HAISEVASSA PAIDASSA KALLIISSA KAHVILASSA 19 marras

Tätä kirjoittaessani istun Fredrikinkadun kahvilassa missä kahvi on aivan luokattoman kallista, mutta niin samperin hyvää, että sallin satunnaisesti (okei, tosi harvoin) heidän ryövätä lompakostani viisi euroa cappuccinosta. Yritän nauttia sen niin hartaasti ja hitaasti kun voin. Usein kahvi ehtii jäähtyä ja sitten vituttaa. Viisi euroa ja pohjat juodaan kylmänä. Oma vika.

Silmiin särkee kun tuijotan tietokoneen ruutua. Yritän keksiä juttua yhteistyökamppikseen. En keksi, joten kirjoitan tätä. Tekstiä vailla mitään pointtia. Joskus se auttaa, mutta nyt silmät häiritsevät liikaa. Kävin silmälääkärissä muutaman kuukausi sitten testeissä ja tuomio oli ennalta-arvattavissa. Liikaa päätetyötä, liikaa ruudun tuijottelua. Töitä tehdessä pitäisi käyttää laseja, mutta ne ovat toimistolla ja niistä tulee paha olo. 

Muhkea villapaitani haisee ihan rasvalta. Ärsyttää koska tiedän, että sitä pitää tuulettaa päiväkausia kunnes saan hajun pois. Tiedän tämän kokemuksesta, nimittäin haju tuli Uudenmaankadun YsiBarista, missä kävimme poikaystäväni kanssa tänään lounaalla ja saan sieltä samaisen hajun vaatteisiin joka kerta. Ruoka on hyvää, mutta ilmanvaihto paikassa on aivan hanurista.

Poikaystävälläni on tänään synttärit, on maanantai eikä hän halua tehdä mitään erikoista, joten käymme vain illalla syömässä. Aikomuksena on tosin vielä yrittää houkutella häntä innostumaan escape roomista.
Milloin minusta tuli ihminen, joka koukuttui pakohuonepelihin? Olenko kohta larppaamassa jossain puistossa?

Annoin poikaystävälleni lahjaksi kumisaappaat ja dna-testin. Tiedän, erittäin romanttista. Onko minulla taas oma lehmä ojassa kun olen itse halunnut jo pitkään tehdä tuon My Heritage testin, jossa DNA-testit lupaavat tietoa esi-isien alkuperästä satojen vuosien päähän. Nyt kun oli mahdollisuus tehdä omanikin tässä vähän niinkuin samalla. Kaksi testiä oli vielä tarjouksessa, joten pitihän tähän tarttua.
Kumisaappaat olivat sentään poikaystävän omalla toivomuslistalla. 

Ja ennen kun mietitte siellä, että olen surkea tyttöystävä. Kaavin heti aamusta dna:ta poikaystävä raukan sisäposkista, puen hänet kumppareihin ja pakotan pakohuonepeleihin, niin saanen puolustaustua. Tein sentään yhden romanttisen asian, nimittäin kirjoitin korttiin ikävuosien verran asioita mitä hänessä rakastan. Reilu kolmekymmentä hyvää piirrettä oli niin helppo keksiä, että samaisen kortin kirjoittaminen ei tuota mitään ongelmia sitten kun hän joskus täyttää vaikka 60-vuotta. Toisin sanoen seurustelen mielestäni erittäin kivan tyypin kanssa. 

Mutta ei mulla muuta. Kylmä kahvi on juotu nyt loppuun ja paita alkaa totisesti tarvitsemaan sitä tuuletusta, joten minä laitan hetkeksi läppärin (ja silmät) kiinni. Parempi yrittää vähän myöhemmin ideoida sitä yhteistyöpostausta. 

Kivaa maanantaita.

Knit set – Nelly
Shoes – Acne (here*)
Coat – SAND
Bag – Celine
Photos: Kira Kosonen

*sisältää mainoslinkin*