Alkaako vihdoin liikkuvan kuvan kamerakammoni haihtua?
Ollessamme ystäväni Monan kanssa Barcelonassa, oli meillä tavoitteena kuvata enemmän videoita. Monan kanssa olemme siis tunteneet jo vuosia, mutta meillä on kohta kaksi vuotta ollut myös yhteisiä kuvausprokkiksia – autoin Monaa alkuun hänen valokuvausuransa alkutaipaleilla ja nyt hänestä onkin ennätysajassa kuoriutunut kiven kova ammattivalokuvaaja (niin ylpeä!). Alkaa jo kääntyä päälaelleen tämä homma siinä, että kuka jeesaa ja ketä, nimittäin minähän alan tässä itse oppia enemmän Monalta haha.
Monalla oli kuitenkin reissulle yksi toive ja se oli, että hän halusi kehittyä enemmän videokuvaukessa ja editoinnissa. Aluksi tietty epäilin, että olenko paras malli tähän hommaan, mutta herranjestas, että tuolla tytöllä on heti videokuvaaminenkin hallussa, niin hyvä silmä ja lisäksi taito saada tämä rautakanki rentoutumaan kameran edessä.

Näistä meidän ”harjoituspätkistä” sitten syntyikin aika paljon materiaalia, joten ajattelin pätkiä niistä pieniä tyylivideoita. Turha heittää poiskaan materiaalia 🙂
Lisäksi rakastan itse editoida niitä! Kaikki hidastukset, musiikki, leikkaukset ja palapelin kokoaminen on niin rentouttavaa puuhaa, että editointimaailmaan voisin vain ikuisuuksiksi upputua. (Muistan kun editoin tätä 2015 julkaisemaani Kapkaupunkivideota oikeasti kolme päivää, koska halusin että musiikki menee täysin videon kanssa samaan rytmiin :D)
Nyt harmittaa hieman, etten tajunnut kuvata Barcelonassa enemmän elementtejä ympäristöstä, esimerkiksi ilmakuvaa dronellani. Niitä olisi kiva liittää enemmän vidoihin, mutta ehdottomasti sitten seuraavalta reissulla enemmän drone ilmassa.

P.s Barcelonasta tulossa vielä vlogityyppistä videota – heti kun vain saan sen editoitua 🙂  

 
 
 

 

Behind the camera: Mona Salminen / edit by me

 

Outfit:
Leather jacket – Zara
Skirt – BikBok
Shoes – NLY
Sunglasses – RayBan
Bag – Chanel

 

Helsinki on kylpenyt koko viikonlopun kullansävyisissä auringonsäteissä ja tarjonnut parastaan. Olisin halunnut uida ulkoilmassa Altaalla, kävellä pitkiä lenkkejä, tepastella meren jäällä, juoda kahvit viltin alla terassilla. Olla 70% tästä viikonlopusta ulkona, mutta sen sijaan olen viettänyt melkein kaiken tuon ajan kotona tai peiton alla. Yksi viiden kilometrin lenkki saatiin ulkoilmassa tepasteltua, mutta muuten olen lähes huomaamattani piileskellyt sisätiloissa ihan Menninkäisen lailla.
En ole kipeä (enkä Menninkäinen), mutta voimia ei ole riittänyt salille, uimahallille tai kaikkien rästitöiden pariin. Koko kroppani huutaa lepoa, enkä millään keksi että mistä se nyt näin väsynyt voi muka olla 😀  

Olen yleensä aika touhuavaa tyyppiä ja tuntuu vähän hassulta nukkua 12 tuntia yössä ja sen jälkeen tehdä vain muutamia askareita ja yhden ihan pakollisen työjutun, minkä jälkeen vain lisää loikoilla. Tunnen tästä melkein huonoa omatuntoa, mutta olen kuitenkin aina toilottanut kuinka tärkeää on omaa kroppaansa kuunnella, joten tämä viikonloppu on nyt menty sille periaatteelle todella uskollisena.

Huomenna toivottavasti täydellä energialla taas töiden ja ehkä jopa treenien parissa 🙂

 

 

P.s Kuulostaako hassulta jos kerron, että joskus kun olo on väsynyt, puen päälleni juuri sen väsymyksen takia farkkujen ja hupparin sijaan korot ja hyvin istuvat vaatteet. Teen tätä todella harvoin, mutta kummasti se piristää ja tuo väkisinkin ryhtiä olemukseen.
Näissä kuvissa tukka on takkuinen, eikä meikkiä ollut juurikaan kasvoilla, mutta kyllä tässä asussa huppariin verrattuna oli vähän pirteämpi olla. 

 

 

Coat – TopShop
T-shirt – GinaTricot
Pants – Nelly -20%
HERE
Sunglasses – RayBan
Bag – Chanel

Photos: Kira Kosonen
 

 

 

Tags:

 

Terkut täältä uudelta hieman keskeneräiseltä toimistolta. Puoli huonetta on täynnä pahvilaatikoita ja puoli huonetta sikinsokin kalusteita, mutta olo on jo melkein kotoisampi kuin kotona.

En voi olla tuijottelematta sydänsilmäisen emojin lailla tuota meidän Hakolan samettisohvaa, Elloksen kirjavia mattoja ja kaikkia pieniä yksityiskohtia. Fiilistelen myös todella paljon tätä vanhaa taloa missä huoneemme sijaitsee. Kaarevat korkeat katot, koristeelliset ovet, jopa hieman pelottavan pitkät käytävät ja kaikki se vanhan talon tunnelma <3 

Hieman teki surulliseksi jättää meidän vanhan toimiston tyypit ja Kaapelin merialanäkymät, mutta mitä enemmän olen täällä, sitä varmempi olen siitä, että päätös laittaa yhteinen vuokrasoppari muiden blogikollegoiden kanssa oli täysin oikea.
Yhdessä Kiran, Mariannan, Saran, Elisan, Artun, JanitanJohannan ja Annikan kanssa meillä vasta onkin kasassa luova porukka. 

 

 

Nyt kerään läppärin laukkuun ja lähden H&M:n pressin kautta Nadi Hammoudan esikoisnäyttelyn avajaisiin, mistä aikaisin kotiin ja poikaystävän kainaloon sohvalle.

Ihanaa viikonloppua 🙂 

 

Sohva – Hakola
Nojatuoli – Ellos
Matot – Ellos

Tags: