Yks kaks, yks kaks – toistan mielessäni itselleni kun poljen ylämäkeä ylös. Spinning-tunnilla oli tärkeä pysyä rytmissä, yks kaks, yks kaks, hokee ohjaaja, mutta oikeassa mäessä pyörälaukut painona se tuntuu lähes mahdottomalta. Välillä tuntuu, että poljen paikoillani. Välillä epäilen itseäni, pyörääni ja sitä, että muilla on omiinsa piilotettuna sähkömoottori, koska he ovat edellä minua.

Onneksi ylämäen jälkeen tulee alamäki ja alamäen jälkeen pitkä suora upeilla maisemilla varustettuna. Tuijotan maisemia ja hymyilen kunnes ötökkä lentää suoraan sieraimeeni. Niistän sen tottuneesti vauhdissa ulos. 

Alan tottua ötököihin, ylämäkiin ja maitohappoihin. Olen tyytyväinen siitä, että tämä pyöräilyreissu tuntuu kaikkia aiempia helpommalta. Ehkä se johtuu pyörästä, ehkä niistä spinning-tunneista, ehkä asenteesta. Vaikka välillä väsytti, ja vaikka pahimmissa ylämäissä edelleen irvistin, puuskutin ja melkein ääneen kiroilin, niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen saaristopyöräilyt ovat parasta kesätekemistä.

 

 

Kilometrejä kertyi joka päivä n. 60 – 80 km ja säiden kanssa meillä kävi tuuri. Aurinko paistoi ja vain yhtenä päivänä pyöräilyä haittasi vastatuuli. Poljimme Turun saaristosta Maarianhaminaan, yövyimme erilaisissa hotelleissa / camping alueilla, joissa saunoimme ja söimme illallista. Päivisin pyöräilimme tehden erilaisia stoppeja – pelasimme minigolfia, kävimme uimassa, vierailimme paikallisella olut-tehtaalla, kyläkaupoissa, museoissa ja lounailla. Joskus pyöräilimme kovaa vauhtia useampia tunteja putkeen, joskus vähän letkeämmin, tehden useampia stoppeja. 

Monet teistä kyselivät meidän reittiä, joten tässä se on suoraan kopioituna. Kilometrimäärät ovat suuntaa antavia. Me poikkesimme usein reitiltä (isoilta autoteiltä) ja teimme pidempiä kiertoreittejä, jotta voisimme polkea rauhallisimmilla pikkuteillä rennommissa maisemissa. 

 

Keskiviiko 17.7.
Helsinki – Turku juna lähtee Helsingistä 7.37 – Turussa 9.34
Turku-Teersalo 45 km pyörällä
Teersalo- Hakkenpää lautta lähtee klo 15.00, matka 1 h
Hakkenpää – Vuosnainen 35 km pyörällä
Illallinen Vuosnaisten meriasemalla.
Yövytään Vuosnaisten meriasemalla 

Torstai 18.7.
Kustavi – Vuosnainen pyörällä

Osnäs- Åva lautta lähtee klo 7.00 , matka 40min
Åva-Torsholm 25 km pyörällä (Ramsvik-Lilla Hummelholm) Torsholm – Hummelvik (Vårdö) lautta lähtee 15.15 , matka 2,5 h Hummelvik – Sandösunds camping 8 km pyörällä

Yövytään Sandösunds camping 

Perjantai 19.7.
Vårdö-Kastelholm 25 km pyörällä
Kastelholm- Havsvidden 35 km pyörällä Illallinen Havsviddenissä.
Yövytään Havsvidden 

Lauantaina 20.7.
Havsvidden – Hällö 20 km pyörällä
Hällö – Skarpnåtöviken Cyckel färja MS silvana 11.30, 30 min
Skarpnåtöviken – Marianhamn 40 km pyörällä
Illallinen Marianhamn ennen laivan lähtöä
Marianhamina – Helsinki lähtee Marianhamn 23.45 Helsingissä sunnuntaina 10.30 

 

 

Mitä mukaan pyörilyreissulle?

-Hyvä pyörä
Tällä kertaa sain Kiralta pyörän lainaan ja se oli paras pyörä tähän mennessä. Huikea ero ensimmäiseen vuokrapyörääni – vanhaan Tunturipyörään, jossa oli vain kolme vaihdetta (apua sillä oli kamala polkea pitkiä matkoja).

