Onko se oikeasti niin, että joskus juoksu vain kulkee ja joskus ei? Pitäisikö hyvinä päivinä juosta maailman ääriin ja luovuttaa huonoina?

Juoksin ensimmäisen 10 kilometrin lenkkini alle tuntiin, iltana jolloin olin väsynyt, syönyt huonosti ja ajatellut käydä vain hölkkäilemässä muutamia kilometrejä. Jostain syystä askel kuitenkin tuntui kevyeltä ja juoksu kantoi koko 10 km kertaakaan pysähtymättä, tai hidastelematta niin hyvin että ei tehnyt edes kympin jälkeen mieli pysähtyä.

Seuraavalla kerralla, akut täysin ladattuina, kunnolla syötynä ja odotukset Forrest gumpin tasolla, kompuroin jo kolmen kilometrin kohdalla. (Ensimmäiset kolme on muuten aina pahin. Sen jälkeen kroppa vain jotenkin tottuu). Pinnistelin kaikin voimin 5 kilometriä, minkä jälkeen pysähdyin kuin pakosta seinään ja löntystelin kotiin luovuttaneena ja kiinnostuneena enemmän Snapchatin MyStorystä kuin juoksuaskelista.

 

Kai se on myös vähän pään sisällä. Siksi tykkäänkin juosta mitä oudoimpina aikoina. Useimmiten todella myöhään, silloin kun mieli on rauhallinen ja koko hölkkäilyä kannattelee oudon tyyni tunnelma.

Olemme treenanneet muutaman kuukauden nyt Adidasjengin kanssa Midnight Runia varten – täydellinen juoksutapahtuma minulle jos katsotaan kellonaikaa, mutta harmikseni en pääsekään paikalle. Ystäväni häät sattuivat juuri samalle illalle ja Midnight Run saa odottaa seuraavaa kertaa. Todella positiivisena yllätyksenä sain kuitenkin juuri kuulla, että pääsen Jekun adidastiimin kanssa Köpiksen adidasrunners-tapahtumaan! Kuinka siistiä on juosta täysin eri kaupungissa! Pitää treenailla paljon omia mini-midnight runeja vielä kun kerkiää ennen Köpistä. En malta odottaa!

 

Photos: Roope Virtanen / adidassuomi

Tags:

 

Hei, steppilauta, matto, tanko ja painopino – mukava tavata!
Viime BodyPump tunnista on tainnut vierähtää jo monta vuotta? Ei ihme, että ne painot mitä joskus nostelin ohjaajan tahdissa on nyt tippunut yli puolella. Tai okei, myönnetään yhdessä vaiheessa olin niin maitohapoilla, etten kyennyt pitämään tangossa kuin kilon painoja.

Viime kerrasta on tosiaan vuosia. Tänään tulin ajatelleeksi että miksi himputissa? Vaikka olen enemmän yksintreenaaja, olen myös selkeästi fuskaaja. Skippaan aina käsitreenin, katson ihan liikaa puhelinta ja vaikka hyviä salipäivä toisinaan onkin, saan itsestäni niin paljon enemmän irti tunneilla. Ohjaajan tsemppauksella, musiikilla ja ehkä ihan vaan silläkin tiedolla ettei kesken tunnin kehtaa ovesta poiskaan luikkia.
En tosin ole koskaan edes halunnut paeta paikalta. Nautin tänään BodyPumpista niin paljon, että merkkasin jo kalenteriini Pumpit kuukaudeksi eteenpäin. Haluan saada vanhat painot takaisin tankoon ja heittäytyä treeniin täysillä.

 

Olen siis viimeinen saanut aikaiseksi hylätä pienen pappasalin, missä soi vain humppa. Vapaapainoalue oli niin pieni, ettei siinä edes mahtunut kääntyä ja ryhmäliikuntatunteja ei ollut koko ketjulla koko maassa saatavilla.
Nyt pääsin blogin kautta testaamaan täysin päinvastaista salia. Tunteja on airjoogasta Les-Milsseihin ja vapaapainoaluekin isoin näkemäni! Esport Bristol, olen salitaivaassa!

Treenijutut on aina ollut täällä suosittuja ja mietin, että olisi kiva ottaa teidät jotenkin mukaan tähän hommaan? Vapaakäyntejä, tai tutustumistunteja? Olisiko teillä jotain tunteja mitä ehkä haluaisitte itse päästä Bristolissa testaamaan?
Tuntikuvaukset löytyy täältä.

 

 

 

Yhteistyössä Esport*

 

Tags:


 

Saanko esitellä Julia ”Forrest Gump” Toivolan! En ehkä kasvata partaa ja juokse yksin pitkin tyynenmeren ja Atlantin rantoja, mutta aion juosta läpi koko kevään ja kesän Adidas runners Helsinki -tiimimme kanssa.
Tästä tulee hauskaa. Kiitos vain koko Addujengille etukäteen siitä että potkitte minua lenkkareillanne persuksille ja lenkille.
 

Kuulun Loopin Jekku Berglundin tiimiin, missä meitä kompuroi lenkkipoluilla lisäkseni mm. Kira Kosonen ja Annika O, sekä muutamia muita jekun ystäviä. Tavoitteena on tosiaan juosta syyskuussa 10 kilometrin Midnight Run. Fiilikset ovat ilon –ja kauhunsekaiset. Rakastan käydä lenkeillä, mutta juoksen aina yksin. Ihan omissa maailmoissani. Varmaan vähän erilaista on nyt kymmenen kilometrin joukkojuoksussa!

Mutta toisaalta ryhmätekemisessä on oma energiansa. Päästiin sen makuun viime viikolla Tukholmassa Adidas Runners Nordic kick-off –tapahtumassa.
En ole ennen nähnyt niin montaa naista samassa paikassa ja vielä samoissa vaatteissa! Aikamoinen naisenergia oli katossa ja vielä sopivasti naistenpäivänä. Tapahtumassa meidät jaettiin neljään eri tiimiin ja jokainen tiimi vuorollaan kävi vetämässä juoksumatolla Hiit-treenin ohjaajien opastuksella ja live dj:n säestyksellä. Olen juuri sopivasti treenannut vastaavia hiittejä viimeiset 3kk ja vaikka ne ovatkin lempitreenini tällä hetkellä, ei omat yksin tehdyt treenini vetäneet mitenkään vertoja tällaiselle ryhmätunnille. Tuntui, että olisin voinut juosta koko treenin triplana.  Sen verran hauskaa se oli.

 

// May I present Julia "Forrest Gump" Toivola! I may not grow beard and run alone along the Pacific and the Atlantic beaches, but I'm going to run through the whole spring and summer with Adidas runners team.
I am in Jekku Berglund’s team and we are going to run 10 mile Midnight Run in September. This is going to be so much fun!

Last week we went Adidas Runners Nordic kick-off event in Stockholm. I always train alone, so it was fun to see how much more energy you can get when you are training in a group! It was so much fun that I just wanted to keep running even though I was exhausted.

 

Photos: Fabian Wester

Tags: