Päivän valituslista 21 touko

Pahoitteluni pienestä hiljaisesta hetkestä. Tämä päivä on ollut enemmän kuin kiireinen, mutta mahtava!
Olen itse asiassa juossut tuolla niin superfiiliksissäni kaikesta, että teki mieli intopiukeena hypähtää keskelle voikukkapeltoa kierimään ja jodlaamaan.
Kaikkea niin jännää on tapahtumassa tässä ihan lähipäivinä  (ja vielä jännempää pidemmällä tähtäimellä), mutta voitte vaan arvata, että mistään ei tietenkään saa vielä hiiskua.
Päätinkin, että koska en voi kirjoittaa hyvistä fiiliksistäni, koitan keksiä jotain kirjoitettavaa niistä huonoista.

Päivän valituslista:

–        Olen kohdannut vaivan mikä on minulle aivan uusi. Vihlonta. Ja erittäin sitkeä sellainen. Ei auttanut hammaslääkärillä käynti, eikä erikoiset hammastahnat. Juon vettä jo toista viikkoa pillillä.

–        Ostin kalliin kukkapuskan parvekkeellemme. Sellainen ripustettava tuuhea unelma, mikä on vielä helppohoitoinenkin. Tarvitsee kastella vain kerran viikossa ja se kertahan oli tänään. Onneksi olen vain sen verran viisas että en tajunnut kukkaruukun pohjassa olevia reikiä, tai sitä että se roikkui parvekkeen sohvan yläpuolella. Sellaisen sohvan, missä on vitivalkoiset pehmusteet.
Tai olivat. Nyt ne ovat mullanruskeat ja vetiset.

–        Aloitin aamuni ottamalla vahingossa kaksi antibioottia tyhjään vatsaan. Tuli todella paha olo.

–        Vaikeroin pahaa oloani sängyssä kunnes nukahdin, mutta heräsin pian unihalvaukseen, missä minua vedettiin jalasta sängyn alle ikuiseen pimeään enkä pystynyt huutamaan.

–        Olen niin kiireinen, että en ole ehtinyt käydä vaihtamassa autooni jarrupaloja, vaan tieten tahtoen kulutan nyt jarrulevytkin loppuun.

–        Olen herännyt joka yö siihen, että Lauri pongahtaa unissaan pystyyn tuijottamaan sitä meidän kattolampun lampunvarjostinta. Ensin se tuijottaa sitä pelokkaana, sitten vihaisesti ja lopulta kääntää katseensa minuun, kuin katsoen että onko lampunvarjostin tehnyt minulle jotain pahaa. Kun Lauri huomaa että olen kunnossa, se hymyilee ja vaipuu takaisin normaaliin uneen.

Suloisenhauskaahan tuo on, mutta kyllä minä mieluummin nukkuisin sikeästi.

Nyt syömään. Olen odottanut tätä koko päivän. – Rauhallista ruokahetkeä.