Sellainen viikko kun
Lumimyrsky yllättää kävellessäsi katua ilman kaulahuivia ja käsissäsi on sata painavaa kassia. Juuri kun luulet ettei mikään voisi olla ärsyttvämpää liukastut kassit kaaressa lentäen keskelle puuterilumista katua.

Sellainen viikko kun
Teet ruokapalstaasi, mutta poltat kokonaisen pellillisen uuden reseptisi juuressipsejä täysin tunnistamattomiksi hiilikiekoiksi.
Samalla hetkellä katsot kelloa ja tajuat deadlinen olevan näillä minuuteilla, mutta uuden satsin kypsymisaika on kaksi tuntia.

Sellainen viikko kun
Ennen ruokasi polttamista olet onnistunut viiltämään mandoliinilla peukalostasi ihan oman sipsisiivun ja meinaat oksentaa ja pyörtyä ällöttävästä haavasta. (Enkä nyt tarkoita sitä soitinta, vaan hemmetin terävää vihannessilppuria).
Seuraavana aamuna et saa laastaria irti ja makaat lattialla käsi vesilasissa toivoen kosteuden irrottavan ihosi laastarista. Et voi nousta koska olet yllättäen saanut jonkun prinsessakohtauksen ja pelkän verisen laastarinkin näkeminen meinaa viedä jalat alta.

Sellainen viikko kun
Kokoatte innoissanne uutta Ikean vaatekaappia, mutta siinä meneekin "pikku askartelun" sijaan mukavasti yli seitsemän tuntia. Urakan loppupuolella huomaatte tilanneenne väärät laatikot ja joudutte tekemään uuden Ikeareissun.

Sellainen viikko kun
Sinulla ei todellakaan olisi aikaa siivota, mutta koti näyttää kaatopaikalta kaikkien vaatteittesi ollessa kasoissa uuden vaatehyllyn vaihdon takia.
Lisäksi vaatteiden seurana lattialla on pölypalloja villakoiratarhana, mutta et jaksa tehdä asialle juuri mitään pölyimurinne sanottuaan itsensä irti edellisellä viikolla.

Sellainen viikko kun
Olet myöhässä tapaamisesta, mutta huomaat autotallissa bensamittarin ja öljyn olevan nollissa. Bensa-asemalla lisäät kiireessä öljyä ja tankkaat autoa kädet kohmeessa, huomataksesi tietenkin kassalla ettei sinulla ole edes pankkikorttia mukana.

Sellainen viikko kun
Teet nälkäisenä ison padallisen ruokaa, mutta viimeistellessäsi sitä vielä ”ripauksella” suolaa, rikotkin koko suolasirottimen suoraan pataan ja nyt se onkin yhtäkkiä täynnä vaaleanpunaisia himalajan suolakiviä ja syömäkelvotonta suolasoppaa.
Lisäksi suolakiteitä on myös ympäri keittiötäsi, mutta et jaksa edes välittää koska ethän niitä tietenkään voi siivota ilman toimivaa imuria.

 

Mites teidän viikko?

Pakko sanoa, että vaikka omani on ollut täynnä toilailua, on lopulta tuntunut niin ihanalta istua kaiken jälkeen illalla sohvalle, juoda lasi viiniä ja syödä niitä juuressipsejä peukalo paketissa. Ja vaikka kämppä näyttää kaatopaikalta, tuijotan likaisten nurkkien sijasta telkkarista täysin onnellisena Skamia.

 

 

 

Leather jacket – Zara
Hoodie – H&M
Dress – KappAhl
Sunglasses – Celiné
Shoes – Adidas

Bag – Chanel
Photos:
Kira Kosonen

 

Notkea kuin silityslauta
En taivu koskettamaan käsillä varpaitani seisoessani suorilla jaloilla. En ainakaan niin, ettei se tuntuisi todella tukalalta.
 

Kassirobotti-alma
En koskaan kanna kauppakasseja kämmenissä suorilta käsiltä roikkuen, vaan pujotan painavimmankin kassin kantokahvat kyynärpäiden kohdalle ja vaapun matkaan kädet eteenpäin robottimaisesti sojottaen. Toisinaan myös ristien kämmenet rinnan alle ikään kuin lukkoon, kassien roikkuessa kyljessä sivuilla.
 

Ai millä täytteillä?
Olen todella hidas päättämään täytteitä ylipäätänsä yhtään mihinkään ruokaan. Minua ei saisi päästää mihinkään pizzajonoon tai Subwayhin, koska haluan joko kaikki täytteet, tai alan arpomaan mitä eriskummallisimpia yhdistelmiä.
 

Hohhoijakkaa
Olen huomannut itsessäni todella ärsyttävän piirteen. Huokailen kotona koko ajan. Kotiaskareita tehdessä, varsinkin töitä tehdessä ja jopa hampaita pestessä. Ihan kuin elämäni olisi yhtä vastoinkäymistä vaikka se ei ole sitä ollenkaan. Huokailu ei kuitenkaan ilmene missään muualla kuin kotona ja jopa poikaystäväni kiinnitti asiaan huomiota esim. Kroatian lomalla en kuulemma huokaissut kertaakaan. Haha.
 

Lit slayed
Minulla meni todella pitkään tajuta mitä mm. LIT ja SLAY tarkoittavat. En jaksanut ottaa selvää, enkä kehdannut myöskään kysyä 😀

 

 

• HottenTottenit ovat eteläisen Afrikan alkuperäisihmisiä (paremmin tunnettu nimeltään Khoit, koska hottentotten termiä saatetaan pitää nykyisin loukkaavana).
Arvatkaa tunsinko itseni typeräksi kun Ryan ihmetteli miksi useasti kuumalla ilmalla tokaisin että ”onpas täällä hotten totten” – ollenkaan muistamatta tämän alkuperäiskansan olemassaoloa, saatikka tajuamatta että hotten totten saattaa tarkoittaa jotain muutakin kuin kuumaa omalla siansaksalla.
 

 

 

 

• EteläAfrikan liikenne on vasemmanpuoleinen, mikä tarkoittaa sitä, että myös liukuportaat menevät toisin päin kuin meillä. Ties kuinka monta kertaa olen lähtenyt ajatuksissani kävelemään ylöspäin alas tulevia liukurappusia ja törmäillyt hämmentyneisiin ihmisiin niissä. Useimpien liukurappusten edessä on vielä keskellä n. metrin pituinen tolppa, mitä päin juoksin kerran sellaisella vauhdilla, että jos olisin omistanut miehen sukupuolielimet, olisin varmaan käpertynyt lattialle itkemään kivusta. Sen verran se törmäys sattui jo omallakin genitaalialueella.

 

 

 

 

• Jos omistaa vilkkaan mielikuvituksen ja vähän liiankin korkean itsesuojeluvaiston, ei kannata jäädä punaisiin valoihin avoautolla alueelle, mikä vilisee täynnä epäilyttäviä kodittomia.
Vasemmalta puolelta autoamme kohti nimittäin huojui takaperin kävelevä humalainen ja oikealta puolelta sekavassa tilassa oleva mies lähestyi zombimaisin liikkein iso kivi oikean nyrkkinsä puristuksissa.
Oikeasti uskon, että miehet vain haahuilivat päättömästi autojen seassa, mutta silloinhan tilanne näytti omissa silmissäni lähinnä maailmanlopulta varsinkin kivimiehen ollessa metrin päässä autostamme kun olimme vielä jumissa punaisissa valoissa.
Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun tunsin oloni jotenkin uhatuksi, muuten olen aina Kapkaupungissa onnistunut kulkemaan täysin turvallisia alueita, eikä syrjäisemmilläkään paikoilla ole koskaan sattunut mitään välikohtauksia.
(Liikennevalot vaihtuivat tälläkin kertaa onnellisesti vihreiksi ja hurautettuamme tiehemme, näin sivupeilistä kivimiehen ja takaperin kävelevän humalaisen jatkavat haahuiluaan zombimaisen rauhallisina).

 

 


 

• Saaran lähikaupan vieressä Sea pointissakin voi nähdä Marimekon kangaskasseja. Istuimme kadun toisella puolella terassilla kun kaksi naista Marimekot olalla käveli toisella puolella katua. Heidät huomatessani aloin kertoa Saaralle ja Ryanille miten näitä kasseja on nykyään Helsingissä kaikilla ja siitä innostuneena alkoi Ryan huudella kaikkia suomenkielisiä tervehdyksiä mitä osasi saadakseen tyttöjen huomion.
”Hei, hei mitä kulu, suomityttö muumipeikko, hammastikku ja hyvä kokemus” saivat päät kääntymään kyllä pikaisesti mutta luulen naisten pikemminkin kuulleen vain suomenkieltä muistuttavia harhoja.