STEINER”TRAUMAT” OSA1. 09 marras
”Ja seuraavaksi Julia ole hyvä”.
Avaan vanhan natisevan pulpetin kannen ja kokoan metsästä aiemmin kerätyt ja tunnin alussa huolella pestyt pikkukivet käteeni. Löntystän hitaasti luokan eteen, katson kiviä kammoten kuin ne olisivat kanin papanoita, laitan ne suuhuni ja alan ”lausumaan” runoja tähtitaivaasta.
Mikäs siinä. Yksin ujona teininä luokan edessä, suu täynnä kiviä lausumassa runoja. Pää tulipunaisena, kuola valuen pitkin poskia.
Muistan vieläkin miten yritin ensin tapittaa pää painuksissa varpaitani, mutta enhän halunnut tiputtaa kiviä – se vasta olisikin ollut noloa, joten nostin katseeni luokan perällä nököttävään kangaspuulaitteeseen. Sillä tehtäisiin taas seuraavalla tunnilla mattoja. Kivipuheen lisäksi ehdottomasti toinen steinertaito osata!
Olin varma, että olin koulun sijasta hullujen huoneella.
”kovempaa, Julia! Kuvittele olevasi rannalla. Äänesi pitää kuulua yli aaltojen pauhun”
Mutta kun ei täällä ole mitään samperin aaltoja! Teki mieli huutaa hyvin eriskummalliselle opettajallemme runon sijasta takaisin. Täällä on vain kauttaaltaan punainen kuolaava teinityttö, jolla ei olisi minkäänlaista puhevikaa, ellei suu olisi täynnä kiviä, ja joka miettii vain, että nolaa nyt lopullisesti itsensä luokan söpöimmän pojan edessä.
"Kun olette vanhoja, ymmärrätte paremmin ja tulette vielä kiittämään minua". – Opettajamme perusteli metodejaan useasti.
Mietin vain – kuinkakohan vanha pitää olla?
En nimittäin vieläkään ymmärrä. Jos muinainen Kreikkalainen puhuja pääsi legendan mukaan yli puhevaikeuksistaan huutamalla kivet suussa meren rannalla – kannattaako konstia harjoittaa vielä nykyajassa luokallisella teini-ikäisiä steinerlapsia?
Ainut mitä lopulta opin, oli etten ollut kivet suussa puhumisessa yhtä taitava kuin Demosthenes (383 eaa. – 322 eaa.) En saanut suustani ulos muuta kuin muminaa ja kuolaa.
P.s Olen oikeasti toteuttamassa uhkailemaani postaussarjaa nimeltä Steinertraumat. Ottakaa pliis huumorilla, Steinerkoulussa oli myös paljon hyvää 🙂
S
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMitä v*ttua, pardon my french, oon ollut 7v steiner-koulussa ja kertaakaan mitään vastaavaa ei osunut kohdalle 😀 hahahaa apua.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJep 😀 En ole kuullut vastaavan tapahtuvan muilla luokilla. Meidän opettajamme oli vain hieman.. noh, omalaatuinen 😀
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMielenkiintoinen postaus! Jään odottelemaan seuraavaa osaa. 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTarinoita täältä ainakin riittää 😀
Lumi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHaha! Ihan tulee ikävä steineria kun luin kirjoituksesi! 😀 itse menin lukioon steineriin ja oli se aika avartava kokemus. Eurytmian tunneista nään vieläkin painajaisia.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVähän. Oli siellä kivaakin <3
Haha, Jep. Eurytmiaa ja kuparikeppejä ei ihan hevillä unohda 😀
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuun😀 innolla odotetaan näitä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiva kuulla 😀 Haha, pelottaa jo vähän julkaista toista, ettei näitä nyt ymmärretä ihan väärin. Hauskoja muistoja vaan!
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunsiis sä oot niiiiiin ihana! <3
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHaha, olenko? Ihana. Kiitos <3 Jännitti vähän julkaista tätä, joten kiva saada positiivisia kommentteja <3
Jenita
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMitä minä just luin, kiitos päivän piristyksestä! Näitä ehdottomasti lisää 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun😀 Ole hyvä, Steinertarinat piristävät aina! <3
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSiis nyt ihan oikeesti. Ite oon käynyt steinerkoulua 8 vuotta eikä kertaakaan vastaavaa oo tullut esille. Sulla varmasti ollut huono tuuri open suhteen ja sun aikana parikyt vuotta sitten asiat olleet ehkä toisin. Jos sulla jääneet noin kovat traumat steineristä että pitää niitä julkisesti suuren yleisön edessä blogissasi avata, ja mustamaalata tällä steinerkoulua niin harmillista. Ehkä tarkoituksesi ei ole mustamaalata mutta tällä kirjoituksella ei mitään hyvää ainakaan steinerkoululle aiheuteta. Mikset ota kouluun yhteyttä ja kysy onko asiat noin nykyään niinkuin omissa traumoissasi. Musta ei oo aiheellista aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää tällasella postaussarjalla. En ikinä kommentoi mutta nyt oli pakko. Ottaisit asioiden nykyisesta laidasta selvää ennenkuin levität 20 vuotta vanhoja traumoja koulusta, josta monet ovat saaneet omat siipensä lentää maailmalle, ilman taumoja.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMietinkin, että toivottavasti tätä ei ymmärretä ihan väärin. Tarkoitus ei siis ole mitenkään mustamaalata koulua, vaan kertoa vain omia hauskoja kokemuksia vuosien takaa. Meillä oli hyvin erikoinen vanha opettaja, enkä varmasti tuonut tarpeeksi selvästi esille, että nämä tapaukset olivat juurikin opettajakohtaisia. En ole kuullut vastaavaa runon harjoittelua koskaan muutoin harjoitettavan. Pitäisi ehkä muokata tekstiä siltä osalta ja kertoa näitä tarinoita vitsimielessä ”koulutraumoja” ennemmin kuin Steinertraumoja. Sana on vain jäänyt päälle vanhojen luokkalaisten kanssa heitetyistä vitsistä. Tottakai koulusta oli myös hyviä muistoja, eikä postauksen tarkoitus ollut ketään loukata 🙂 Kiitos palautteesta!
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos asiallisesta selvennyksestäsi aiheeseen 🙂 kiva että jaksoit avata tarkoitustasi, arvostan.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTottakai! Kiitos kun asiasta huomautit 🙂 On välillä vaikea nähdä omaa tekstiä ”muiden silmin” eikä aina tajua ettei tarina välty aina haluamallaan tavalla 🙂
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEn ikinä kommentoi, mutta taidon lukea sarkasmia ja itseironiaa voisi lisätä tämänpäivän steinerkoulun opetusohjelmaan. 😉
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHahah <3 ;D KIITOS
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunite käyny steineria ja mielestäni oli kyllä erilaindn mutta antoisampi kun muut koulut.. 🙂 Mutta sulle ilmeisesti huono kokemus vai tykkäsitkö ollenkaan?
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPaljon hyviä puolia sielläkin tottakai! 🙂 Ei ehkä käynyt postauksessa tarpeeksi selväksi etten ole ihan kokonaan traumatisoitunut 😀 Näin jälkikäteen mietittynä, olen tyytyväinen että kävin koulun, vaikka en vieläkään Eurytmian ym päälle ymmärräkään 🙂
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMä.En.Kestä:D:D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuun😀 😀 😀
Marta
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi niitä steiner muistoja! 😀
Itse en onneks joutunut kokemaan mitään tuollaista kivi runoutta… Mulle on jäänyt eniten mieleen ala-asteen kesälomien jälkeen luokan eessä esiintyminen kun piti lausua kesäloman aikana opeteltava runo. Ja kun oon edelleen reikäpää niin lapsena se vasta oli tosi kuumottava lausua runo jota ei pystynyt millään muistamaan…
Ja ne eukka tuntien kuparikepit ja hernepussit olivat itselleni jotain aivan kauheeta, kömpelölle tapaukselle kaikki palloihin ja heittämiseen liittyvä ei vaan sovi 😀
Sit ehk paras oli ylä-asteen muisto mille nykyään usein kokatessa tulee naureskeltua kun köksä tunnin muffinssit, uunissa paisuivat hervottoman kokoisiksi. Ei oltu luokkalaiseni kanssa luettu reseptiä oikein niin mitattiin leivinjauhetta piikkasen liikaa. Silloin nolotti 😀
Oon onnellinen että sain ekasta ysi luokkaan asti olla steinerissä, paljon paljon enemmän hyviä muistoja kuin huonoja. Ja niitä muistoja riittäisi vaikka kui paljon 😀
Itselle kuvis, käsityöt, puu- ja metallityöt olivat ne parhaimmat aineet. Ja meidän luokka oli aivan huippu <3
Pistä vaan lisää steinertarinoita, kiva lukea huumorilla ja herättää muistoja omilta kouluajoilta 😉
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHahahahha nauran täällä ääneen 😀 Siis kuparikepit olivat oikeasti tosi pelottavia! Aina lenteli sinne tänne ja yritä siinä nyt sitten samalla vielä jotain tanssahdella pienon pimputuksen mukana ja lausua Miikkael tarinoita!
Olen ihan samaa mieltä noista muistoista. Lämmöllä niitä muistelee, enkä oikeastaan edes muista mitään oikeasti ”pahaa” muistoa. Meilläkin oli hauska ja hullunkurinen luokka. Hyvä yhteishenki 🙂
Pinja
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHAHAHAHHAH lisää!! 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos kommentista 🙂 Postaus sai sen verran hyvän vastaanoton, että lisää ehdottomasti tulossa!
E
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhan super hauska kirjoitus!! =)
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOliko? 😀 Kiitos, ihana kuulla <3 Uskallan kirjoittaa siis lisää Steinertarinoita 🙂
essiii
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMiten päädyit menemään steinerkouluun? 🙂
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMinultahan ei asiasta hirveästi kyselty 😀
Äitini laittoi meidät kaikki sisarukset Steinerkouluun muistaakseni siitä syystä koska oli kuullut että siellä vallitsee hyvä yhteishenki, eikä kiusaamista suvaita. Opettajien eikä oppilaiden taholta. Tavallaan oli siinä kyllä oikeassa. Vaikka näitä eriskummallisia tapauksiakin oli, niin suurimmaksi osaksi koulussa oli aina hyvä mieli 🙂
sisiii
Posted at 00:00h, 30 marraskuun:’DDD Hahahaha, toteuta! Kuulostaa hausktalta postaus sarjalta! Olen aina ajatellut että oma lapsi sitten Steineriin mutta tämä kivitarina saa hieman epäilemään:D ”Normaalissa” koulussa ei ihan tällaista ollut:D
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ei, älä annan ainakaan näiden tarinoiden vaikuttaa! 😀 Hahah, näistä on tosiaan kauan ja opettajamme oli toooodella vanhanaikainen (Olen kuullut nykypäivän opettajista vaan hyvää :))
juulia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhyi, ei kuulosta kauheen kivalle 😀 mieti jos joku ois vetäny kiven henkeen…. 😀
mona123
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHei, pakko vähän puolustella, ex.steinerlaisena!
Se, että saattaa saada traumat surkuhupaisasta kivet suussa-lausutusta runosta on tavallaan aika pientä ja harmitonta verrattuna niihin traumoihin, mitä nykypäivänä voi peruskoulusta saada, mitkä sitten taas on (vielä tänäkin päivänä) suht tuntemattomia ongelmia steiner-kouluissa. Itse olen vain kiitollinen, että olen saanut kuparikepistä päähäni eukkatunnilla, enkä turpaan keltään välitunnilla. Steiner-kouluthan on olleet myös suht monikulttuurisia ja yksilöä arvostavia jo kauan ennen kuin siitä tuli muotia. Kaikista steinerkoulun ehkä persoonallisista piiretistä huolimatta koen, että traumoinemme(kin) meistä kaikista on siellä kasvanut ihan perushienoja ihmisiä, jotka nyt ehkä osaa vaan tanssia pianomusiikin tahtiin vähän paremmin kuin muut 😉
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOlen ihan samaa mieltä 🙂 Tuossa aiemmassa kommentissa juuri sanoinkin, että äitimme laittoi meidät Steineriin juuri tästä syystä, että siellä opettajat, sekä luokkakaverit kohtelivat kaikkia hyvin. Hän teki siinä ihan oikean valinnan.
Nämä Steinertraumat on kirjoitettu todella pilke silmäkulmassa, missään nimessä en halua koulua väheksyä ja varmasti pitäisi enemmän tuode esille myös sen hyviä puolia! Ehkä sitten seuraavassa Steinerpostauksessa 🙂