10 x MITÄ EN TEHNYTKÄÄN

 

Mielikuvani pullantuoksuisesta tauluja maalailevasta ja yhtäkkiä mandariinikiinaa puhuvasta, sekä sivistäviä kirjoja ja luovia kursseja ahmivasta päällään seisovasta emännästä, sirpaloitui jo ennen kuin ehdin korona sanoa.

 

Kaikki jotka ovat nyt vallitsevan tilanteen takia enemmän kotona – ja mahdollisesti myös vähemmällä työmäärällä ja useammalla vapaapäivällä varustettuna, ovat varmasti jossain vaiheessa ajatelleet pyhittävänsä tämän kaiken luppoajan kotiharrastuksille, askareilla ja uuden opettelulle?
Miten se sujuu?

Itse en ole vielä saanut aikaiseksi yli puoliakaan niistä askareista joita kunnianhimoisesti kuvittelin täällä tekevän – ja se on erittäin ok. Ehkä jopa virkistävä huomata.
Olen muutenkin melko aktiivinen puuhastelia, joten olen tässä satunnaisesta sohvalla makoilusta potenut välillä huonoa omatuntoa, mutta samalla ollut fiiliksissä siitä, että osaa myös vain olla.

Olen kallistumassa siihen suuntaan, että kun koko maailma ympärillä hidastaa tahtia ja on kerrankin aikaa ns. Maadoittua ja lakata suorittamasta, niin eihän tässä nyt pidä ottaa stressiä ja lähteä suorittamaan liikaa myös kotona. 

 

 

Tässä muutama esimerkki siitä, mitä luulin vielä kuukausi sitten tekeväni, mutta mitä en (tietenkään) tehnytkään.

1.No nyt on verkkokurssien aika
Aion syventyä valokuvauksen ja editoinnin maailmaan, ehkä tiirailla myös inspiroivia maalaus tai sisustuskursseja ja virkistää surkeaa kielipäätäni ruotisin kielen opinnoilla.
Verkkokurssien sijaan opiskelen tällä hetkellä matematiikkaa laskemalla Yatzy-pelin noppapisteitä ja luen punaviinitonikan kyljestä kyseisen viinitilan historiasta.

2.Yhden naisen bootcamp ulkona
Porrastreenit, ulkojumppa! Nyt on aikaa tehdä askelkyykkyjä ympäri kaupunkia.
Todellisuudessa juoksen aina sen saman rantalenkin ja tuijotan ulkosaleja, miettien etten uskalla kokeilla noita ihme laitteita jotka näyttävät pelottavilta. Portaat olen kiertänyt kaukaa.

3.Guashaan joka päivä ja minusta kuoriutuu kasvo-yogi-muija
Eli suomennettuna harjoitan kasvojoogaa ja rullailen ihoani kuultavaksi jaderullalla tai gua sha -kammalla.
Oikeasti olen käyttänyt guashaa tasan kaksi kertaa ja kasvojoogaa en edes muistanut olevan olemassa. 

4.Luen kasapäin kirjoja
Ainut vain, että se kasa koostuu lukemattomista kirjoista eikä toisin päin. 
Näistä huolella valituista lukemattomista kirjoista kohoaa nyt jo kolme korkeaa pinoa makuuhuoneemme ikkunalaudalla. Ne odottavat siinä vuoroaan ja vaikka tiedän, että noissa pinossa piilee upeita lukukokemuksia, niin silti matelen vieläkin muutama viikko sitten aloittamani kirjan parissa. Ihan vain koska useimmiten selailen kirjojen sivujen sijasta kännykän eri sovelluksia.

5.Asennan uudet verhotangot ja verhot
Oikeasti tilanne oli pitkään se, että ainut mitä verhotangosta roikkui oli mittanauha. Jätin sen siihen muistuttamaan minua, että 280 cm pituiset verhot olisi jostain joskus tilattava. Nyt sain aikaiseksi laittaa makuuhuoneen verhot, mutta vielä olisi olehuone odottamassa.

6.Jes, vihdoin koukuttavien sarjojen maratoni!
Miten tässäkin voin ns. epäonnistua? Tämähän on koko korona-arjen perusta ja helpoin ajanviettotapa?
Toki olen katsonut telkkaria (ja paljon), mutta palloilen vain eri sarjojen välillä. Katson satunnaisia jaksoja, enkä osaa oikein mihinkään kunnolla uppoutua.
Ainut kerta kun katsoin yhden sarjan koko tuotantokauden läpi, oli silloin kun olin krapulassa, enkä yksinkertaisesti kyennyt tekemään yhtään mitään muuta.

7.Astiakaapit uusiksi ja järjestykseen
Keittiössä on ylähyllyillä pölyttymässä astioita jotka eivät ole nähneet päivänvaloa vuosiin.
..ja siellä ne luultavasti lojuvat vielä seuraavatkin pari vuotta.

8.Maalaan joka ilta
Ripustin olohuoneen seinälle ison tyhjän canvaasin hahmottaakseni millä sävyillä sen haluaisin maalta.
Se on ollut siinä nyt miltei kolme kuukautta.

9.Sisustan
Eli avaan sata eri välilehtiä eri sisutuskauppojen sivuilta vaikka tiedän, että suljen ne kaikki kohta kerralla koska en viitsi tuhlata.

10.Ja kirjoitan tietty joka päivä blogiin hauskoja postauksia.
Kappas kun onkin ollut hiljaista. Päässä pyörii vain korona ja se, että eihän kukaan jaksaa lukea enää koronasta. Jos mietin muita kuin koronajuttuja, tuntuu pinnalliselta kirjoitella esim. Siitä kuinka keräsin Balilla simpukoita ja maistelin ruumiilta haisevaa duriania.
On kyllä silkkaa vääryyttä, että miltei koko blogihistorian aikana olen ollut passiivisin juuri tänä aikana kun ihmisillä ehkä olisikin jopa aikaa lukea.

 

Mites siellä teidän kotona? Onko to do-lista miltei loppuun asti ruksittuna, vai löytyykö tuo kesken jäänyt tehtävälappunen jo roskiksesta?

 

10 Comments
  • Maria
    Posted at 18:42h, 26 huhtikuun Vastaa

    Haha, loistava postaus 🙂 Itse huomaan myös, että Jos arki / työ on joskus vähän rauhallisempaa, niin silloin saa aina kahta vähemmän aikaiseksi – jotenkin kun se draivi katoaa yhdestä osa-alueesta, niin sitten se katoaa myös muualta – vaikka luulisi juuri toisin! Mulla on käynyt tässä Korona-arjessa (valitettavasti!) hieman toisin – odotin innolla hieman rauhallisempaa arkea, mutta kun työt on jatkunut kotoa käsin samalla tahdilla kun ennen, niin sitä on tullut sitten painettua vapaa-ajallakin ihan normaaliin tahtiin… mm. sain vihdoin rakennettua vinyylilevyistä tauluseinän, siivottua ne keittiön kaapit, treenailtua (parhaimmillaan palaverien aikana 😉 jne. jne. Pitäisi osata rauhoittua hieman enemmän, erityisesti nyt kun se on mahdollista – mutta joskus on vaan vaikea malttaa 🙂 Eli suosittelisin nauttimaan rauhallisuudesta, kun sen on kerran saavuttanut, tämä(kään) tilanne kun ei nimittäin jatku ikuisesti! 🙂

    • julia
      Posted at 15:55h, 30 huhtikuun Vastaa

      Kiitos ☺️☺️
      Ja jep, toi on kyllä totta myös. Itse en ota enää itsestäni selvää kun välillä siivoan ihan hulluna jas välillä en saa mitään aikaiseksi 😂

      Haluisin kyllä oppia tuon palaverin aikana treenaamisen taidon 😂👌🏻

  • Mimmu
    Posted at 22:18h, 26 huhtikuun Vastaa

    Ihana postaus! Lohduttavaa tietää, että joku toinenkin ei ole alkanut supersuorittajaksi näinä korona-aikoina. Tuntuu välillä, että kaikki muut vaan konmarittaa, jynssää keittiön kaappeja ja kaakeleiden saumoja hammasharjalla, maalaa, leipoo, kasvattaa omaa puutarhaa parvekkeella ja kotijumppailee kaiket päivät. Itse ulkoilen paljon enemmän kun normaalisti, mutta muuten olen viihtynyt hyvin kotona tekemättä yhtään mitään. Toki olisi ihana nähdä ystäviä tai mennä ravintolaan syömään, mutta ei tämä kotoilu näköjään minua muuttanut pullantuoksuiseksi kodin hengettäreksi 😁 Nyt vaan nautin tästä kiireettömyydestä ja samalla toivon, että jossain vaiheessa kesää voisi taas kalenteri täyttyä kaikista kivoista menoista ja tekemisistä ❤️

    • julia
      Posted at 15:54h, 30 huhtikuun Vastaa

      Kiitos 🙂
      Hahah, jep alkaa mennä joillain ihan yli, mutta hei mikä olen sanomaan kun itse juuri kiillotin kaikki koruni (siis jopa ne HM rihkamakorut) että heh 😅 Täällä menee kyllä selkeästi mulla tämä homma ihan kausissa, välillä laiskottaa ja annan itseni löhötä ja välillä taas tekee mieli pestä tyyliin patterit ja katto🤨

  • Sanna
    Posted at 09:32h, 27 huhtikuun Vastaa

    Kun huomasin parin viikon jälkeen vain haahuilevani päivästä toiseen ja tein vain pakolliset työt niin päätin, että joka päivä pitää tehdä kotona ruoka, kerran viikossa leipoa ja yksi juttu kuntoon/käytävä läpi ja siivottava kotona per päivä. Eilen siivosin yhden keittiön tason (se sälätaso johon kertyy kaikkea pikku turhaa) ja sen tason alla olevat kaksi laatikkoa…
    ihan joka päivä en ole onnistunut näissäkään tavoitteissa vaan wolt on tuonu ruoan kotia ja sängyn petaaminen on ollut päivän kotityö 😉

    • julia
      Posted at 15:51h, 30 huhtikuun Vastaa

      Hei toi on hyvä idea 🙂
      Tänään juuri siivosin vedettävän roskalaatikon kiskot 😂😂😂
      Ja nyt kun viettää niin paljon aikaa kotona, niin panee merkille kaikenlaista, esim. kuinak likaiset on valokatkaisijat! Niihin pitää syventyä paremmin rätin kanssa huomenna 😁

  • Zizzi
    Posted at 12:48h, 27 huhtikuun Vastaa

    Tosi hyvä postaus! Itse määritän omaa arvoani pitkälle ns. aikaansaamisella ja tehokkuudella. Nyt kaikki tämä luppoaika sai minut kunninhimoisesti mm; kehittämään treeniohjelman, aloittamaan kieliopinnot, maalaamaan, lukemaan ja opiskelemaan. Mitään näistä en edes haluaisi tehdä mutta en osaa vain ollakaan ja kaikki ahdistaa! Onneksi itselleen osaa hieman nauraakin.

    • julia
      Posted at 15:49h, 30 huhtikuun Vastaa

      Kiitos 🙂
      Hahaha, ihan vain oleminen on yllättävän vaikeaa 😂😂 Täälläkin yleensä pyritään tehokkuuteen, mutta kai tämä nyt menee jotenkin aaltoillen – nyt taas kunnon tehovaihde päällä ja olen siivonnut kotia kolme päivää 😂

  • Life with Satu
    Posted at 16:07h, 28 huhtikuun Vastaa

    Mahtava postaus! Mulla ei ole itseasiassa aikaa kauheasti enempää, sekin luppoaika on mennyt siivoamiseen. Kuvittelin tekeväni ties mitä, todellisuudessa ehdin siivoamaan paremmin, jolloin oma pää rauhoittuu kyllä, mutta muutoin on samaa lapsiperhearkea menty kuin tähänkin saakka.

    • julia
      Posted at 15:47h, 30 huhtikuun Vastaa

      Kiitos ja paljon tsemppiä sinne lapsiperhearkeen ❤️☺️

Post A Comment