Siitä lähtien, kun näin tämän H&M:n mainoksen:

En ole saanut sitä mielestäni. Aloin himoita pitsihametta suurin piirtein enemmän kuin nälkäisenä hampurilaisia.
Joo, olen varma, että jos minulle kiikutettaisiin sellaisena todella kova nälkä -päivänä eteen iso mehukas hampurilainen ja tuo pitsihame, joutuisin ottamaan sen hameen.
Että, sen verran paljon.

Etelä-Afrikassa en juurikaan ostanut mitään. Taisin löytää yhden mekon, shortsit ja sen Jack Daniels topin. Pidin kyllä silmät auki kokoajan pitsihameen varalta, mutta eipä näkynyt siellä.

Tänään lähdin sitten kokeilemaan onneani täällä. En ole aikoihin käynyt suomen kaupoissa ja hitsi vie miellä on kyllä hyvä valikoima perus ketjuliikkeitä.
Tai, siltä se ainakin tuntuu Meksikon ja Etelä-Afrikan jälkeen hetkellisesti.

Menin ensimmäisenä sinne H&M:n ja kiikutin aivan laittoman kasan vaatteita sovituskoppiin. Oikein hävetti. Yleensä löydän korkeintaan kaksi sovitettavaa vaatetta, mutta nyt oli sellainen vuori sylissä, että minulla meni siellä sovituskopissa varmaan tunti. Ajattelin että ne myyjät luulee, että joku on nukahtanut sinne koppiin jos en kohta kömmi ulos. Onneksi kauppa oli hyvin tyhjä.

Ja se vuorikasa kannatti. Löysin aivan ihanan valkoisen pitsihameen, juuri sellaisen mitä olin miettinytkin. Se ei ollut sama kuin mainoksessa (tutkiskelin että ainakin netissä se on jo loppuunmyyty), mutta tämäkin kävi. Ehkä jopa paremmin.

Seuraava kauppa oli BikBok. Ja mitä ensimmäisenä näenkään! Mustan pitsihameen. Toisen täydellisen.
Eihän kukaan nyt löydä haaveilemaansa vaatetta ensi yrittämällä ja vielä kahta erilaista.

Nyt voin alkaa kirmailla hameeni kanssa hymy korvissa tuolla. Sukkahousujen kanssa vielä, mutta ah, kesä, ruskettuneet sääret ja pitsihame, teitä tosiaankin odotetaan jo.

Tags:

Muistatteko kun taannoin heitin ilmaan muutamia laukkuhaaveita. Ihan viattomia vain, reilu puolivuotta päässä on pyörinyt ajatus uuden laukun ostosta, mutta olen järkeillyt harkitsevani asiaa vakavasti vasta sitten jos eteeni jostain joku unelma nyt tupsahtaisi.

Ja se tupsahti. Terminaali 2 Helsinki-Vantalla.
Odotellessamme lentoa Meksikoon kiertelin aikani kuluksi kauppoja. Lähtöporttimme oli pienen Mulberry liikkeen vieressä ja ajattelin käydä kurkkimassa sieltä erästä rannekorua. No enhän minä mitään rannekoruja edes muistanut olevan olemassa kun näin hyllyllä vaalean Alexa zigzagin.

Olen nähnyt vastaavan vain mustana ja vaikka en laukuista liian vaalean värisinä kovin pidäkään tämä miltei norsunluunvalkoinen laukku huuteli sieltä hyllyltä että katso minua olen niin pirun nätti ja olen -40% alennuksessa.

Eli, 1774,19€ maksava laukku oli nyt 1064,50€ ja viimeinen kappale. Tietysti.
En kuuna päivänä olisi voinut maksaa laukusta tuota miltei 1800euron hintaa. En ollut aikeissa maksaa edes 1064euroa, mutta sitten Lauri pyllähti paikalle innoissaan että vautsi nyt hän tietää mitä ostaa minulle synttärilahjaksi – puolet tuosta laukusta! Sanoin että et helkkarissa osta.

20minuutin kinaamisen, pähkäilyn, arpomisen ja väittelyn (eli kaiken muun kuin vakavasti harkitsemisen) jälkeen juoksin liikkeestä kuitenkin ulos iso Mulberryn kassi kädessä heiluen. Portilta kaikki olivat jo siirtyneet koneeseen ja voin kertoa että kyllä hävetti kun kävelin kassini kanssa ystävieni luokse. Niillä oli sellainen ”pitihän se arvata” huvittunut virne naamatauluillaan ja minulla niin pinnallinen olo.

Mutta hälläväliä tuosta. Järkeilin että ostin juuri periaatteessa 1800euron laukun 500eurolla.
Tuo viisisataa oli pois matkabudjetistani, mikä ei loppupeleissä ollut ollenkaan huono ratkaisu nimittäin all inclusive hotellin ja huonojen ostosmahdollisuuksien takia matkabudjetistani jäi silti reilusti muutama satanen yli laukun oston jälkeenkin. Laurilla sama homma ja onneksi kulutin senkin synttärilahjaan miltei vastaavan summan, joten tasoissa ollaan.

Eli melko kivuttomasti kävi tämän Alexan hankinta. Sen ostamista olisin toki voinut 20 minuuttia pidempään harkita, mutta onneksi olen ollut enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni.

Kun tämä harmaa asu lävähtää ruudullenne, olen luultavasti jo Meksikossa (tai ainakin menossa sinne päin).
Mieluiten näkisin itseni altaan reunalla siemailemassa kylmää olutta. Ehkä jopa jotain drinkkiä jos oikein hurjia ollaan. Meillä on all inclusive -hotelli joten varmasti ainakin jotain juon. Ja kokoajan.

Meillä on myös kaksi pariskuntaa mukanamme. yhdet parhaimmista tyttökavereistani ja heidän poikaystävänsä, jotka ovat myös ystäviäni. En ole ollut näin kaukana ja näin isolla porukalla ennen missään! Olen innoissani.

Olen myös pähkäillyt että tulen olemaan kiireinen. Niin kiireinen kuin nyt rantalomalla voi olla.
Yritän kuitenkin parhaani mukaan postailla teille kuulumisia reaaliajassa, mutta jos en ehdi tai hotellin netti on oikkuileva, niin olen varmuuden vuoksi ajastanut muutaman postauksen valmiiksi. Jotain täältä siis joka tapauksessa voi käydä lukemassa. Ja Kaiken tarkemmin Meksikosta varmasti sitten kun pääsen ajan kanssa niitä tarinoita koneelle näpyttelemään.

Printtihousut on oikeasti hieman harmaammat mitä kuvat antavat ymmärtää. Ne oli myös löysemmät nilkoista. Ihan tyhmän malliset jos minulta kysytään, joten kavensinkin niitä hieman. Tai aika reippaasti. Nyt ne ovat kivat. Kivoimmat printtihousut/legginssit/jegginsit-mitkälie, mitä minulla on ollut.

Pidän myös tuosta GT:n hapsulaukusta, mutta se haisee pahalta.

Nahkatakki & housut – Zara
Peplumtoppi – BikBok
Kengät – Jeffrey Campbell
Laukku – Gt