KIRJE NUORELLE ITSELLENI 30 elo

Julia

Olen pahoillani kaikesta mitä joudut käymään läpi nyt. Ei ole helppoa käsitellä ongelmia ja tilanteita joiden kanssa painit ja tiedän, että se ei tunnu reilulta. Tiedän, että tekisi mieli huutaa ja kirkua. Heittäytyä lattialle hakkaamaan maata nyrkeillä, kuin ensimmäistä kertaa tarhaan jätetty lapsi tuulikaapissa. Jostain syystä olet kuitenkin täysin tuppisuuna. Olisipa joku sanomassa että kilju ja huuda vaan. Juttele jonkun kanssa.
Pakko kai tämä on kertoa; tunteiden patoaminen tulee vielä vastaan tulevaisuudessa.

Aloita uusi päivä toiveikkaana ja rohkeana. Tiedän, että pahimpina aikoina susta tuntuu yksinäiseltä, surulliselta ja siltä, että sun sisällä on niin paljon synkkyyttä, että siihen voisi hukkua. Mutta hei, et ole hukkumassa mihinkään, tiedät sen itsekin. Olet yllättävän lujaa tekoa ja olen ylpeä siitä, että keskellä kaikkea sekasortoa, tunnet, ettei tämä ole sua varten. Et lannistu koska jostain kumman syystä vain tiedät, että kaikki tulee olemaan paremmin tulevaisuudessa.

Ja tietäisitpä vaan miten paljon paremmin ne tulee olemaan. Jos näkisit edes vilauksen tulevaisuudestasi, nauraisit epäuskoisena ajatukselle, että kaikki tämä on vielä edessä juuri sulla.
Ensinnäkin luultavasti ajattelisit, että sun vierellä oleva mies on hankittu jostain ”vuokraa täydellinen mies” -palvelusta. Onhan se komea, mutta mikä parasta, ulkonäön alla piilee fiksu ja rakastava mies, jonka kanssa nauratte joka ilta mahat kippurassa. Tiedän, että et tällä hetkellä tykkää hellyydenosoituksista, mutta tämä mies pussailee sua vielä niin paljon, että lopulta sustakin kuoriutuu ihan pehmo halailija. On ihan ok näyttää tunteita. Voisit tehdä sitä useammin. 

Katsoisit myös silmät pyöreänä sun tulevaisuuden ammattia ja väittäisit, ettei sellaista ole edes olemassa. Olet oikeassa, ei ollutkaan, mutta olet ensimmäisten joukossa sitä rakentamassa ja juuri tämä ammatti pitää sut taloudellisesti kivan vakaalla pohjalla ja töissä onnellisena. Pääset matkustelemaan ja työskentelemään mitä mielenkiintoisimmissa projekteissa. Myös sun työkaverit on ihania, ja useat niistä myös todella läheisiä. 

Niin ja niistä kavereista. Muistatko kun olit yksin hieman surkeana hietsussa ja näit nauravan kaveriporukan potkivan palloa ja mietit, että olisipa sulla joskus samanlaisia kavereita – niin normaaleita ja iloisia? Hassu sattuma, mutta juuri tismalleen ne samat tyypit joita salaa tarkkailit, tulee olemaan jonkin ajan päästä sun parhaimpia ystäviä.
Yhden niistä kanssa jopa seurustelet monta vuotta ja aluksi tuntuu hassulta olla tasapainoisessa suhteessa. Ei väkivaltaa, ei raivokohtauksia. Kukaan ei lukitse sinua alasti parvekkeelle talvipakkasilla, vain sen takia, ettet keskellä yötä suostunut paistamaan kanasuikaleita.
Olet muuten edelleen ystävä tämän tyypin kanssa ja kiitollinen siitä, että hän näytti sinulle miten olla normaalissa suhteessa. Tästä kaveriporukasta tulee sulle tärkeä ja yhtäkkiä sun rinnalla onkin upeita välittäviä ja fiksuja ihmisiä, jotka eivät halua sinulle mitään muuta kuin hyvää. Teillä tulee olemaan ihan mielettömiä seikkailuja, juhlia, matkoja, elämyksiä ja kokemuksia jollaisista et osaisi edes haaveilla. 

