Kenellä muulla soi päässä repeatilla ”löikö Mörkö sisään?”
Istun toimistolla enkä saa mitään järkevää aikaiseksi. Huomaan selailevani meilien sijaan somea ja niitä lukuisia kuvia Mörkö-muumimukeista, sekä uutisjuttuja Havis Amandan viimeöisistä tapahtumista.

 

Työjuttujen sijaan mietin mm. Näitä asioita:

• Antaakohan joku nyt oikeasti lapselleen nimeksi Mörkö?

• Jos antaa, olisiko hauska idea pitää kastajaiset leikkimielisesti Havis Amanda -patsaalla?

• Miksi jollain oli eilen suihkulähteessä mikro mukana?

• Miksi koko torikansa huusi yhteen ääneen ”mikro, mikro, mikro?”

• Kuinkakohan paljon prosentuaalisesti Arabian Mörkömukin myynti kasvoi viime yönä Arabian verkkokaupassa?

• Siskoni asuu Kanadassa ja lähetti eilen videon paikallisesta pubista, joka oli lähestulkoon tyhjä. Mikseivät Kanadalaiset seuraa yhtä intohimoisesti jääkiekon mm-kisoja?

• Kuinka nerokas idea oli joltain tulla eilen torille autosaunan kanssa?

• Ja ottaa uimapatja mukaan suihkulähteeseen?

• Miten kaikille tuli yllättäen erikoisia kiipeilytaitoja ja oli ihan normaalia hengailla liikennevalotolpassa?

• Miksi tällaisen suuren voitonjuhlan huumassa on ylipäätänsä aina niin paljon kiipeilyä ja alastomuutta?

• Millä tuurilla (tai ennustajanlahjoilla) veikattiin Kiran kanssa tulokseksi juurikin tuo 3-1? Voitin tulosvedosta myös hurjat 18 euroa.

 

 

Olin itsekin eilen siellä. Pyrkimässä läpi tungoksen suihkulähteelle. Jotenkin kummasti tuli pakonomainen tarve päästä koskettamaan tuota pyhää vettä, eli siis kaljatölkeissä ja ihmisissä lilluvaa suihkulähdettä. Emme päässeet mitenkään tungoksen läpi, mutta eipä sillä väliä, nimittäin tunnelma oli aivan katossa. Yläfemmoja heitettiin vastaantulevien kanssa, ihmiset kiipeilivät kaikkialle. Sporapysäkkien katolta, nosturihin ja lyhtypylväistä patsaisiin. Jopa raviontola Kappelin katto oli niin täynnä porukkaa, että se näytti ihan muurhaiskeolta.
Kansa lauloin yhteen ääneen milloin Mörköä, mikroa, maammelaulua tai kiekkolauluja. Autot tööttäili, Suomen liput liehui ja koko kansa riehui yhdessä spontaanissa torijuhlassa. Vai pitäisikö sanoa Mörkömaniassa. 

Olihan tuo nyt hauskaa. Olen pienestä pitäen tykännyt katsoa jääkiekon mm-kisoja ja kyllä tuo eilinen aikamoista herkkua.

 

 

 

Oliko teillä eilen millaisia voitonjuhlia? 😍

 

Hei hyvät ystävät, melkein unohdin!

Meillä on ylihuomenna Uudenmaankadun Sushibarissa kirppis klo 12-16

Tässä kesää varten kaappeja siivoillessa on tullut kerättyä pois ennätysmäärä vähemmälle käytölle jääneitä vaatteita. Osan olen olekin jo myynyt storyn puolella, tai itsepalvelukirppiksillä, mutta paljon kivoja juttuja etsisi vielä uutta kotia.

Vaatteiden myyntipaikkana toimii tosiaan Sushibar & Wine -ravintola  uudenmaankatu 15. Tapahtuman Facebook eventiin pääset TÄSTÄ.

Luvassa rentoa kirppishoppailua, mimosaa, mansikoita ja dj soittamassa musiikkia taustalla.
Mukana meitä on myymässä superporukka: Kriselda, Jekku Berglund, Kira Kosonen, Annika & Sara Ollila, sekä minä.

Toivottavasti nähdään siellä 🙂 

 

 

Outfit: KappaAhl
Bag: Chanel
Photos: Mona Salminen

Tags:

 

Tämä IG-storyssa toissapäivänä vilahtanut mekko sai DM:n puolella aikaan kysymystulvan. Se on & Other Storiesista. Täydellinen kesämekko, joka menee tilanteessa kuin tilanteessa. Niin siis, kaikissa muissa, paitsi pyörää ajaessa. 

Eilen kun sattui tosiaan sellainen tilanne, että olin pahasti myöhässä sovitusta tapaamisesta ja näppäränä tyttönä ajattelin ottavani kaupunkipyörän alle, jotta matka Eirasta Kamppiin taittuisi nopeammalla vauhdilla. Ainut vain, että siinä vimmatusti polkiessani huomasin pallohameen helmojen lipattelevan kaikkialla muualla kun säärieni peittona. Ajattelin ensin, ettei kukaan huomaa jos vähän reisi pilkottaa, mutta kun ajoin erään erittäin hyvin heijastavan liiketilan ikkunan ohi, huomasin näyttäväni siltä, että poljen pyörää lähestulkoon pelkissä pikkareissa.
Pysähdyin ja asettelin hameen uudestaan, mutta ei mennyt kuin muutama sekuntti niin oli taas helmat korvissa. 

Koitin myös ajaa hetken yhdellä kädellä, jotta saisin pidettyä toisella kädellä helmat kurissa, mutta mukulakiviset kadut ratikkakiskoineen kaikkineen saivat aikaan sellaisia vaaratilanteita, että päätin pitää molemmat kädet ohjaustangolla ja solmia helmat kiinni toisiinsa satulan alta.
Tämä nerokas keksintö pakotti minut tosin ajamaan epämääräisessä kyyryssä, koska jos suoristin selkäni kangas venyisi ja solmu aukeaisi. Niinpä minä poljin läpi kaupungin pallohameen helmat Alepapyörän satulaan solmittuna ja ohjaustangon päälle kyyryyn painautuneena. Tuskan hiki otsalla ja mukulakivet vimmatusti täristen pyörän alla. 

Hame on ihana, mutta tosiaan, se ja pyörä eivät ole luotuja toisillensa. 

 

 

 

Mekko – & Other Stories
Kengät – River Island
Laukku – LV
Aurinkolasit – Gucci
Korut – KappAhl

Kuvat: Kriselda

 

Tags: