Vaikka hotellikompleksimme tarjoaa monia erilaisia uima-altaita, vesipuistoja ja vaikka mitä lotraamisaluetta, pysyttelemme me enimmäkseen hotellin rannoilla. Turkoosia lämmintä merivettä silkkisellä hiekkapohjalla ei nimittäin löydä ihan niin usein kuin kloorialtaita. Päädyimme myös tulokseen, että vesipuistot eivät ole enää meitä varten. Niissä putkiloissa polttaisi vain takapuolensa ja pyörteissä saisi vettä sieraimiinsa.

Aloin miettiä – olenko koskaan edes pitänyt vesipuistoista? Pienenä Visulahdessa lähinnä kiipeilin kuivalla maalla jossain dinosauruksien kaulassa ja entä ne kaikki kerrat Serenassa? Kun juostiin ystävien kanssa villivirtaan uudestaan ja uudestaan, vaikka oikeasti joka kerta olin kauhusta kankeana. Pelkäsin eniten sitä kohtaa missä syvä pyörre upottaa veden alle ja sieltä on mahdotonta päästä pois. Juuri kun luulet välttyneesi vesipuisto-hukkumiselta tulee se keski-ikäinen iso-Pena kolmen poikansa kanssa suoraan päällesi ja koko pyörimisen voi aloittaa alusta.

Ehkä olen nyt tarpeeksi aikuinen myöntämään itselleni, että en oikeasti vain taida pitää vesipuistoista.

 

Kaikkien vesipuistojen edestä mieluummin rauhallisia uima-altaita ja kauniita rantoja tänne kiitos. Kelluin eilen varmaan puolituntia vedessä vain tuijotellen taivasta ja miettien että kunpa tästä ei tarvitsisi ikinä nousta.

 

Tunic – GinaTricot SS16

Photos – Eevi

 

Instagram: juliatoivola
Snapchat: juliatoivola
Facebook: JULIA Toivola blogi

Tags:

Aika kuluu täällä liian nopeasti ja aurinko ruskettaa hitaasti.
Vaikka en ole enää kummoinen auringonpalvoja, en voisi väittää etteikö sellainen pieni päivetys olisi ihan kiva ottaa mukaan. Lähtiessäni katsoin peiliin ja mietin, että en ole pitkään aikaan ollut näin vaalea.

Tuntuu siis ihan siltä kuin olisin tullut tänne tyhjänä valkoisena tauluna, mihin auringon pitäisi alkaa piirtelemään rajojaan, mutta sitä ei nyt kiinnosta aloittaa alusta.

Tuolla se porottaa pilvettömällä taivaalla kuumana pallona, mutta väri ei tähän korteen tartu kuin hennon haaleana auringon säteen hipaisuna.

Keksin jo teorian hiekkapilvistä, mitkä leijailevat auringon esteenä näkymättöminä troposfäärissä, mutta tiedättehän – hölmöt teoriani ovat aina ihan hiekkatuulesta temmattuja.  Pääasia, että iho kiittää, eikä palamisen riskiä ole tällä reissulla. Mieluummin vaikka huomaamattoman hennosti päivettynyt, kuin auringon kärtsäämä rusina.

Jos ei mieletöntä rusketusta iholla, niin ainakin paljon aurinkoenergiaa jo tallessa.
Olemme juuri lähdössä syömään paljon hehkutettuun ravintolaan ja voitte vain kuvitella millaista intoa pursuan täällä jo aurinko –ja ruokapäissäni.

Ihanaa viikonloppua.

p.s Dubai juttuja voi seurata enemmän realiajassa Snapchatissa ja Instagramissa nimimerkillä: juliatoivola

 

 

Kimono – Odd Molly
Swimsuit – Esprit

Photos: Eevi Teittinen
Edit by me

Tags:

Täällä sitä ollaan lämpimässä Dubaissa. Tupsahdimme suoraan keskelle Arabiemiraattien itsenäisyyspäiväjuhlia. Ruuhkaa, ihmisiä, tapahtumia.

Hotellit ovat täynnä, kymmeniä kuumailmapalloja lentelee pilvenpiirtäjien lomassa, Arabiemiraattien lippujen väri näkyy kaikkialla, kukka-asetelmissa, lasten mekoissa, jopa ruoka on värjätty musta-vihreä-puna-valkoiseksi.

Kävimme keskustassa auringonlaskun aikaan katselemassa juhlahumua. Minä ihmettelin ensikertalaisena kaikkea. Taloja, autoja, ihmisiä, vaatteita, turisteja, mainostaulujen aseita, ilmastoa, puhtautta, toimivaa organisoitua kaupunkia ja sitä, että Dubai ei tuoksu oikein miltään. Erityisesti ihmettelin ravintolassa naista joka kaatoi pienelle lapselleen kahvin mukana tulleet sokeriannospussit suoraan suuhun. Monta kertaa. Se ei tosin liity Dubaiin mitenkään, mutta pääsi ihmettelylistalleni, joten mainittakoon sekin.
 


En usko, että minlomamme riittää kuin vain pienen pieneen pintaraapaisuun Dubaista, mutta tähän mennessä olen todella tyytyväinen päätökseemme tulla tänne.
Aurinko, hyvä ruoka ja kohteen huoleton helppous on juuri sitä mitä odotin saavani ja vähän jo kaipailinkin.

 

Henkilökuvat: Eevi Teittinen 

Tags: