YESTERDAY through my phone 07 helmi

Heräsin aamulla kesken jännän uniseikkailun. Enpä ollut ollenkaan virkeä. Tuntui pikemminkin kuin olisin jäänyt ison unihiekkakasan alle ja sängystä ylösnouseminen vaati ison kuvitteellisen hiekkalapion ja yllättävän paljon ponnisteluja.

Järkeilin pienen aamujumpan piristävän, mutta jos rehellisiä ollaan niin taisin vain maata suurimman osan siitä ajasta jumppamatolla tuijotellen kattoikkunan läpi pilviä. Ne liikkuivat nopeasti ohitse, kuin pikakelauksella ja hauskannäköisissä muodoissa.
Löysin kirahvin, delfiinin, pallokalan, valaan, pieraisevan koiran ja yhden donitsinkin.

Pilvet piristivät lopulta kummasti ja lähdin virkeänä auringonpaisteessa Polhelmin showroomille katsomaan kevättä.

Rantatunikoita, kukkahaalareita, virkattuja toppeja ja kasa suloisia bikinejä! Tuli heti ikävä takaisin lämpöön.  
Lindexin tuleva bikinimallisto näyttää muuten lupaavalta – pitää mennä ostamaan parhaat päältä, kun ne jo kohta tulevat kauppoihin. Ei niitä ikinä ole enää hyviä jäljellä silloin kun kesä oikeasti alkaa pilkottaa.

Ja tämä hattu! Mysteeri on ratkennut. Niin moni on kysellyt tämän perään kun se on lomakuvissa heilunut päässäni, enkä ole koskaan oikein osannut vastata mistä sen olen ostanut. Nyt tiedän, Glitteristä! Uusia hattuja oli showroomilla ja ilmeisesti tulossa liikkeisiinkin pian.

Yksi parhaista rantahatuista mitä minulla on ollut 🙂

Polhelmilta lähdin hoitamaan muutamia asioita ja käymään koulutuksessa erästä pikkuprojektia varten. Saavuin kotiin juuri ennen kaunista auringonlaskua.
(Ja Todella nälkäisenä, mutta pikavisiittini kauppaan venyi miltei tunnin mittaiseksi, kun siellä oli taas kaikenmaailman uusia miniananaksia ja pikkulimejä mille piti jäädä puhumaan itsekseen).

Lopulta sain raahattua kauppakassit keittiöön ja pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa suosittua bataattiburgerireseptiä (hieman omalla twistillä). Se oli kyllä hyvää!

Ruokaonnellisena lässähdin sohvalle koneen ääreen koko illaksi (ja yöksi). Listalla oli vaikka mitä asioita mitä piti tehdä, mutta tuntui etten saanut niistä edes puolia valmiiksi. 

Minä entinen yöihminen, en siis ilmeisesti saa päätäni toimimaan enää ollenkaan yhdeksän jälkeen illalla.
Mikä homma se sellainen on, että en ole aamu – enkä näköjään yöihminenkään?

Onneksi tänään on taas uusi keskipäivä 😀 Ihanaa lauantaita!