Matkakuvia 27 marras 2011
Loma häämöttää jo.
Enää muutama viikko, niin me Laurin kanssa matkataan taas pallon toiselle puolelle. Siitä lisää myöhemmin.
Nyt ulkona riehuvan myrskyn kunniaksi uppoudun näihin maisemiin:
Thaimaa:
Lissabon:
Bali:
Lalala 27 marras 2011
Lauantai. Lähdettiin heti herättyäni aamiaiselle sushibariin- eli kello neljä. Harmittelin kun aurinko oli jo laskemassa. Jos en ala aikaistamaan unirytmiäni saan viettää tämän talven täysin pimennossa. Sitten mulla luultavasti sekoaa pää. Tätä missiota ei tietenkään edesauta se fakta, että istun tässä nyt kello seitsemän aamulla, enkä ole vieläkään mennyt nukkumaan. Heihei siis huominenkin aurinko.
Sushien jälkeen suunnattiin nokat kohti Kampin kauppakeskusta. Lauri sovitteli housuja Galleryssä ja minä huomasin jo kaukaa SpiritStoressa pilkottavan Jeffrey Campbell look a like kengät.
Vihdoinkin pääsin sovittamaan niitä kummajaisia jalkaan.
Uskokaa tai älkää, ne oli todella mukavat! Kilometrikorko ei tuntunut missään ja askel oli vakaa vaikka pää hipoi kattoa. No melkein. Jokatapauksessa löi kyllä minut ällikällä nämä jalkineet.
Tarinamme ei kuitenkaan ollut näin ruusuinen. Kengät- vaikka olivat kokoa 36 olivat näihin nilkkoihin aivan liian isot. Massiiviset kengät ja tikkujalat ei vissiin ollut ihan hyvä kombinaatio. Näytin kuulemma ihan Frankensteinilta.
Kengät jäi hyllylle, odotan sitten siromman mallin tippuvan vaikka taivaalta joskus.
Laurikaan ei löytänyt mitään, kaupat menivät kiinni. Siirryttiin Teerenpeliin drinkeille. Join kaksi punaviiniglögiä ja sain töihin kamalan päänsäryn. Se loppui vasta äsken.
Nyt nukkumaan.
Nuudeli 26 marras 2011
Eiliset kaupunkikiertelyt jäi lyhyeen katsoessani parhaaksi tehdä pikaisen u-käännöksen takaisin kotiin. Jos jäisin ostoksille, saisin elää kuukauden nuudeleilla.
En pidä nuudeleista. Syötiin niitä joskus ala-aste ikäisinä aina. Jokin siinä liemessä saa minut voimaan pahoin. Olen kyllä yrittänyt. Olen myös yrittänyt fantaa ja appelsiinimehua, ei pysty. Tämän inhon sain aikaan teinivuosina, kun kaikki se alkoholi mitä nyt perjantai-illan kotibileisiin saatinkaan käsiin, piti juuri näihin oransseihin limumehuihin blandata.
Voisinko näihin kokemuksiin perustuen testata seuraavaa; jos syön irtokarkeilla itseni överin partaalle usean päivän ajan, lakkaanko lopulta tykkäämästä irtokarkeista? Olen nimittäin nyt niin koukussa irttareihin, että pääsyni Makuunin karkkiosastolle pitäisi evätä porttikiellolla.
En suinkaan poikennut nyt aiheesta. En varsinkaan siinä määrin, että olisin unohtanut kokonaan alkuperäisen asian pointin. Varmaan jotain yhtä fiksua kuin nämä irttari-nuudelitkin. Suonen anteeksi, menen nyt nukkumaan. Palataan levänneenä asiaan.