-Pyörälaukut
Omani ostin muutama vuosi sitten XXL:stä. Ne olivat edulliset, kestävät ja superkätevät. Laukut kiinnitetään pyörän takkariin – jos pyörässä ei ole takkaria sellaisen voi myös ostaa erikseen ja kiinnittää pyörään.
Minulla oli myös pieni etulaukku kiinnitettynä pyörän etuosaan, jossa pidän kaikkia arvotavaroita. Kätevämpi pysähdyksillä / lautoissa ottaa vain etulaukku mukaan, kun irrottaa kokonaan isot laukut ja sitoa ne uudestaan kiinni.

-Pyöräilyshortsit
Kyllä, ne pehmustetut versiot. Nämä olivat jalassa joka päivä ja usein niiden päällä ei ollut muita housuja. Ihan sama vaikka näyttivät hieman vaipoilta. Niihin tottui ja ilman näitä paikat olisivat olleet varmasti aivan puuduksissa. 

-Treenivaatteita
Treenitoppeja, t-paitoja, pidemmät treenitrikoot, pitkähihainen treenipusakka, tai takki.
(itselläni oli jokaiselle päivälle uusi treenitoppi – sen verran tuli hikoiltua).

-Sykemittari / urheilukello
Ei tietenkään pakollinen, mutta minusta oli kiva seurata kilometrejä, sekä vauhtia kellon kautta.

-Lenkkarit, joilla mukava polkea. Itselläni oli hieman jämäkämmät juoksulenkkarit.

-Mukavat alushousut. (Tämä on tärkeä). Ei mitään missä on pitsireunuksia, voin kertoa, että ne vain sahaavat nivusesi rikki siinä polkiessa. 

-Kevyet sade/kuorivaatteet

-Pyöräilyhanskat
Ei pakolliset, mutta itse tykkäsin pitää pitkillä matkoilla. 

-Kuulokkeet
vasta vikana päivänä tajusin kuunnella pyöräillessä musiikkia ja pyöriäuilyu tuntui paljon helpommalta kun ei tarvinnut kuunnella omaa läähätystä 😀

-Power bank
Muutama lauttamatka oli pitkä ja tylsähkö, joten tykkäsin lukea/ kuunnella kirjoja puhelimen kautta. Itse kirja olisi ollut liian painava ja iso ottaa mukaan.

-Ilatavaatteet
itselläni oli kevyt mekko ja espadrillot. Hame + t-paita, sekä kevyt neule, mutta olisin kaipaillut vielä kevyttä takkia viileinä iltoina.

-Aurinkorasva
-Uikkarit/biksut
-Pieni pyyhe (jos haluaa käydä matkan varrella uimassa)
-Vararengas
-Pyörän pumppu
-Kypärä
-Laastareita ym, haavereiden varalta
-Hygieniatuotteet ym kosmetiikka (minipulloissa)

Periaatteessa, mitä kevyemmin pakkaa, sitä kevyemmin polkee 🙂 

 

Oletteko te tehneet pyörilyreissuja? Onko mitään ihania reittejä tai kohteita mistä vinkata? 🙂

LUE MYÖS:
Gotlannin pyöräilyreissu
”pyöräily on todellakin mun juttu”

Palataan hetkeksi vielä Italiaan jossa olimme tosiaan viime kuussa yhteensä kahdeksan päivää. Näistä suurimman osan Roomassa. Railakkaat hääjuhlat veivät veronsa ja alkuperäinen suunnitelma lähteä heti häiden jälkeen Amalfille, muuttuikin täysin päättömään jossitteluun. Selailimme loputtomasti netistä eri kohteita, hotelleja ja auton vuokrausmahdollisuuksia, mutta väsyneinä emme osanneet tehdä juuri muuta päätöstä kuin että olisiko se nyt illalliseksi pizza vai pasta. 

Kun vihdoin saimme aivoimme takaisin, oli lomamme Roomassa jo ihan loppusuoralla. Tuntui hölmöltä suunnata Amalfille asti vain yhdeksi yöksi, joten suunnitelmat muuttuivat lennosta Sperlongan rannikolle jonne menisimme junalla. Kriselda oli poikaystävänsä kanssa ollut samaisessa paikassa juuri ennen meitä ja päätimme kulkea heidän hyväksi tallaamaansa polkua. Halusin hetkeksi pois Rooman kaupunkihulinasta, upottamaan jalkani rantahiekkaan ja lukemaan vain kirjaa rauhassa aurinkotuolilla. 

