”Jännittääkö”, kysyttiin useaan otteeseen ennen häitä.
Vastaus oli aina sama. Ei jännittänyt yhtään. 

Häistä on nyt tasan puoli vuotta, mutta muistan vieläkin sen tunteen kuinka helpolta kaikki lopulta tuntui.
Ei jännittänyt, vaikka kukkien kanssa oli hieman mutkia matkassa, ei jännittänyt, vaikka hääpaikkamme oli unohtanut, että olimme vuokranneet myös viereisen tallin ja sitä ei oltu siivottu. Ei jännittänyt, vaikka pappimme sanoi, että ei ole koskaan ennen uransa aikana vihkinyt paria joka halusi lukea omat vihkivalansa. 

Vihkivalat jotka olivat vielä oma ideani, mutta joiden ajattelin olevan se suurin hikikarpaloiden otsalle nostattaja. Edes niiden lukeminen ei jännittänyt.

Kun kuulin kvartetin aloittavan alttarikappaleen ensisävelmät, näin kaasojeni kävelevän ja vastassa odottavan tulevan aviomieheni alttarilla (joka yllätyksekseni kyynelehti), olin vain innoissani. Oli jotenkin todella hyvä olla. 

 

Hääpäivä menee ohi hujauksessa, ne sanoi.
Ja se oli totta, mutta onnistuin nauttimaan joka sekunnista. En usko, että olen koskaan ennen onnistunut olemaan niin läsnä.

 

 

Hääpäivämme oli lämmin perjantaipäivä 11.6.
Alkukesän päiväksi helteinen jopa. Olin vilkuillut useaan otteeseen säätietoja kuluneen viikon aikana ja ihmetellyt sitä tuuria, että päivämme oli aurinkoisin päivä kaikista. Seuraava päivä näytti pelkkää sadetta ja olin todella iloinen siitä, että valitsimme päiväksemme juuri tuon perjantain. Päivämäärä joka oli myös edesmenneen isäni syntymäpäivä.

Vihkivalat lausuttiin, liikutuksesta kyynelehdittiin, aviopariksi julistettiin, kuvat otettiin. Illallisella naurettiin, hurattiin ja herkistyttiin. Kun ruokailu muuttui tanssiksi ja aurinko laski järven taa, oli meno jo yltynyt niin riemukkaaksi, että yhteiskuljetus takaisin joutui odottamaan vieraita, jotka hyppi kaikki ringissä tasajalkaa kädet ilmassa.

En olisi voinut pyytää parempia juhlia.

 

Huomaan, etten myöskään osaa oikein kirjoittaa sanoiksi sitä tunnetta mikä tuona päivänä oli. Sen takia tämän tekstin kirjoittamiseen meni varmaan niin monta kuukautta. Haluaisin sanoa enemmän, mutta samalla ei ehkä tarvitse sanoa mitään.
Ehkä kerrankin hyvä jättää postaus lyhyeksi ja antaa kuvien puhua.

 

Kuvat: Minna Kaita

Tags:

Kaupallinen yhteistyö: Crème Bonjour

 

Minulla on suuri fiksaatio riisijälkkäreihin. Rice pudding, mango sticky rice, Mochis.. Ainut ongelma vain on, että niitä ei ole kovin montaa edes olemassa, eikä varsinkaan löydy kokkikirjan herkkuosiosta, puhumattakaan ravintoloiden jälkiruokalistoista.

Toinen rakkauteni on tuorejuusto. Tiedätte varmasti, että erityisesti Crème Bonjour -tuorejuustot. Nämä ovat antaneet makua ruokiini jo monta vuotta, joten oli vihdoin aika kokeilla jotain uutta.
Voisiko maustamattomalla tuorejuustolla höystetty riisivanukas toimia?

Kyllä voi. Itseasiassa aivan ällistyttävän hyvin. Erittäin suussa sulava ja koukuttava kombinaatio. Tuorejuusto tuo ihan erilaista koostumusta annokseen ja pakko sanoa, että taidan korvata tällä meidän perinteiset joulupuurot tänä vuonna.

Onko teillä riisipuurot jo tulilla? Suosittelen seuraavalla kerralla poikkeamaan hieman perinteistä ja testaamaan tätä helppoa ohjetta 🙂

 

Jouluinen riisivanukas
kahdelle

1 dl puuroriisiä
4 dl vettä
1 tlk (400 g) kookosmaitoa
1 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
100 g maustamatonta Crème Bonjour -tuorejuustoa
1 tl vaniljasokeria

Koristeluun:
2 rkl luumumarmeladia
Piparkakkuja
Ananaskirsikoita tai muita mieluisia hedelmiä/marjoja

1. Kiehauta kattilassa vesi ja lisää joukkoon riisi. Keitä, kunnes vesi on kokonaan imeytynyt riisiin.
2. Lisää kookosmaito, sokeri ja suola. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla 15–20 minuuttia useasti sekoittaen
3. Nosta puuro jäähtymään. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja vaniljasokeri
4. Annostele lasin tai purkin pohjalle luumumarmeladia, lisää riisivanukasta päälle
5. Koristele pipareilla, piparimurulla ja marjoilla

Sopii nautittavaksi myös viileänä. 

