Aurinkoista viikonloppua luvassa, kattoterassilla on ilmapalloja, aamupalaksi kuppikakkuja ja joku tanssahtelee hymyssä suin kuvissa vaaleanpunaisessa hameessa.
Silti jos rehellisiä ollaan – tekisi mieli lähinnä seinää potkaista ja olla koko maailmaa peiton alla piilossa.

Mielialalleni ensin keksimäni syyt: se aika kuukaudesta, stressipalloani pyörittää liian monta keskeneräistä prokkista, en ole ehtinyt urheilla ja olen niin vanha, etten oikeasti varmaan vieläkään ole selvinnyt vapusta. Ärsyttää myös kun en tiedä mikä ärsyttää, mutta tiedän ettei saisi ärsyttää. On aurinkoa ja ilmapalloja ja kaikki hyvin valtakunnassa.

 

Eilen sohvalla selailin netistä jälleen kerran erilaisia mindfulness –kirjoja. Teen sitä aina (tähän aikaan kuukaudesta) kun kiukuttaa. Ajattelen, että jos luen viisaita elämänohjeita, kaikki huolet kaikkoaa ja tilalle leijailee pelkkää hattaraa.
Sitten alavatsaa kouraisee ja muistan. En tarvitse kirjalta elämänohjeita. Mitä minun pitäisi oikeasti lukea on artikkeleja PMS-oiereista ja myöntää, että kärsin nykyään todella oudosta mielialavaihteluista kuukautisten takia ja ehkä pitäisi vain hyväksyä asia – ja syödä pala suklaata.

Olen aika varma, että siellä ruudun toisella puolella on muitakin joita kerran kuukaudessa kiukuttaa, väsyttää, masentaa, turvottaa, särkee, tekee mieli makeaa, ei halua jutella kenenkään kanssa, näyttää mielestään röllipeikolta, tiputtelee tavaroita, nukkuu huonosti ja käyttäytyy kuin alter ego olisi maahinen tuonelasta?

 

Sainpahan tämänkin sanottua 😀 Alkuperäinen suunnitelmani ei tosiaan ollut kirjoittaa kokonaista postausta kuukautisista, mutta tuntui tyhmältä jakaa iloisia kuvia ilmapalloista, kun sisälläni möyrivän hormonimörököllin tekisi mieli jokainen niistä puhkaista. Ja pakko myöntää – tuli paljon parempi olo. Terapeuttista. 🙂

 

 

T-shirt – Tommy Hilfiger
Leather jacket – Zara
Skirt – BikBok Balance (HERE*)
Shoes – Dr.Martens (HERE*)
Sunglasses – Celine
Photos: Kira Kosonen / Edit by me

 

 

Kauan on niistä ajoista kun maailmaani mahtui vain hoitohepat, chapsit, pohkeenväistöt ja estekilpailut.
Silloin tilattiin Hevoshullua ja vannottiin, että isona omistetaan omia heppoja ja talleja. Varhaisteininä kiinnosti vain missä voi suorittaa hevostalouden perustutkinnot ja ajatus siitä, että vietän kaikki päiväni eläinten parissa.

Että sen verran nappiin meni ne tulvaisuudensuunnitelmat. Tässä sitä ollaan, alalla mitä silloin ei vielä edes ollut olemassa ja kaikki päivät menee tietokoneen parissa.

No, aina ei mene elämä niin kuin Hevoshullun sarjakuvissa. Enpä silloin olisi osannut kuvitella miten paljon nautin työstäni tässä kummallisessa ammatissa, mutta enpä myöskään sitä että en tule käymään vuosikausiin talleilla edes vierailulla.
Vitsit miten paljon olen kaivannut sitä tuoksua!

Onneksi toissapäivänä asia korjaantui ja pääsin ihailemaan ystäväni kaunista hevosta. Olen jo pitkään halunnut kuvata ystävääni hänen hevosensa kanssa ja vihdoin saimme aikaiseksi treffit talleilla. (Pakko näyttää teille myöhemmin lisää kuvia).

