kukkatoppi. 03 kesä 2011
Nyt jos viimein kaikille tuli ehkä selväksi ompelutaitoni?
Voinkin ylpeänä kertoa kylillä, että tein tämän topin itse. Kyllä, minähän tavallaan tein sen!
Okei, saattaisin ehkä oikeasti osata lyhentää vaatteita, nyt oli vain kiire.
Jos jotain hyvää Steinerkoulun opeista on jäänyt mieleen pieneen pääkoppaani, niin ompelukoneen käyttö. (ja tietysti kehruu ja eyrytmia ja piirtäminen varpailla jne).
Mutta, tosiaan eilen oli grillibileet á la Yanna & K!
Ulkona oli hieman kylmempi, joten vastahakoisesti vedin farkut jalkaan ja niiden jatkeeksi kesäistä toppia etsiessäni havahduin viimein vaatekaappini värittömästä sisällöstä: Valkoista, ruskeaa, mustaa ja vähän lisää ruskeaa. Voi peppu.
Värittömyyteni kostautui h&m:n kukkamekolle ja se sai uhrautua saksittavaksi- tietenkin vasta sen jälkeen kun olin yrittänyt tunkea koko mekkoa housuihini.
Vessassakäynti olisi ollut kätevää, kun metri kangasta pitäisi joka kerta sulloa housuihin ja niin, ehkä se ei muutenkaan olisi toiminut.
Grilli-illasta lisää sitten myöhemmin, nyt lähden kaupungille ja vaikka en ostoksille (muka) menekkään aijon vakavissani pitää silmät auki kaikelle värille.
Jos vaatekaappini ei kohta ala saada hieman kesäistä ilmettä, niin heitelkää minua vaikka pikkukivillä.