Älä päästä ihmisiä lähelle, jotka aiheuttavat sinulle pahaa oloa. Teit ihan oikein kun osasit kävellä pois sellaisten luolta. Vanhasta ystäväpiiristä sulle jäi vain muutama ystävä ja erityisesti yksi on edelleen vahvasti sun rinnalla. Juuri se joka piti sua pinnalla ja antoi sun olla hiljainen oma itsesi kun et jaksanut esittää mitään muuta. Se tyttö asuu nykyään Etelä-Afrikassa (tulet muuten rakastumaan niihin maisemiin!) Saat kunnian olla hänen lapsensa kummi ja vierailet heidän luonaan ainakin kerran vuodessa.

Tästä innostut. Voitko kuvitella, että asut juuri sillä kadulla, missä olet aina halunnut asua? Sulla on avaimet yhteen niistä ovista joiden ohi kävelit lukuisia kertoa ja mietit, että jos asuisit täällä olisit onnellinen. No, niinhän sä oletkin, mutta uskoisin, ettei se johdu asunnosta vaan kuitenkin näistä yllämainituista asioista 🙂

Sun perhe pysyy vankkana vaikka onkin kokenut kaikenlaista. Voit aina hakeutua turvaan äidin luokse, mutta toivoisin, että tekisit sitä useammin, tai olisit tehnyt aiemmin. Olisit nähnyt, että ym­pä­ril­lä­si on rak­kaut­ta joka ra­ken­taisi suo­ja­muu­rin elä­män vai­keis­sa pai­kois­sa, mutta sen sijaan olit aika kylmä – ihan turhaan. 

Kehottaisin sua myös viettämään enemmän aikaa sun isän kanssa. Ymmärrän, että välillä sen juominen ärsyttää sua, mutta sitä et vielä tiedä, että juuri sen takia isä nukkuu pois aiemmin kun osasit kuvitella. Seuraavan kerran kun se soittaa, älä väitä, että on kiire, vaikka oikeasti sun ainut kiire on se, että lemppariohjelma on juuri alkamassa. Teillä ei ole enää kovin montaa puhelua jäljellä ja tiedän, että kuitenkin tykkäät sen eriskummallisesta luonteesta ja oudoista tarinoista. 

Opettele uusia asioita, ole utelias.
Lue, urheile, opiskele, kokkaile, maalaa, matkustele. Löydä niitä pieniä ihania asioita arjen pikkujutuista. Juuri nämä asiat tuovat sinulle iloa aikoina, jolloin tuntuu, ettei jaksaisi nousta sängynpohjalta.
Vinkki: tunnistat masennuksen siitä kun miltei kaikki hiuksesi tippuvat päästä ja löydät itsesi yksin itkemästä kaupasta vain sen takia, ettei siellä ole haluamiasi nuudeleita. Kiitä äitiäsi siitä, että vei sinut lääkäriin.
Ainiin. Äläkä juo niin paljon. Alkoholi ei sua auta, päinvastoin. 

Sä jaksat hyvin. Tykkään siitä, että osaat myös nauraa vastoinkäymisille, etkä anna niille yliotetta. Ole kiitollinen pienistä asioista. Meillä kaikilla on erilaisia polkuja kompuroitavana. Huonoista kokemuksista oppii ja hyvät toimivat loistavana ohjenuorana. En haluaisi neuvoa sua tekemään mitään toisin, olet niin jääräpäinen, ettei se edes auttaisi. Teet kaiken niin kuin parhaaksesi näät – toki joitakin asioita olisi voinut harkita useammalta kantilta, mutta seisot kyllä myöhemminkin valintojesi takana.
Turhaan podet huonoa omatuntoa, ymmärrät hyvin pian, ettei se palvele ketään.
Myöhemmin olet tasapainoisempi, onnellinen ja elämä vankemmalla pohjalla. Viisastut ja aikuistut, jolloin sulla on paljon paremmat työkalut lähteä muokkaamaan kulkemasi matkan solmuja.

Kiitos, että jaksoit kompuroida tämän matkan ja osasit pitää hauskaakin samalla. Susta tuli just hyvä.
(Mutta pakko sanoa, että yllättävän hidas kirjoittaja 😀 Tähän tekstiin meni aika monta tuntia).