Rannalla on kuolleita kuivuneita meduusoja yhtä paljon kuin pikkukiviä. Jos astut niiden päälle ne poksahtavat.

Eilen löydettiin myös kaksi kuollutta hyljettä. Toiselta puuttui pää ja toiselta puolet. Luultavasti hain puremia. Niitäkin kun täällä on paljon. 

Onpa positiivista tekstiä.

 

Itse en mene veteen koska A. se on jääkylmää, siis hyytävän kylmää. Täällä rannalla meillä on atlantin valtameri, mutta melko lähellä on taas ranta missä on intian valtameri ja se puolestaan on lämmintä. Ja B. ne hait. Tiedän että on todella epätodennäköistä joutua hain puremaksi, mutta ei siellä saisi mielenrauhaa kuitenkaan. 

Ryan sanoo, että välillä surffatessaan saattaa delffiini, tai hylje uida läheltä ja hän hetken luulee niitä haiksi. 

Jep. Jos mikään ahventa isompi kala uisi läheltäkään minua, kuolisin sydäriin. Niin siksi.
Minusta on tullut ihan nössö.

 

Lauri yritti (huom yritti) tuossa toissapäivänä surffata. Se näytti niin hauskalta märkäpuvussa. Tarvitsisi surffitukan sen kanssa. 

No, ei se haittaa, ilmeisesti ei ollut luonnonlahjakkuus, joten ehkä me ei tarvita tukkaa.

 

 

Siinä teille hieno meduusanpoksauttelu- video. Meinasin laittaa kuvan hylkeistäkin, mutta ehkä pidetään tämä nyt edes jotenkin kivana blogina vielä.

 

Ainiin ja olen todella pahoillani tästä antiaktiivisesta bloggailustani. Varsinkin kommentteihin vastailusta. Nettiyhteys kun tökkii edelleen. 

Varastin naapurin nettikahvilan yhteyden. Se ulottuu tänne parvekkeelle asti jopa, mutta hitaasti. Ja suurena miinuspuolena on se, että sitä voi käyttää vain puolituntia päivässä. Siitäkin puolet menee odotellessa latautumista.

Table mountainin huippu jäi kokematta. Jono vuorihissiin oli niin huikea, että siinä olisi luultavasti mennyt noin viikko. Kiipeämme sinne vielä joku päivä. 

 

Saaran poikaystävä Ryan on mahdollistanut meille täällä aikamoisen loman. Tietää kaikki paikat minne mennä ja kuskailee meitä ympärinsä vastaillen typeriin kysymyksiimme Etelä-Afrikkalaisesta elämästä. 

 

Vuorenhuipun tiirailun jälkeen ajoimme lounaalle Haut Bayhin.

Ravintolan nimi oli Mariners wharf- hyvä kalaravintola, missä kala oli tuoretta suoraan viereisestä merestä noukittuna, sekämieletön näköala jälleen. Ravintolan vieressä rannalla uiskenteli jopa hylkeitäkin. Kovin eksoottista meille jotka näemme hyvällä tuurilla vedessä sorsien lisäksi joskus jokusen joutsenen.