Mä suorastaan inhoan naistenlehdissä "hoida ihosi kesäkuntoon" aukeamia.
Saatan selata ne nopeasti läpi, mutta useimmiten en lue otsikkoa pidemmälle. Ei siinä, että ihonhoidossa olisi mitään vikaa, juttu vaan toistaa itseään ja samat tekstit on luettu monina aikaisempina vuosinakin.

Pilkka osuu omaan nilkkaan siinä vaiheessa kun innosta puhkuen täällä alottelen kirjoittamaan toissapäiväisestä ihonhoitoillastani. (Oikeasti en pidä mitään ihonhoitoiltoja). Säännöllisesti kuorin ja raspaan, mutta se on pikeemminkin kovaa pakkopullaa, kuin hemmottelua, tai kiva "koti spa" hetki. yöh.
 

 

Lumenen syväpuhdistava turvenaamio oli muuten ensimmäinen kasvonaamio minkä ostin. 
Olin silloin n.14 ja olen käyttänyt sitä siitä lähtien.

 Toissapäivänä kesäsiivouksen valmistuttua ja kirppiskamat valmiiksi järjestettyinä olin vasta päässyt vauhtiin. En sitten keksinyt enää mitään muuta siivottavaa kuin itseni, joten purnukkasota alkakoon ja sauna päälle.

Mistä tullaankin siihen pointtiin, että olette kysyneet minulta, miten hoidan ihoani, joten täältä tulee infopläjäys:

-Hiusnaamio (yleensä saunassa) n. kahden viikon välein.
-Vartalon ja kasvojen kuorinta voiteilla kerran viikossa.
-Kuivaharjaus hanskoilla n. kerran viikossa.
-rasvaus suihkun jälkeen tai useammin.
-kasvojen puhdisitus mikrokuituliinalla (meikinpesun yhteydessä) jokatoinen ilta.
-jalkojen raspaus ja yön yli vaikuttava jalkarasva elmukelmutettuna n. kolmen viikon välein.
-kasvonaamio kahden viikon välein.

Lisäksi puhdistan kasvoni puhdistusgeelillä ja kasvovedellä iltaisin. Aamulla käytän vain kasvovettä. Levitän silmänympärysvoidetta aamulla, sekä illalla ja päälle seerumia, tai kasvorasvaa.

Kuulostaa niin työläältä, että alkoi ihan väsyttämään.
Täytyy saada lisää kahvia.

 

 

 

Olen viettänyt nyt lähemmäs kuusi tuntia lajitellen kirppistavaroita ja siivommalla jokaisen laatikon ja kaapin täältä talosta, jonka luulin jo olleen valmiiksi siisti. Sain melko tyhjistä kuivaruokakaapeista heitettyä melkein kaksi jätesäkillistä purnukoita pois. Miksi niitä korppujauhoja ja mannasuurimoita on joka nurkassa ja kaikki vielä avattuja?

Soin itselleni hengähdystauon sentään ruokailun ajaksi. Tein meille kanasalaattia ja ah, niin ihanaa halloumijuustoa! Lisäksi vielä marinoituja kasviksia ja lasi valkkaria, niin johan taas jaksaa- tais sitten ei.
 

 En tiedä olenko jo joskus maininnut, mutta käytän sakea ruanlaitossa marinoimiseen paljon. Tässä lorautin sakea kasviksille soijan, hunajan ja valkosipulin kera.

 Halloumjuuston paistoin pannulla ja osan laitoin vielä kananpäälle kypsymään samaan aikaan kanan kanssa.

Etten suinkaan vaan toistaisi itseäni, tein taas sen saman ranskankermakastikkeen. Yrttisen näin vaihteeksi.

Hieman juustopainoitteinen ateria. Fetan kanssa olisin voinut vähän rajoittaa, tai siis jättää sen kokonaan pois, kun oli tuo halloumi vähän niinkuin pääosassa tässä, mutta minkäs teet. Rakastan juustoja.

 

Nyt takaisin kesätyhjennyksen pariin. Seuraavaksi kajoan kenkiini.
Help.

 

Olisitte nähneet minut ensimmäistä kertaa sushin parissa. Olimme Raku Yassa ja koko homma tuotti alusta loppuun vaikeuksia. Menusta en ymmärtänyt mitään, puikkojen pitäminen vaati yliluonnollisia kykyjä ja luulin jopa, että sakea kuuluu juoda kuin shotteja. Siinä minä istuin puikot täristen kädessä, ruokaa tippui pöydälle, wasabi oli tulista, soijaa oli joka paikassa ja sakea kumottu aivan liikaa.

En siis yhtään ihmettele, kun eräs lukija kirjoitti haluavansa oppia syömään kyseistä ruokaa, mutta hänellä ei ollut hajuakaan miten se oikeaoppisesti tapahtuu. No, ei varmasti ole ainoa joka kokee tässä alkukankeutta.

Eilen kauppahallissa sushilounaalla muistin luvanneeni kertoa miten homma jotakuinkin toimii.
Koin älyväläyksen ja pyysin Lauria kuvaamaan spektaakkelin videolle.
En tiedä mikä on se aito ja oikea tapa tähän, mutta näin minut on opetettu.

Puikot toivottavasti pysyy kädessä jo entuudestaan. Niiden suhteen jos lähtisin neuvomaan, luultavasti vain pahentaisin asiaa. Olen surkea neuvoja. Muuten kaikki taisi olla videolla pähkinänkuoressa. Wasabia kukin käyttää mielensä mukaan. Jotkut laittavat suoraan soijakuppiin, jotkut sushin päälle, tai niinkuin Lauri- kumpaankin niistä.

Olen kuullut, että on loukkaus kokkia kohtaan, jos syö sushipalan osissa.
Tietenkin on helpompaa jos saa palasen sellaisenaan suuhun, mutta en usko, että kukaan kokki oikeasti enää ottaa niin kovin itseensä jos kamppailet tukehtumis efektin kanssa ja joudut haukkaamaan palan kahdessa osassa.