Apua miten nopeasti aika menee! Tuntuu siltä kuin juoksisi kilpaa ajan kanssa, yrittäisi tehdä kaikkea mahdollista, mutta samalla muistaa myös vain olla, rentoutua ja nauttia lomasta.

Huomaan, että koitan tahallaan olla avaamatta tietokonetta, tai edes kännykkää. Kalenterista puhumattakaan! En halua tietää mikä päivä on, tai edes mitä kello on. Voisin mennä vain laput ihan silmillä.

 

Mutta nyt on pikkuhiljaa kuitenkin herättävä siihen kellon tikitykseen, suunniteltava loppuloman road trippiä, viinitiloja, hevosratsastusta ja muita juttuja. Paljon on tehty, mutta niin paljon on vielä tekemättä. 

Koitan löytää ensi kerralla hieman enemmän aikaa myös tänne 🙂

Hout Bay on kylä 20 minuutin ajomatkan päästä Kapkaupungin keskustasta, lähellä kaunista Chapman’s Peak vuoristotietä. Meri -ja vuorimaisemat ovat kauniit sekä ajomatkalla ja itse kylässä, missä on myös ihanan idyllinen ja rento tunnelma. Olemme olleet siellä ennenkin mm. Mariner’s wharf ravintolassa, kävelleet laiturilla ja syötelleet hylkeitä, mutta nyt kävimme sunnuntain ruokamarkkinoilla, Bay Harbor marketissa, samantyyppisissä kuin Old Biscuit Millissä, mutta ehkä hieman simppelimpää ruokaa ja enemmän pikkukojuja.

Täällä ihmiset ovat kuulemma ihan hurahtaneita markkinoihin, enkä voi heitä syyttääkään. Olenhan itse kolunnut viikon sisällä jo niistä kaksi!

Olin helpottunut kun huomasin että Bay Harbor Market ei ollut yhtä ruuhkainen kuin Biscouit Mill. Täällä mahtui kävelemään ilman tuntemattomien ihmisten väliin liiskaantumista ja ostamaan ruokaa ilman sen kummempaa jonottamista. Minkä seurauksena päädyinkin sitten ostamaan mm. possutacon, omenainkiväärimehun, sokeriletun, mehiläisen siitepölyä ja taulun. Taulussa oli Jimi Hendrix ja tajusin vasta ostettuani sen, että sehän pitää raahata matkalaukussa suomeen asti, mutta no, ehkä se mahtuu.

Poistuessamme markkinoilta huomasin mäkeä ylös kiemurtelevan ruuhkan. Autoja silmänkantamattomiin jonossa. Kaikki olivat vasta tulossa markkinoille! Onneksi olimme itse ajoissa ja pääsimme juuri pois ihmismassan alta. Kapkaupungin markkina-mania haha, pitää tästä lähtien muistaa aina olla ajoissa.

 

Markkinoilta ajoimme vielä läheiseen kalastajakylään Kalk Bayhin, missä kävimme rantaravintolassa lounaalla ja kävelemässä ympäriinsä. Täällä on niin paljon erilaisia rantakyliä ja laaksokyliä ja ties mitä. Kaikki niin erilaisia, mutta silti samanlaisia. Kaikissa oma viehätyksensä. Tekisi mieli tehdä pienet päiväkävelyt kaikissa niistä.

En ole koskaan ollut kummoinen nukahtelija. Iltaisin aina viivyttelen sänkyyn kömpimistä, koska tiedän että sinne mennään aina vain laskemaan lampaita ja päiväunet nyt ainakin ovat ihan tuhoon tuomittuja. Ei vain huvita nukkua, vaikka kuinka väsyttäisi, mutta mites lomalla?

Olen ihan Bedtime –Halinallena. Olen mennyt täällä nyt kolmena päivänä peräkkäin nukkumaan ennen kymmentä ja herännyt kahdentoista tunnin päästä, minkä jälkeen nukkunut vielä kasan päiväuniakin.
Toissapäivänä nukahdin aurinkoon vahingossa ja heräsin niin kummallisten rusketusrajojen kanssa, että näytin ihan vinksahtaneelta karttapallolta. Läikkyjä siellä täällä, varsinkin rintakehä näyttää vieläkin ihan joltain merikartalta.

Unihiekkanahan täällä voi toimia monikin asia; aurinko, paljon tekemistä, uusia asioita, ihmisiä, tupla määrä ruokaa ja vaikka mitä, mutta ehkä myös ihan vain se että olen lomalla. En vietä koko päivääni koneella, blogissa, sähköpostien uumenissa, muissa töissä ja juosten tapaamisissa, joten aivot ovat kai ihan rentona perunamuusina. Valmiina sammuttamaan lampun heti kun vain oikea hetki koittaa. Ihanaa.

 

 

Eilen käytiin Hout Bayssa toisilla ruokamarkkinoilla ja pysähdyttiin matkan varrella tässä aina yhtä kauniissa Chapman’s Peakin maisemakohdassa. En koskaan saa tarpeekseni näistä kiemurtelevista vuoristoteistä ja maisemista ♡