Hei aamuvirkku 06 syys 2014
Minä en ole aamuihminen, mutta viimeaikoina kehossani on asustellut vieraileva aamuvirkku. Tältäkö se tuntuu? Kun herää vain siihen, että silmät avautuvat ja on jo saman tien pirteä? Erittäin aamu-unisena henkilönä voin nimittäin kertoa että normaalisti minua ei herätä edes herätyskello. Uneni tekevät usein tepposia ja sekoittavat kaikki herätyspirinät unenpöpperöisiin seikkailuihini. Herätyskellon ääni voi ihan hyvin olla vaikka uneeni puusta putoava pirisevä omena, mikä onkin tikittävä pommi ja sitä pitää juosta pakoon. Vähemmästäkin torkuttaa.
Nämä aamut ovat olleet kuitenkin mahtavia. Herään pirteänä aikaisin ja havahdun ennen klo yhdeksää aamulenkillä siihen kun herätyskelloni alkaa vasta soida. Vaikka olen ollut jalkeilla jo muutaman tunnin.
Viime viikollakin Zalandon summer housessa heräsin jo ilman herätyskelloa. Joka aamu klo 07.30 Pirteänä aloin päivittämän blogia (taistelemaan nettiyhteyden kanssa), minkä jälkeen lampsin aamujoogaan, mistä rentoutuneena yllä näkyvän ihanan aamupalan ääreen.
Itse asiassa jos nyt tarkemmin ajattelen, niin se taisi jäädä päälle tuolta se aamuvirkeys.
Hassua, mutta pliis vieraileva aamuvirkku, pysy kanssani hieman pidempään vielä.
I have become an early riser! 🙂
(Fifth image from janni delér. Having breakfast with these beautiful girls; Janni, Christina, Michelé & Line 🙂