Archives
 

02 elo 2013

Posted at 06:10h in Uncategorized by
0 Likes

Eilen olin aamulla onnellinen, päivällä kiukkuinen, iltapäivällä väsynyt, illalla innostunut ja yöllä pelästynyt.
Koko päivä meni ihan hassusti ja päätin myöhään illalla lähteä lenkille selvittämään hieman ajatuksiani lämpimään kesäyöhön. Hölkkäsin kevyesti muutaman kilometrin, kunnes saavuin pitkälle lenkkipolulle, missä minua vastaan hämärästä tuli ihan normaalin näköinen mies.
Joka tosin vain käveli väärin päin! Eli selkä menosuuntaan.

On ihan normaalia kävellä hetki väärin päin – hoin itselleni.
Okei, on ihan normaalia kävellä sittenkin aika pitkä matka väärin päin – kerroin itselleni uudestaan kun mies oli tullut pitkän lenkkipolun päästä kohdalleni.
Mutta onko normaalia, että mies kääntyy ja alkaa seurata minua (väärinpäin) – ei taida olla
Onko mitään pelottavampaa kuin väärinpäin seuraava mies! – ja niin minä pinkaisin juoksuun. Sellaiseen vähintään Lasse Viren vauhtiin.
Kunnes tajusin, että väärinpäin seuraavaa miestäkin pelottavampi olisi väärinpäin juokseva mies! Inahdin säälittävästi ja olin kompastua omiin jalkoihini kun pakottauduin katsomaan juokseeko mies minua kiinni.
No, ei juossut. Käveli lenkkipolkua edestakaisin, niin kuin varman oli tehnyt jo tovin ennen kuin minä ja mielikuvitukseni astuttiin samalle polulle.

 

 

Mitä minä en pelkäisi, mutta pelkääkö kukaan muu väärinpäin käveleviä ihmisiä?

 

Paita – Mango
Farkut – HM
Kengät – Bianco
Takki – Zara
Laukku – Mulberry
Aurinkolasit – RayBan

 

Tags:
Print page
0 Likes

26 heinä 2013

Posted at 22:25h in Uncategorized by
1 Like

Olen ollut kolmen päivän aikana savupiipussa, Pohjois-Koreassa, hotellissa Alpeilla ja Ruotsissa hevosshowssa Penelope Cruzin kanssa.

Unissani, toki.
Yleensä pidän näistä seikkailuistani. Ne ovat kovin aidon tuntuisia ja useimmiten minulla on ihan kivaa, mutta kuka nyt haluaa olla Pohjois-Korean vankileirillä nälissään ja kylmissään koko unen ajan? Söimme langanpätkiä, kun ei ollut muutakaan ja nukuimme lattialla mahdollisimman vierekkäin, että ei tulisi kylmä. Minä olin tokavikana rivissä, koska en ollut vankien kesken kovin korkeassa asemassa.
Viimeisenä rivissä nukkunut sytytettiin juuri ennen heräämistäni tuleen, koska polttopuut loppuivat.

Aamulla oli hämmentynyt ja hoin itselleni, että myös kovin onnekas. Suomessa ja lämpimässä sängyssäni.

Seuraava yönä ei mennyt sen paremmin paetessani kotibileissä ammuskelijaa savupiippuun. Minulla oli köysi, minkä molempiin päihin sidoin koukun ja koukut kiinnitin savupiipun reunoihin – niin että köydestä tuli minulle ikään kuin keinu. Keinuin siellä savupiipussa, kunnes ammuskelu loppui ja heräsin.

Onneksi Alpeilla ja Penelopen kanssa oli ihan hauskaa, mutta mistä nämä kaikki synkät unet oikeasti pääsevät päähäni?

En tiedä. Onneksi viikonloppu on ainakin valveilla ollessa aurinkoinen ja iloinen. Edessä on ensimmäiset Summer Soundini ja vaikka mitä muuta juhlaa. Varmasti juoksentelen taas kaukana tietokoneestani, mutta koitan pikkuhiljaa laittaa tänne myös niitä nimimuutoksia kehiin. Ensimmäisenä tulee uusi banneri ja ihan viimeisenä sitten osoite. Toivottavasti kukaan ei tipu kelkasta.

Mukavaa viikonloppua.

Mekko – H&M
Takki – Zara
Laukku – Mulberry
Kengät – Michael Kors
Vyö – Bershka
Aurinkolasit – RayBan

Tags:
Print page
1 Like

23 heinä 2013

Posted at 12:43h in Uncategorized by
0 Likes

Jep. Tall Ships Races – purjelaiva tapahtuma. Minäkin kävin siellä. Lopulta menin, vaikka vähän lapsellisesti ajattelin kiertää koko hulinan kaukaa. Eniten käyttämäni ajotiekin oli tapahtumaa varten suljettu (ja samoin bensa-asemani!). Kierrelty ollaan liikennemelskassa joka päivä mitä pisimmissä ruuhkissa ja kummallisissa mutkissa, kun autoilijat ovat olleet ihan pihalla.

Enhän suinkaan asiasta ollut närkästynyt, joten päätin eräs päivä repiä Laurin hihasta mukaani ja katsomaan mitä mahtaa tuolla suljetulla tiellä ja satamassa oikeasti tapahtua.

Siellähän oli vaikka mitä! Ruokaa ja kojuja. Lettuja, hodareita, uuniperunoita! Rakastan ruokakojuja.
Niin ja toki siellä niitä laivojakin oli. Oikein komeita.

Eniten olin yllättynyt tunnelmasta. Iloisia ihmisiä ja laivojen miehistöllä hilpeä meininki. Kannella juotiin olutta univormuissa keskellä päivää ja ihan jokainen. En tiennytkään laivaston porukan olevan näin menevää kansaa! Okei, ehkä ruorijuoppous ei ole heidän päämääränään merillä, joten maissa sitten senkin edestä. Mielestäni aivan mahtava meininki. (Vaikka itselläni olikin pystyssä vain omat lettukestit pannarijonossa).

Nähtävää riitti ja aika lipuikin nopeasti ohitse, kun kipitti vain eteenpäin katse mastoissa. (ja jalat kompuroiden jokaisen köyden ja muovimukin kohdalla).

Nyt laivat ovat jo poistuneet, mutta mielelläni kyllä antaisin ajotieni uudemmankin kerran käyttöön, jos vastaavia saataisiin useamminkin piristämään näitä nurkkia.

Tags:
Print page
0 Likes