Ja juuri tätä sain Le Rocce resortissa.
Hotelli oli sympaattisen vanhanaikainen – niinkuin miltei kaikki muutkin majoitusvaihtoehdot joita katsoimme, mutta tässä oli parasta paikan mieletön pikkuranta. Leikin siellä kuin lapsi ensimmäisellä aurinkomatkalla. Polskin, uin, kikatin, tai vain kelluin tuijottaen hiljaa taivasta. Vesi oli täydellisen lämmintä ja kirkasta. Jalkojen alla oli mitä puhtain hiekkaranta. 

Olin ihan onneni kukkuloilla. Hotellissa oli rauhallista, se oli iso, eikä meillä ollut tarve liikkua sieltä yhtään minnekään. Sai vain olla.
Ainut miinus oli hotellin ravintolan ruoka. Se ei ollut pahaa, mutta se ei ollut kovin upeaakaan. Miljöö (ja viini) kuitenkin maistui senkin edestä, joten eipä oikeastaan mitään valittamista 🙂

 

Olisimme halunneet käydä myös Sperlongan kaupungissa, mutta aika ei tällä kertaa riittänyt. Jo seuraavana päivänä pakkasimme kamppeemme ja hyppäsimme junaan ja kohti Roomaa. 

Olimme äärimmäisen tyytyväisiä siihen, että vuokra-auton sijaan päätimme matkustaa pitkin raiteita. Junia meni Sperlongaan tunnin välein ja junalippu maksoi 7euroa per suunta. Ostimme liput Rooman juna-aseman lippuautomaatista ja reilun tunnin junamatkan jälkeen olimmekin jo kohteessa. Meillä kävi vielä tuuri ja saimme napattua ilmeisesti kylän ainoan taksin juna-asemalta. Ilmeisesti matkan olisi voinut taittaa myös bussilla, mutta taksi vei meidät nopeiten suoraan hotellin ovelle. Todella helppoa. 

Tänne voisin tulla uudestaankin 🙂

Tags:

 

• Miksi poikaystäväni luuli osaavansa puhua italiaa heti kun astuimme ulos koneesta?

• Miksi päästä keksitty italian kieli näytti kuitenkin toimivan, ja ravintoloissa oltiinkin yllätyksekseni ihan täydellisessä yhteisymmärryksessä tarjoilijan kanssa.

• Miksi Hotelleissa pedataan sänky niin, että peitto on tiukasti kiinni patjan alla, mutta itse lakana ei ole juurikaan missään kiinni. Siinä riuhtoessasi itsellesi väkivaltaisesti petiä auki, onkin kohta enää jäljellä vain patja ja epämääräinen möykky lakanapeittoa.

• Miksi Roomassa autot ja skootterit ajavat kuin olisivat jossain rallikisassa?

• Miksi leipä oli kuivaa ja mautonta 99% syömissämme ravintoloista?

• Miksi en lukuisien kertojen jälkeen tajunnut, että tomaatti-basilikasalaatti on vain juuri sitä itseään. Siis siivutettu tomaatti ja basilikanlehti lautasella.

• Miksi hyvä lasillinen viiniä maksoi ravintolassa vain pari euroa. Miksi Suomi ei voi olla viinimaa niinkuin esim. Italia.

• Miksi söin vaikka ei ollut edes nälkä?

• Miksi ruoka maistuu paremmalta vai koska syöt sen italiassa?

• Miksi tympeys asiakaspalvelutilanteessa oli ihan normaalia?

• Miksi se on niin noloa tilata aamun jälkeen maitokahvia?

• Miksi en syönyt lähestulkoon yhtään mitään vihreää tai kasviksia koko reissun aikana?

• Miksi jotkut pysyvät energisinä ja vetreinä pasta/pizza/gelato ruokavaliolla, mutta minä väsyn ja turpoan kuin mozzarellapallo uunissa.

• Miksi ostin tuliaiseksi vain tryffeliä? 

• Miksi kaikkeen ei muka voisi laittaa tryffeliä?

• Miksi eksyimme Roomassa Colosseumin vieressä olevalla isolla raunio-alueella ja nopea 15 minuutin oikaisu muuttuikin kahden tunnin hikiseksi seikkailuksi etsien uloskäyntiä jalat rakoilla.

• Miksi otin treenikamat mukaan vaikka salaa tiesin että treenaaminen tällä reissulla olisi ihan tuhoon tuomittu idea.

• Miksi minulle tuli hieman yllätyksenä, että Italia yllätti? Tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Tahtoisin koluta lisää sen upeita maisemia.

 

Tags: