Olette varmaan huomanneet blogeissa postauksia, missä näkyy kaikki edellisen kuukauden asut?
Päätin kokeilla samaa.

Oma tyylini on itsellenikin niin sekava, että on tavallaan kiva koota eri päivien asut vierekkäin. Siitä näkee sitten kokonaiskuvassa minkä tyylinen kuukausi on ollutkaan.

Ja jos täysin rehellisiä ollaan, niin toukokuun jyrkkä tuomio taitaa olla maksimitalla tylsyyttä 😀
Kaipaan enemmän värejä.

Löysin tietokoneen kansioiden kätköistä vanhoja sinihousuisia kuvia.

Vaikka kuinka uhoilinkin, että istun reissun jälkeen vaan koneella. Niin jotenkin tuntuu että taas on pulaa ajasta, mutta materiaalia sen sijaan pursuu joka puolelta ja kokonaan on Barcelonastakin kirjoittamatta!

Tänään on ollut ihme päivä. Mikään ei ole mennyt suunnitelmien mukaan ja kaunis hellepäivä vietettiin sisätiloissa iltaan asti.
Ajelin kotiin Espoosta päin joskus ilta kahdeksan aikaan ja meinasin kuolla kateudesta kun jotkut nuoret pojat hyppelivät kalliolta järveen ja vähän ajan päästä nurmikolla istuttiin piknikillä. Oli hyvin lähellä, etten hylännyt autoani siihen paikkaa ja mennyt hyppimään poikien kanssa ja sen jälkeen syömään toisten piknikeväät.

Paita, kengät & laukku – Zara
Housut – Gt
Aurinkolasit – Gucci

Tags:

 

Ne hinnat. Ne todella ovat klubeissa erittäin korkealla.
Käytiin perjantaina Pacha yökerhon jonkintyyppisissä kauden avajaisissa ja vaikka tiesimme hintatason, kyllä se silti kirpaisi maksaa vodka redbullista 19euroa ja muutamasta lasista viiniä 38euroa.
Sisäänpääsymaksu 50euroa.

 

Eipähän tarvinnut paljoa juoda. Eikä varmaan kovin monen muunkaan. Baaritiskit ammottivat tyhjyyttään, mutta tanssilava oli tupaten täynnä jokaisessa kerroksessa.

 

Tykkäsin Paschasta. Kattoterassille oli ihana kivuta viilentymään ja naistenvessa oli hurjan iso. (tärkeä pointti).

 

Juhlakansa oli hyvin käyttäytyvää, mutta tuijottavaa. En ole koskaan missään yökerhossa nähnyt vastaavaa. Kukaan ei tullut juttelemaan – ei sanonut sanaakaan. Tuijotti vain. Ihan kuin kaksikymmentä miestä olisi ollut näöntarkastuksessa ja sinä olet se näkötestitaulu. Ja ei en ollut missään pikkumekossa ja korkkareissa vaan sandaaleissa, säädyllisessä pitkässä mekossa ja armytakissa. Leinalla oli Converset, farkut ja nahkatakki. Olimme koko paikan tylsimmiten pukeutuneet naiset ja varmasti olisi siitä ihan vierestäkin löytynyt joku mielenkiintoisempi tapaus.

 

 

Se oli kiusallista, mutta oudoksi se meni vasta kun tanssilattialla kahdeksan miestä muodosti rivin eteeni, missä he seisoivat hievahtamatta ja tuijottivat. Yritä siinä sitten tanssia (ja en tosiaan ole mikään parkettien partaveitsi, heilun vaan ihan hujanhajan miten sattuu). Kysyin miehiltä mitä ihmettä he puuhaavat – ehkä hieman ärsyyntyneeseen äänensävyyn – mutta en tosiaankaan saanut mitään vastausta. Vaihdoin paikkaa, mutta ei mennyt kauaa kun melkein sama toistui uudestaan.. 

 

Tuijotusilmiöstä huolimatta viihdyimme yökerhossa aamuun asti ja oikeastaan meillä oli todella mahtava ilta.

 

Mahtavuus ei jatkunut lauantai-illan Ushuaian avajaisissa koska emme olleet siellä. Koko Ibiza oli siellä, mutta me olimme kiltisti hotellihuoneessa, koska Leina tuli hieman kipeäksi ja järkeilimme, että ei puolikunnossa siellä jättimäisissä reiveissä kukaan pärjää.

 

 

*Matka toteutettu yhteistyössä Sunsilkin ja Indiedaysin kanssa*