Lontooseen saavuttiin eilen illalla. Ensitöikseni lähdin haahuilemaan yksin ties minne, koska akkuni loppui. Lopulta löysin Laurin ja Lontoossa myös seikkailevat ystävämme ja menimme oluelle, minkä jälkeen rättiväsyneinä nukkumaan.

Tänään ollaan ehditty kävellä Hyde parkissa ja Oxford streetillä. Seuraavaksi on nähtävyyksien vuoro ja minä palaan illalla tänne parempien juttujen kera. Nyt täytyy juosta.

P.s Täällä on ihanan lämmin. Puhun nyt n.+10 asteesta. Olen bongannut kahdet shortsit, kymmeniä balleriinoja ja ainakin viidet sandaalit.
 

 

 

 

 

Tags:

Pakko se on jättää Afrikka taakse. Ainahan ne lomat joskus loppuu- parhaimmat nopeiten.
No, hätä ei ole tämännäköinen. Meillä on vielä Lontoo ja Amsterdam matkanvarrella kotia. Molemmissa viivymme kolme yötä.
Tämä tyttö on ensimmäistä kertaa kummassakin kaupungissa, joten jos joku kokeneempi tietää hyviä vinkkejä liittyen ihan mihin tahansa niin kertokaa toki!

Afrikkaan tullaan vielä ihan varmasti uudestaan. Ensi kerralla olisi kuulemma luvassa road trippiä Mozambigueen. Niin ja sinne Table mountainillekkin kiivetään vielä.

Kaikenkaikkiaan mahtava kohde. Tietenkin siitä iso kiitos kuuluu isännällemme, jota ilman ei oltaisi yhtä näppärsti päästy näkemään ja kokemaan asioita. Suurinta osaa luultavasti ollenkaan.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämä paikka jäi mieleeni ainakin mielettömän hyvästä ruuastaan, isoista vuorista, kovasta tuulesta ja ystävällisistä ihmisistä.

Nähdään lontoossa!

Tämä taitaa olla ensimmäinen hotelliton lomani. Ei uima-altaita, hotelliaamiaisia ja huonepalvelua. Luulin, että kermaperseeni olisi kaipaillut näitä, mutta päinvastoin. Täälläpä ystäväni Saaran ja hänen avomiehensä Ryanin asunnossa on enemmän kuin hyvä olla. Täyspalvelu pelaa ja tylsää ei ole.
Meillä on oma huone isolla kylpyhuoneella ja parvekkeellakin. Asunnossa on vielä toinenkin iso parveke, sekä olohuoneen ja keittiön lisäksi yläkerrassa oleskelutila, toinen makuuhuone ja kylpuhuone.
Pidän tästä paljon.

Pidän koko alueesta paljon. Yritän selittää teille, mutta tämä saattaa kuulostaa oudolta, minusta tämä kaikki on vieläkin outoa.
Asunnot ovat ostoskeskuksen yhteydessä, rannalla ja vartioidulla alueella. Muutaman metrin harppauksella pääset vaateliikkeisiin, ruokakauppaan, postiin, apteekkiin, hammaslääkäriin, kahviloihin, ravintoloihin, rannalle ja ties minne. Voit mennä minne tahansa myös ilman kenkiä.

Paikka on Cape Townin keskustasta n.15 minuutin ajomatkan päässä, riippuen liikenteestä.
Täällä jos asuisin, niin tulisin maailman laiskimmaksi ihmiseksi, ei tarvitsisi liikkua minnekkään. Täällä ei tarvitse edes huolehtia avaimien mukana kantamisesta, ei. Ovet avautuvat sormitunnistimella, kuten myös autotallin puomit sun muut. Niin kummallista.

Ja palatakseni vielä tuohon vartiointiin. Täällä on jopa oma pieni poliisiasemakin, ihmiset jättävän asuntonsa ovet auki ja tuntevat ilmeisesti olonsa turvalliseksi. Minä joka en luota edes leppäkerttuun silti piilottelin rahojani ja tietokonetta vaikka asunnossa lojui tusinan verran iphoneja pöydillä ja kasa läppäreitä siinä vieressä.

Puhuimme juuri alueen turvallisuudesta kun seuraavana päivänä- jouluaattona alakerran iso ravintola ryöstettiin ja kolmea työntekijää puukotettiin. Minä ja Lauri olimme juuri tuntia ennen poistuneet ravintolasta.
Hassua.