Rock the beach 30 kesä

Saatiin hieman extempore-idea lähteä perjantaina Rock the beach –festareille ja se ei ollut huono idea lainkaan.
Välittömästi saatuani konssini Hitaniemen hiekkaan, pahan festarioluen käteen, ystävät ympärille ja se kaunis auringonlaskukin vielä siihen päälle, niin johan rankan työpäivän jälkeen rentoutui.

Paikalla oltiin kaikkea muuta kuin ajoissa, eli niin myöhään, että ehdimme nähdä vain 30 seconds to marsin, mutta en luultavasti niitä muita bändejä olisi edes tiennytkään, joten tämä yksi riitti minulle ja mielestäni keikka oli todella hyvä.
Siellä pompittiin Up in the Airin viimeisillä säkeillä koko katsomo kyykystä ylös yhtä aikaa ja kaikenmaailman palloja ja puhallettavia nemo kalojakin lenteli. Niin ja musiikkikin tosiaan oli oikein loistavaa. Leto oli rento ja vitsaili, heilutteli suomilippua ja keikasta sai sellaisen kuvan, että se oli kaikkea muuta kuin rutiininomainen.

Minua harmitti vain, että unohdin olevani rannalla. Olisin halunnut mennä mereen – siis kahlaamaan.

Festarikansan valuessa paikalta pois, meillä riitti energiaa vielä yökerhovierailulle ja nyt tämä ’ei selvästikään enää mikään teini’ kärsii siitä ja uppoutuu syvemmälle sohvaan katsomaan päivän ehkä kymmenennen elokuvan putkeen.

Ensi viikolla Summer up! Apua.