Kokosin puolivahingossa meille aika kattavan juustolautasen. Harvoin meiltä vahingossa löytyy tällaista määrää juustomassaa jääkaapista ihan muuten vain. Kiitos hedelmäsalaatin jämien (päärynä ja viinirypäleet), sekä Laurin Amsterdamista tuomien juustojen. Lisäksi olin ostanut illalla kaupasta suosikkiani brie juustoa ja mustapekan makea chili tuorejuustoa – koska se oli jotain mitä en ollut vielä maistanut.

Lautasella koreilee nyt siis kuutta eri juustoa ja ihan sama kuinka hollannista asti on goudaa tuotu, niin tämä uusi mustapekan makea chili on aivan mahtavaa! (ja ei tämä ei ole mainos). Söin tuon punaisen palleron tuck-keksien päällä yksin kokonaan ja hetkessä.. Kannattaa kokeilla, se on aika mahtavaa.

 

 

Lahteen päätyi sitten enemmän ystäviä kuin mitä on mahdollista nähdä edes Helsingissä samaan aikaan.
Minun autooni änkeytyi viisi. Reilulla jaolla minä ajoin, Saara mittasi rengaspaineet ja pojat joivat kaljaa takapenkillä.

Festarialueella tuttuja oli joka puolella, oli lämmin ja aika meni liian nopeasti. Viimeisen esiintyjän aikana änkeydyimme lähemmäs lavaa, pompimme siellä ja minä esitin osaavani jokaisen biisin sanat. Tuossa kohtaa iltaa taisin saada äänenikin lähtemään, tai vähintään kauniin käheäksi. Kuinkakohan kovaa ole huutanut ja miten hyvältä mahtanut kuulostaa, kun tosiaan olin lyriikoiden kanssa enemmän metsässä kuin yksikään koivu tai kuusi.

 

 

Kauniin kailottamiseni keskeytti sade. Rankkasade, minkä alla juoksimme ties kuinka pitkään kunnes saimme taksin. Minä nauroin kokoajan – minusta sade oli maailman lämpimin ja virkistävin sade ikinä.
Taksi vei meidät hotellillemme. Pojat kuivasivat vaatteitaan, tytöt sitoivat hiuksensa ponnareille ja jatkoimme samantien matkaa jatkoille Lahden tivoliin. Minä en vaihtanut edes vaatteita, vaikka kuivia olisi ollut siinä kassissa.
Tivoli olikin sitten täynnä ja erittäin, erittäin huonosti ilmastoitu. Piti meidän kaikkien änkeytyä vielä ylimpään kerrokseen. Se oli kuin sata-asteisen savusaunan ja turkkilaisen höyrysaunan yhdistelmä.
Selvisin kuitenkin – hieman hikisenä, mutta jopa aamu neljään asti.

Suihkun jälkeen hotellin sänky tuntui ihanalta.

 

Ai että mikä mahtava lauantai takana. En minä olekaan niin vanha tai myöhässä, kuten luulin. Aamuun asti siellä riehuttiin, tanssittiin, juotiin shotteja ja juostiin sateessa.
Tässä oli taas yksi kesän parhaimmista päivistä – ehdottomasti.

Nyt minä uppoudun sohvalle, syön sushia ja katson TopChefiä. Olo on yllättäen ihan mahtava. Huomenna lisää festarikuvia – niitä on aivan liikaa!

Erikoiskiitos vielä muuten kaikille lukijoille jotka uskaltautuivat moikkaamaan. Olitte hurjan suloisia kaikki ja minä tulin niin iloiseksi 🙂