Ehkä saan joku päivä vielä aikaiseksi käydä ratsastustunneilla, ehkä meillä on ratsastus-treffit ystäväni kanssa. Ken tietää, mutta tähän hätään olin jo tosi fiiliksissä siitä, että pääsin pitkästä aikaa edes vierailemaan talleilla.

 

Sellainen viikko kun
Lumimyrsky yllättää kävellessäsi katua ilman kaulahuivia ja käsissäsi on sata painavaa kassia. Juuri kun luulet ettei mikään voisi olla ärsyttvämpää liukastut kassit kaaressa lentäen keskelle puuterilumista katua.

Sellainen viikko kun
Teet ruokapalstaasi, mutta poltat kokonaisen pellillisen uuden reseptisi juuressipsejä täysin tunnistamattomiksi hiilikiekoiksi.
Samalla hetkellä katsot kelloa ja tajuat deadlinen olevan näillä minuuteilla, mutta uuden satsin kypsymisaika on kaksi tuntia.

Sellainen viikko kun
Ennen ruokasi polttamista olet onnistunut viiltämään mandoliinilla peukalostasi ihan oman sipsisiivun ja meinaat oksentaa ja pyörtyä ällöttävästä haavasta. (Enkä nyt tarkoita sitä soitinta, vaan hemmetin terävää vihannessilppuria).
Seuraavana aamuna et saa laastaria irti ja makaat lattialla käsi vesilasissa toivoen kosteuden irrottavan ihosi laastarista. Et voi nousta koska olet yllättäen saanut jonkun prinsessakohtauksen ja pelkän verisen laastarinkin näkeminen meinaa viedä jalat alta.

Sellainen viikko kun
Kokoatte innoissanne uutta Ikean vaatekaappia, mutta siinä meneekin "pikku askartelun" sijaan mukavasti yli seitsemän tuntia. Urakan loppupuolella huomaatte tilanneenne väärät laatikot ja joudutte tekemään uuden Ikeareissun.

Sellainen viikko kun
Sinulla ei todellakaan olisi aikaa siivota, mutta koti näyttää kaatopaikalta kaikkien vaatteittesi ollessa kasoissa uuden vaatehyllyn vaihdon takia.
Lisäksi vaatteiden seurana lattialla on pölypalloja villakoiratarhana, mutta et jaksa tehdä asialle juuri mitään pölyimurinne sanottuaan itsensä irti edellisellä viikolla.

Sellainen viikko kun
Olet myöhässä tapaamisesta, mutta huomaat autotallissa bensamittarin ja öljyn olevan nollissa. Bensa-asemalla lisäät kiireessä öljyä ja tankkaat autoa kädet kohmeessa, huomataksesi tietenkin kassalla ettei sinulla ole edes pankkikorttia mukana.

Sellainen viikko kun
Teet nälkäisenä ison padallisen ruokaa, mutta viimeistellessäsi sitä vielä ”ripauksella” suolaa, rikotkin koko suolasirottimen suoraan pataan ja nyt se onkin yhtäkkiä täynnä vaaleanpunaisia himalajan suolakiviä ja syömäkelvotonta suolasoppaa.
Lisäksi suolakiteitä on myös ympäri keittiötäsi, mutta et jaksa edes välittää koska ethän niitä tietenkään voi siivota ilman toimivaa imuria.

 

Mites teidän viikko?

Pakko sanoa, että vaikka omani on ollut täynnä toilailua, on lopulta tuntunut niin ihanalta istua kaiken jälkeen illalla sohvalle, juoda lasi viiniä ja syödä niitä juuressipsejä peukalo paketissa. Ja vaikka kämppä näyttää kaatopaikalta, tuijotan likaisten nurkkien sijasta telkkarista täysin onnellisena Skamia.

 

 

 

Leather jacket – Zara
Hoodie – H&M
Dress – KappAhl
Sunglasses – Celiné
Shoes – Adidas

Bag – Chanel
Photos:
Kira Kosonen