Tunnin tarkkuudella 26 tammi 2013
Hienoa. Matkalta paluu koomani kesti tasan kaksi päivää. Tilalle tuli joku outo touhukas ja pirteä minä, joka vaihtoi kukkamullat, vei joulukuusen vintille, kävi salilla ja siivosi koko talon – melkein kahteen otteeseen ja kaikki yhden päivän aikana.
Kävin myös tatuoijalla laittamassa loppuun selkäni ikuisuusprojektia. Selkää mihin joskus 15-vuotiaana otin hienon alaselän tribaalin. Nyt tilalla on läjä kukkia ja perhosia. Olen tyytyväisempi.
Olen myös huomannut että kipukynnykseni sanoo itsensä irti siinä ensimmäisen tunnin jälkeen.
Tälläkin kertaa juttelin ensin mukavia ja luin jopa uutta korea kirjaani, mutta auta armias kun tunti oli kulunut niin kirja oltiin visusti viskaistu lattian nurkkaan ja niillä viimeisillä vedoilla pidin silmät kiinni, oksennus melkein kurkussa ja toivoin vain että loppuisi jo.
Pitää pysytellä niissä pikkukuvissa.
(Ja kuvata ne uusimmat teille. Olette kyselleet paljon varsinkin siitä reidestä. Yritän pian!)
Tänään ei ollut niin kylmä, uskalsin olla jopa hameessa. On myös lauantai-ilta, mutta minä haluan viettää sen sohvalla.
Takki, neule & kaulakoru – ZaraLäppärilaukku – Bianco
Hame – CapeTown
Kengät – Jeffrey Campbell
Hanskat – Pieces