Viimeinen ja kolmas Meksiko retkemme oli luonnon vesipuisto Xel-Haan.

”Mä en halua kastella mun hiuksia” taisi olla ensimmäiset sanat mitä päästin suustani kun päästiin sinne.
Urpo. Kuka nyt tulee upeaan luonnon vesipuistoon ja miettii jotain typerää tukkaansa. Eli, aika nopeasti näin omaa pehkoani pidemmälle. Tarkalleen ottaen kirkkaan turkoosin veden. Tajusin, että totta helkkarissa haluan kastella tukkani. Pulikoida joka ikisessä lammikossa ja hyppiä kalliolta ja seilailla puhallettavalla renkaalla tuijottaen kaloja.

Xel-Ha oli kiva paikka. Yksi parhaimmista päivistäni Meksikossa. Siellä vierähti kahdeksan tuntia melkein hujauksessa. Siellä oli vähän kaikennäköistä muurahaisista manaattiin ja snorklauksesta vesiluoliin.

Pojat olivat into piukeena hyppimässä jokaiselta kallionkielekkeeltä (vahingossa myös niiltäkin, mistä se ei ollut edes sallittua) ja räpiköivät vedessä kun kuusivutiaat konsanaan. Jotenkin se tarttui. Voisin kuvitella jos me tytöt oltaisiin lähdetty paikalle kolmistaan ei meillä olisi ollut läheskään yhtä hauskaa. Ehkä vesipuistot tarvii aina vähän poikia piristämään meitä hienohelmoja.

Koko puistossa oli myös all inclusive meininki – eli ruokaa ja juomaa (myös alkoholi) sai vedellä niin paljon kun maha jaksoi kantaa. Miettikää jos meillä esim. Serenassa olisi pääsymaksun hinnalla kaikki alkoholi ilmaista? Siellä voisi olla muutamat Penat ja Pirkot päänupit aivan pyörällä villivirrassa ja toiset sammuneina saunaan.

Täälläkin pystyi nukkua. Riippukeinuissa. Niitä oli joka paikassa. Oli myös hierontaa – kallista, mutta minun oli pakko mennä koska yläselkäni oli todella rasittava. Onneksi hieroja oli hyvä ja olo helpottui hetkeksi ainakin. Ravintoloita ja baareja oli muutama. Me söimme Meksikolaisessa buffassa ja ruoka, sekä palvelu oli todella hyvää. Harmitti kun aloin täyttyä. Olisin voinut syödä vain lisää ja lisää.

Pulikoituamme itsemme rusinoiksi, hypittyämme jokaiselta kalliolta ja talsittuamme kaikki ne polut istuimme baariin. Aurinko paistoi ja margarita oli kylmää. Oli ihanaa.  Puisto alkoi täyttyä ja ihmisiä oli jonoksi asti. Oli hyvä että olimme tulleet ihan aamulla.

P.s viidennen kuvan liivit oli pakolliset. Osaan kyllä uida.

Tekisi mieli linnoittautua hotellihuoneemme keskellä möllöttävän poreammeen pohjaan tai vaihtoehtoisesti sitoa itsensä solmuun parvekkeella riippuvaan riippumattoon. En halua lähteä pois! En vielä.

Olen nauttinut mielettömästi Karibianmeren kirkkaasta ja lämpimästä vedestä, hotellin antimista, Meksikolaisten hyväntuulisuudesta, auringon lämmöstä ja mitä parhaimmasta matkaseurasta tietysti. Voisin helposti olla vielä viikon.

No, ainakin tiedän että on ollut hyvä loma.

On muuten niin monta kuvaa ja tarinaa tältä reissulta vielä julkaisematta, että ei me näistä maisemista vielä eroon päästä, vaikka seuraavan kerran juttuja tänne näpyttelenkin kotisohvalta käsin.

Playa Del Carmenissa ostosmahdollisuudet sijaitsevat periaatteessa pääkadulla 5th avenuella. Pitkä katu täynnä enimmäkseen turistikauppoja Meksikolaisine koriste-esineineen ja rantahamosineen, mukaan mahtuu tietysti myös muutama omalaatuinen vaatekauppa, bikinikauppa ja kosmetiikkaliike. Aivan 5th avenuen päädyssä sataman lähettyvillä on kuitenkin Bershka ja Pull and Bear. Niistä olen löytänyt muutaman kivan neuleen ja yhdet shortit. Turistikaupasta olen ostanut vain yhden rantamekon. Vaatteet eivät ole niissä kovin erikoisia eikä halpojakaan, joten ei tämä mikään shoppailijan paratiisi taida olla.
Se tosin olikin alusta asti tiedossa joten ajateltiin tehdä ostosreissu Cancuniin joku päivä ja se oli eilen.

Meillä oli täällä ensimmäinen kokonainen sadepäivä. Olin herännyt yöllä kamalaan kuumeeseen, tai ainakin se tuntui kamalalta. Otin buranan ja vaivuin johonkin horrokseen. Aamulla oli parempi olo, joten ajattelin että jaksan ihan hyvin viettää se sateelta piilossa Cancunin isoissa ostoskeskuksissa.

Täältä Playa Del Carmenista Cancuniin menee autolla n.tunti. Otettiin taksi, koska se oli periaatteessa matkustajien kesken jaettuna aika halpa. n.40euroa per suunta. Eli kullekin jäi maksettavaksi yhteensä vain jokunen kymppi. Kuski odotti meitä Cancunissa reilu neljä tuntia ja veloitti siitä n.10euroa. Annettiin vielä muutama kymppi lisää tippinä, koska kuski oli todella mukava.

En oikein tiedä missä päin Cancunia olimme. Luultavasti hotellialueella, nimittäin näin vain isoja vanhoja hotelleja ja leveitä teitä. Paikan mistä puuttui kokonaan tunnelma Carmenin mataliin värikkäisiin rakennuksiin ja idyllisiin ravintoloihin verrattuna.

Ostosreissumme meni hieman pieleen. Aloitimme La Isla shopping villagesta, minkä jälkeen tarkoituksena oli käydä Plaza las Americans ostoskeksuksessa, mutta sepäs olikin puolen tunnin matkan päässä. (Shoppailureissu ei ehkä ollut mitenkään maailman parhaiten suunniteltu). Seuraava vieressä oli Kukulcan Plaza & Luxury Avenue, mutta saavuttuamme sinne oli koko paikka pimeänä. Se oli hieman aavemaista. Olimme auki olevassa ostoskeskuksessa, mutta sähköt eivät toimineet eikä liikkeisiin saanut mennä sisään. Lähdimme takaisin La Islaan, mistä löysin lopulta ihanat ballerinat ja mekon Zarasta. (Zarassa törmäsin vielä kahteen ihanaan lukijaani. Kiva kun tulitte moikkaamaan :))

Kun tulin takaisin hotellille oli kuume tietysti noussut korkeuksiin ja olo oli aika jyrän alle jäänyt. Pakenin pehmeään sänkyymme ja tilasin kasan ruokaa room servicestä ja aloin katsomaan salkkareita netistä. Oli ihanan kotoisa olo. Ulkona satoi edelleen, joten ei hetkeen sairastumiseni edes haitannut.

Kuvissa näkyvä valkoinen mekko on se ostamani rantamekko. Tosin pidän sitä vain väärinpäin ja hihat käärittynä ylös. Oikeinpäin kaula-aukko ulottuu napaan asti ja hihojen kanssa näytän lääkäritakkiin pukeutuneelta. (Kaulakoru Gt:stä).

 

Kaikki kuvat ovat Playa Del Carmenista. Olin aivan liian keskittynyt niistämiseen ja yskimiseen, joten Cancunin kuvaaminen unohtui valitettavasti kokonaan.