on ollut päällä lukuisia ja lukuisia kertoja monissa eri tilaisuuksissa, niin töissä kuin vapaalla. Vaatekaapin todelliset kulmakivet; farkut, t-paita, bleiseri, nahkanilkkurit, villakangastakki ja arkilaukku, jonne mahtuu läppäri tai salikamat. 

Ei mitään sen kummempia.

 

Kuvat: Sara Vanninen

Tags:

 

En ole kovin murehtivaa tyyppiä, mutta vuoden vaihtuminen tuntui aiheuttavan loman väsyttämille aivoilleni yhtäkkiä hieman paineita. Joka puolella kun hekutetaan uutta minää ja niitä uusia lupauksia. Huomasin pohtivani, että pitääkö tässä nyt itsekin keksiä tälle maagiselle 2020 vuodelle heti uusia mielettömiä toimintasuunnitelmia. Tarvitsenko uusia bisnesideoita, sijoitusasuntoa, retriittireissua, detox-kuuria, hybridiautoa, vessaremppaa ja kasapäin uusia sisutustarvikkeita? Onko vaatekaappini nyt koottu oikeista materiaaleista ja tarvitsenko uusia harrastuksia tai hyvinvointiluentoja?

On toki hyvä olla päämääriä, huolehtia hyvinvoinnistaan ja unelmoida, mutta en halua juosta hedonistisella juoksumatolla vain koska tätä kaikkea tuputetaan joka tuutista. Jos oikeasti mietitään, niin minullahan on jo kaikkea. 

Juuri näin on ihan hyvä olla.

 

 

Ote kirjasta Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan -kirjasta:

”Nykykulttuurissa vauhotetaan self-help oppeja ja tavotteita: ole onnellisempi, ole iloisempi, tehokkaampi. Kaavamaiset elämäntapaohjeet  ja kaikkipirskahtelevan  tsemppihenkinen opaskirjalässytys keskittyvät tosiasiassa puutteisiin. Ohjeet keskittyvät epäonnistumisiin ja heikkouksiin, joita kukin itsessään näkee. Ne nostetaan kepin nenään huomion keskipisteeksi.

Syy peilin edessä hoettuihin ”olen kaunis” -mantroihin on tunne siitä, ettei tunne olevansa tarpeeksi kaunis. Syy treffi- ja ihmissuhdevinkkien ahmimiseen on tunne siitä, että on nykyisellään jotenkin vääränlainen

Eikö olekin ironista, että kun keskitymme vimmaisesti myönteisiin ominaisuuksiin – mikä on parempaa, mikä on ylivertaista – ajattelemmekin oikeastaan vain kaikkea sitä, mitä emme ole, mitä meiltä puuttuu, mihin olisi pitänyt pystyä, mutta mihin emme pystyneet.
Eihän kukaan aidosti onnellinen ihminen koe tarvetta seistä peilin edessä toistelemassa ääneen sitä, että on onnellinen. Onnellinen ihminen on onnellinen ilmankin.”:

 

Rakastuin tähän kirjaan jos sen ensi sivuilla. En ole edes puolessa välissä, mutta olen kirjamerkinnyt siitä jo varmaan kymmeniä lauseita. Todella virkistävää luettavaa ja hyvä muistutus siitä, että pitää osata antaa olla. Heti kun lakkasin miettimästä täysin turhia 2020 -paineita, alkoikin arki rullaamaan sellaista vauhtia, että hyvä kun maltan innostukseltani edes nukkua. 

Tule vain uusi vuosi, minä pysyn samana vanhana.

 

Kuvat: Hanna Väyrynen

Tags: