Voihan viltti 30 kesä

mikä episodi sen hukkumisesta syntyi.
Olimme lähdössä puistoon ottamaan aurinkoa ja mystisesti vilttimme oli kadonnut. Sitä sitten etsittiin kotoa ja autosta epätoivoisen raivon partaalla (tai no, minä nauroin ja Lauri kirosi). Se olisi ollut hulvattoman hauskaa, jos oikeasti viltin hukkumisesta syntyisi parin tunnin kestävä vitutus, mutta asiaa pohjustikin lukuisat muut kadonneet tavarat.
Asunnostamme kun on alkanut katoamaan viimeaikoina mystisesti tavaroita: rahaa, meikkejä, vaatteita, astioita, viltti!
Minä epäilen, että tavaroiden paikkaa on siirretty ja asunnossamme on luonnollisesti poltergeist.
En suostu myöntämään, että tavaroiden hukkuminen olisi omaa hajamielisyyttäni, en.
Ovathan kaikki tavarat toki olleet minun, tai nähty viimeksi minulla, mutta eihän se mitään todista. Poltergeist vaan on ovela ja lavastaa minut. Jep, näin sen täytyy olla.
 

Onneksi varaviltti oli olemassa ja päästiin aurinkoon. Tunnissa selkäni ehti palaa aivan punaiseksi, jättäen bikinien naruista keskelle selkää valkoiset kivat viivat
Päällä oli nyt ne Lahden hätäostos bikinit, niitä kun täällä kyseltiin.
Jos aikaa ja valikoimaa olisi riittänyt olisin luultavasti valinnut jotain muuta. Myyjäkin hieman kummasteli kassalla kun toikaisin ääneen, että kylläpä harmittaa, kun joutuu ostamaan noin rumat bikinit.
Loppupeleissä, ne eivät edes ole rumat. Ne ovat oikein kivat, mutta eivät vaan istu minulle.