En tiedä mikä akustisessa kitarassa on niin lumoavaa. Olen aina vain pitänyt siitä. Yritin joskus itsekin sellaista hieman soittaa, mutta onneksi tajusin lopettaa ennen kuin mielikuvani muuttuivat kyseisestä soittimesta kaikeksi muuksi kuin kauniiksi soinnuiksi.

Tosin nyt kun tiedän kuinka hankalaa se on, kitara on vieläkin lumoavampi.

Ja sellaista soitti erittäin hyvin eräs poika Etelä-Afrikassa upeassa Catharina’s ravintolassa Steenbergin viinitilalla.
Oli taas sellainen epätodellinen päivä ja niitä ikimuistoisia hetkiä kun istuin siinä vuorimaisemat takana ja ystävät edessä kauniilla terassilla kuunnellen pojan esiintyvän nurmikolla puun alla. Akustisella kitarallaan ja upealla äänellään pienelle ravintolayleisölle, niissä mielettömissä maisemissa.
Purokin vielä lorisi siinä vieressä ja ihan oikeasti perhonenkin lensi ohi. Se oli kyllä jo vähän liikaa.

Mitä upeampia covereita ja mitä enemmän suosikkikappaleitani tuli, sitä enemmän jossain kohtaa meinasin ihan oikeasti ruveta vähän itkemään. Oli liikaa tärykalvoille ja verkkokalvoille koko paikan kauneus ja ne laulut.

Ruoassakaan ei ollut moittimista 🙂

 

Taidan olla omasta mielestäni sushin kanssa vähän liiankin vaativa ja tarkka. 
Riisin koostumus, sushin koko, raaka-aineiden tuoreus, soijan suolaisuus, inkiväärin maku, raaka-aineiden määrä. Monessa voi mennä niin pieleen, mutta silloin kun siinä onnistuu, ymmärrän hyvin miksi aina vain niihin hyviin sushipaikkoihin palaan uudelleen ja uudelleen.

Ja kun niitä löytää, pitää niistä kertoa. Punavuoressa sijaitseva Fubuki on yksi niistä ja ehkäpä jopa uusin suosikkini. 

Muutaman viikon auki ollut uudistunut Fubuki on nyt kahden nuorukaisen pyörittämä, tunnelmallinen, rento pieni sushiravintola Pursimiehenkadulla, minkä katosta roikkuu pallokala, palvelu on mutkatonta ja missä sushit vievät kielen heti mennessään.

 

 

Ensimmäisenä maistamani Limelohi-nigiri oli kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan mielettömän maukas ja pirteä, sitä seurasi rullan muodossa aikamoinen taidonnäyte Shiromasu. Käsitin että tämän rullan kokoamiseen tarvitaan vähintäänkin jotain pinsetti tekniikkaa, mutta kun sen lopulta saa suuhunsa on siinä kaikki kohdillaan, rakenne, maku, avokadon kermaisuus, kurkun raikkaus, siika! Kaikki muukin oli hyvää ja melkein kaikkea muuta tulikin kokeiltua, koska syömistä ei vain voinut lopettaa, mutta limelohi ja Shiromasu oli ehdottomasti kaksi suosikkiannostani.

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos sushihimo yllättää Punavuoressa ja sushin laatuvaatimukset on korkealla.

 

 

Auki tiistaista perjantaihin lounas 11.00-14.00 ja illallinen 17.30 – 21.00.
Lisätietoja Fubukin Facebook -sivuilla.

Tuntuu, että jotenkin näistä katuruokapaikoista löytyy aina eniten makua.
Onneksi tarjonta on alkanut kasvaa viime aikoina ja kärryjä, sekä lounasautoja löytyy jo useita. Välillä niitä on tosin vaikea paikantaa. Toiset vaihtavat paikkaa ja osan aukioloista ei aina voi olla varma, mutta onneksi suurimmalla osalla näistä on Facebook-sivut, mistä pystyy reaaliajassa käydä katsomassa missä kadunkulmassa tarjoillaan tänään lounasta, mitä on listalla ja ties mitä karnevaaleja luvassa.

 

Vähän aikaa sitten käytiin katsastamassa meille uutta food traileria, kun kuultiin vinkkiä että sellainen on lähistöllä.
The Alexanders. Perheyritys, jonka kärry on täynnä ihania makuja. Yrttejä, kastikkeita, pulled porkia, salaatteja, burgereita. Todella raikkaita makuja.

 

 

Suosittelen ehdottomasti käymään testaamassa, jos ehtii vielä tulemaan vastaan kadulla.
Ties minne talviunille katoavat kaikki kohta.