 

 

Lisää tuorejuustoisia reseptejä löytyy TÄÄLTÄ 🙂 

Kaupallinen yhteistyö: Via
Via tuorekeitoista on kaksi makuvaihtoehtoa, Via Fresh Soup Chicken & Couscous ja Via Fresh Soup Beef & Noodle Ramen

 

 

Muistatteko niitä ensimmäisiä valmisruokia mitä syötiin nuorempana?
Einesten läpimurto oli tärkeä osa ysäriä ja nirsona ysärilapsena vuorotyötä tekevän kolmen lapsen yh-äidin taloudessa niitä tuli todenteolla testattua. Kyllähän se einespizza silloin maistui, söin niitä jopa kylmänä. 

Äitini oli kasvissyöjä, mutta minäpä tykkäsin, että lautasellani oli jauhelihakastiketta ja perunoita. (Tai valmispizzaa).
Ei varmasti ollut helppoa tehdä kotiruokaa kasvis, sekä lihaversiona, ja saada silti kiitokseksi vain nirsoilua. 

En ollut kokeileva lapsi ja teini-iässä suorastaan ruoka-rasittava. 
Niinkin rasittava, että jonkinlaisen muistijäljen nirsoiluni on muihin jättänyt. Äitini mainitsi tästä jopa puheessaan häissämme: ”Julialla piti aina olla omat valmisruuat jääkaapissa. Niihin ei saanut kukaan muu koskea ja ne oli merkattu nimilapuilla. Kerran Julian sisko erehtyi ottamaan Julian pizzan, jonka jälkeen Julia jahtasi siskoaan pitkin taloa leipäveitsen kanssa”. 

Hellyyttäviä einesmuistoja, eikö?

Nyt ollaan 2000 -luvulla, ja siinä missä itse olen täysin nirson teinin vastakohta, on myös valmisruuat ottaneet eteenpäin isoja harppauksia. Jos tänä päivänä haluan nopeaa ja valmista lounasta, pitää sen olla jotain ihan muuta, kuin juustoa ja jauhoa. Mieluiten kasvispainoitteista. Ihanaa, että valikoima ja oma asenne on muuttunut niin paljon parempaan suuntaan noista ajoista.

 

 

Arki on tällä hetkellä sen verran hektistä, etten välttämättä edes jaksaisi puskea päiviäni läpi ilman terveellisiä eväitä. Erityisesti Flean perustamisen jälkeen on liikkeen takahuoneessa tullut testattua lähes kaikkia lähikaupan valmisateriahyllyn ”terveellisiä” annoksia. 

Yksi tällainen on Vian tuorekeitto, jossa kuivien ja jauhemaisten ainesten sijaan on tuoreita aineksia. Tuote ei siis ole nuudelikippo tai jauhekeitto, vaan uudenlainen tuote markkinoilla. Paljon freshimpi vaihtoehto.

Tuorekeittoja on kahta makua:

Via Fresh Soup Chicken & Couscous

  • Couscousin seurana on kotimaista kypsää kanaa, tuoretta pinaattia, porkkanaa ja maissia. Lisäproteiinia tulee kikherneistä ja makua harissa-tahnasta. 

Via Fresh Soup Beef & Noodle Ramen

  • Naudanliha-nuudelikeiton sydän on maukas liemi, joka höystetään tuoreilla lisukkeilla. Keitossa on nuudelia, kotimaista kypsää naudanlihaa, tuoretta savoijinkaalia, porkkanaa, suomalaista kananmunaa ja wakamea sekä ramen-tahnaa, joka muodostaa veden kanssa tumman täyteläisen liemen.Ateria on hetkessä valmis: Lisää vain noin 2 dl kiehuvan kuumaa vettä purkin reunassa olevaan merkkiin asti, anna tekeytyä noin kolme minuuttia ja nauti suoraan pikarista. 

 

Tiesittekö: Via tuotteet kehitetään yhteistyössä ravitsemusasiantuntijan ja Via-kokkien kanssa. Näin tuotteissa yhdistyvät herkullisuus, tuoreus ja autenttisuus 🙂