Reseptikirja 24 syys

Ihanat ystäväni nauravat aina väkertämälleni reseptikirjalle.

Se on sellainen söpö, kukilla koristeltu kovakantinen kirja- hieman vanhanaikaisen oloinen, mutta sehän lisää vaan tunnelmaa (ja saa minut kirjoittamaan kummallisia kaunokiekuroita ja melkein jopa polttamaan lehdestä revittyjen reseptisivujen reunoja, niinkuin aarrekartoissa, tiedättehän?).
Jokatapuksessa se on hieno ja juurikin suuri aarteeni, mitä olen pitänyt 16-vuotiaasta asti. Eli siitä asti kun opin keittämään vettä. En todellakaan kuulu niihin master chef juniorissa nähtyihin 4-vuotiaisiin ihmelapsiin, jotka väsäävät täydellisen Tarte Tatinin jonkun kengurun mahalaukkukeiton hautuessa vieressä.

Jokatapauksessa.
Harjoittelin eilen minulle uutta reseptiä (jep, harjoittelen uusia ruokia, joten se viimeistään siitä luonnonlahjakkuudesta). Sunnuntaina syödään ystävien kanssa täällä meillä, enkä halua kenenkään oksentavan lautaselleen.

Onneksi lopputulos oli onnistunut ja se sai näin kunnian jättää tietonsa kirjaani.
Etsiessäni tyhjää kohtaa reseptille törmäsin ”keitto”kategoriassa näiden ihanien ystävieni salaa minulle kirjoittamaansa reseptiin: darraresepti.
Tästä on vuosia, mutta olin unohtanut sen. Kiitos vaan kaverit.

Darraresepti: Paras tapa välttää darra on olla viel kännissä aamulla. Kannattaa siis olla eiku juoda paljon.

?? 
Kyllä on taas Hans Välimäet ollu asialla.