Syntymäpäiväaamunasi imuroit kodin nurkkia innoissasi uudella varsi-imurilla. Se osaa tunnistaa pinnat ja lisää imutehoa automaattisesti. Ulkona sataa isoja lumihiutaleita, vaikka usein syntymäpäivänäsi on ollut jo keväistä ja aurinkoista. On perjantai, mutta ei ole kiire minnekään. Iso osa töistäsi on peruttu ja kalenterin sivut näyttävät tyhjiltä. Lumisade tihenee, mutta edes lumimyrsky ei osaa harmittaa sinua, ethän ole ulos edes menossa. Maailmalla nimittäin vallitsee jättimäinen virus-pandemia ja lähes kaikki maat on suljettuna ja tapahtumat peruttuna. Ihmiset oleilevat vain sisällä kodeissaan, käyvät ehkä kävelyllä ja ruokakaupoissa. Joissain maissa ei saa edes ulkoilla, vaan armeija valvoo suurkaupunkien tyhjä katuja ja sakottaa ulkona liikkumisesta.

 

Jos tämä kaikki olisi sanottu minulle vuosi sitten, tai edes muutama kuukausi sitten, en olisi voinut kyllä uskoa. Olisin ehkä vitsaillut, että kertoja on katsonut liikaa zombielokuvia ja jatkanut elämääni asiaa sen enempää noteeraamatta.
Mutta tässä sitä ollaan. Tuijottamassa ikkunasta todeksi muuttuneen tarinan lumihiutaleita ja miettimässä maailman hullunkurista menoa.

 

 

Jotenkin ei haittaa yhtään, että syntymäpäiväsuunnitelmani menivät uusiksi. Se tuntuu nyt pienimmältä asialta tässä kaikessa. Alunperin meidän piti mennä tänään syömään uuteen lempiravintolaani Inariin. Varasin sinne pöydän jo viikkoja sitten – heti kun Inari sai Michelin-tähtensä, ja tottakai odotin paljon noita makuelämyksiä ja iltaa ystävien kanssa, mutta tilanteeseen pitää nyt mukautua ja onneksi Inari myy nyt myös ruokaa kotiin The Platform -palvelun kautta. Ei siis muuta kuin oma Michelinravintola pystyyn omassa olkkarissa!

On vain yksi pikkuseikka joka hieman kirpaisee tässä tarinassa. Nimittäin se, että Etelä-Afrikassa asuvan parhaan ystäväni piti tulla tänään Suomeen. Hän oli ostanut tietämättäni lentoliput ja olisi yllättänyt minut marssimalla kyseiseen ravintolaan tänään illalla.
Voin kyllä kertoa, että siinä vaiheessa tämä synttärisankari olisi pyllähtänyt tuolilta ja luultavasti itkenyt koko loppuillan onnesta jossain pöydän alla ♥

Mutta ajatus on tärkein. Ja niin on tuo ihminenkin, oli hän täällä nyt tai ei.
Meillä kaikilla on kaikki aika sitten kun virus on hellittänyt otteensa 🙂

 

 

Mekko: H&M Conscious Exclusive (TÄÄLTÄ*)
Saappaat: H&M
Korut: Muli Collection
Kuvat: Mona Salminen

 

Kapkaupungissa on kesä silloin kun meillä on talvi ja heillä ”talvi”, silloin kun meillä on kesä.
Talvi Kapkaupungissa on siinä kesä-syyskuussa ja lämpöasteet voivat olla kaikkea +10 asteesta, +25 asteeseen.
Lämpimintä on ehkä joulu-maaliskuussa, mutta hellepäiviä on riittänyt myös esim. Marras ja huhtikuussa.

Kapkaupunki on tuulinen kaupunki ja kylmät Atlantin tuulet viilentävät Kapkaupungin iltaa kesälläkin. Vaikka päivällä olisit hikoillut 30 asteen paahteessa, saattaa illat viilentyä ja todella usein tarvitsen lämpimämpää vaatetta. Nahkatakkia tai pitkähihaista puseroa. Toki on niitäkin iltoja kun hypimme uima-altaaseen keskiyöllä kuumuuden takia, mutta se juuri tässä kaupungissa vähän onkin. Sää on aika vaihteleva ja siksi kannattaa matkalaukkuun osata varautua myös lämpimmmillä vaatteilla 🙂

 

 

Etelä-Afrikan rannikko ei ole mikään trooppinen rantalomakohde. Toki siellä kuuma on ja rannat kauniita, mutta vesi on kylmää. Itse asiassa Atlantin valtameri huuhtoo Kapkaupungin rantaan mielestäni niin kylmiä aaltoja, etten ole koskaan käynyt Kapkaupungin rantapäivinäni uimassa – ellei märkäpuvulla surffausta lasketa (ja silloinkin tarvitsin sellaiset sukat jalkaani, ettei niistä lähtisi tunto). 

Yleisesti pukeutuminen Kapkaupungissa on rentoa. Täällä ei hirveästi näe piikkikorkoja ja hienoja cocktailmekkoja, kuten ehkä esim. Johannesburgissa. Enemmänkin luonnollista, urheilullista, boheemia ja rentoa tyyliä näkee kaupungilla. 

Toki on kaupungissa myös hienoja paikkoja jonne voi laittautua koroilla ja mekoilla, mutta itse olen pärjännyt ihan hyvin myös hyvin matalakorkoisilla sandaaleilla 🙂

Yllä näkyvissä kuvissa olen ehkä hienoiten koskaan pukeutuneena täällä. Olimme menossa Saaran miehen firman juhliin, ja pukeuduimme tilaisuutta kunnioittaen hieman normaalia hienommin.

 

 

Oma matkalaukkuni näyttää usein tältä:

Hellemekkoja
Hieman pidempiä/”hienompia” mekkoja. Esim. Ravintoloihin illalla.
Farkkushortsit
T-paitoja
Toppeja
Neule
Pitkähihainen pusero
Oloasu
jumpsuit
Nahkatakki
Bleiseri
Muutama hame
Lenkkarit
Treenivaatteet
2x Sandaalit (matalat ja hieman korotetut)
Uima-asut & kaftaani
Aurinkolasit
Hattu
Lippis
Rantalaukku
Iltalaukku
Arkilaukku

 

Perusvaatteita joita yhditelemällä pääsee pitkälle. Esim hellemekon päälle voi iltaisin vetää neuleen/bleiserin/nahtakin ja laittaa jalkaan lenkkarit tai hienommat sandaalit. Jos jotain jää kotiin, ei sekään sinänsä lomaa kaada. Kapkaupunki on täynnä putiikkeja ja vaateliikkeitä (siellä on myös esim. H&M & Zara ym), sekä kivoja paikallisia liikkeitä mistä valita 🙂

 

Tiedättekö sen tunteen kun välillä katsoo vaatekaapissa roikkuvaa kirjavaa röyhelöistä kukka/pöllö/banaani -kirjailtua kietaisupaitaa ja miettii, että mitäs hittoa, missä ihmeen mielentilassa olen tuonkin saanut hankittua?

Eipä siinä, jos tykkää röyhelökukkapöllöbanaaneista, mutta itseni tuntien ne ovat siistejä sen yhden kerran ja jäävät kuitenkin käyttämättöminä kaapin perälle odottamaan jotain teemajuhlia, joita ei koskaan ole kuitenkaan edes tulossa.

Mitä yksinkertaisempia hankintoja teen, sen useammin niille on käyttöä. Se on onneksi opittu nyt jo kantapään kautta ja pikkuhiljaa vaatekaappi alkaa näyttää sellaiselta, että vaatteet ovat monikäyttöisiä, helposti yhdisteltävissä ja hyvin istuvia. Ajattomia. 

 

 

Tässä yksi sellainen asukokonaisuus joka on ollut päällä lukuisia ja lukuisia kertoja monissa eri tilaisuuksissa, niin töissä kuin vapaalla. Vaatekaapin todelliset kulmakivet; farkut, t-paita, bleiseri, nahkanilkkurit, villakangastakki ja arkilaukku, jonne mahtuu läppäri tai salikamat. 

Ei mitään sen kummempia.

 

Kuvat: Sara Vanninen

Tags: