CALGARYSSA HAVAITTUA 29 loka 2014

Taidan olla vähän sellainen pikkutarkkailija, koska jostain syystä mitä oudommat yksityiskohdat jäävät mieleeni, mutta kokonaisuus voi olla välillä vähän sumennossa.

Pikkuhavaintoja:
 

• Calgaryn keskusta on hyvin havaittavissa, koska se on melko pieni alue, mistä kohoaa korkeita pilvenpiirtäjiä. Toimistorakennuksia ja näköalatorni, minkä ympärille kaupunki kuitenkin levittyy laajana, mutta matalana.
   
• Esikaupunkialueita on silmänkantamattomiin.
   
• Ihmiset ovat mukavia.
   
• Juovat paljon jääteetä.
   
• Melkein kaikki tytöt käyttävät LuluLemonsin spandex –trikoita.
   
• Ostosmahdollisuudet ovat todella hyvät ja kaikki tuntuu jotenkin halvemmalta.
   
• Erityisesti Foot Lockerin tarjonta oli huikea!
   
• Jenkkityyliin kaikki on vähän isompaa. Maitotölkeistä autoihin.
   
• Talvella on kuulemma oikeasti aivan jäätävän kylmä.
   
• Liikennevalot pitävät linnunlaululta kuulostavaa ääntä.
   
• Ravintoloista saa todella hyvää ruokaa.
   
• Joka puolella on pubeja.
   
• Korttipäätteen kanssa sai aina hetken ihan seurustella. Laskin, että usein jopa seitsemän painallusta + Pin-koodi.
   
• Ihmisten kotona on vielä paljon lankapuhelimia.
   
• Hanavesi on todella hyvää, tosin siinä on niin paljon kalsiumia, että se kuivattaa ihoa.
   
• Tv:stä tulee kokoajan (huonoja) mainoksia. Mutta tykkäsin silti sitä katsoa.
   
• Ruokakaupoissa oli mahtava valikoima. Erityisesti kaunis ja monipuolinen heviosasto sai minulta osakseen ihailtavaa huokailua.
   
• Sää oli hyvin vaihteleva. Viikossa mentiin +25 asteen ja +2 välillä.

Ja sata kuvaa:

MATKAMUISTOJA – Kaunis Lake Louise 27 loka 2014

Alle tunnin ajomatkan päässä vuoristokylä Banffin keskustasta sijaitsee upea Lake Louis Banffin kansallispuistossa.

Siellä raikas vuoristoilma leijailee vasten kasvoja kun kävelee kohti tuota kaunista järveä ja maisemat saa varmasti jokaisen haukkomaan henkeään.
Järvi vuorten keskellä, minkä vesi on niin kirkkaan turkoosia, että vaikka silmiään hieraisisi kaksi tuntia, on näkyä silti vaikea uskoa.
Ihan kuin olisi kauniissa sadussa. Järvestä puuttuu vain merenneidot ja jossain voisi leijailla lentäviä yksisarvisia.

En jotenkin edes uskonut, että tällaisia paikkoja on olemassa – vaikka olenhan nähnyt kuvia, mutta olettanut niiden olevan täysin photoshopattuja. Järvi oli oikeasti noin sininen ja vaihtoi jopa vielä jotenkin väriä riippuen kulmasta.

Lähettyvillä on myös isompi samanlainen järvi ja ties mitä muita upeita paikkoja, mutta koska meillä ei ollut kunnon ulkoiluvarusteita, kävimme katsomassa vain tämän, mihin pääsi ajamaan lähelle autolla. Vieressä oli myös iso hieno hotelli, missä kävimme lämmittelemässä ja syömässä keittoa. Ja vaikka keitto ei ollut kummoista, avautui ravintolan ikkunasta niin upea näkymä, että olisin tyytyväisenä lusikoinut vaikka laihaa vettä siitä kulhosta.
 

Täällä taitaa muutenkin kirjoitella nyt yksi vähän herkistelevä väsynyt matkaaja. Olen nimittäin ottanut jo nokan kohti kotia. Lentänyt kolmen kentän kautta, jonottanut monissa passijonoissa ja turvatarkastuksissa. Istunut pilvien yllä koneessa lukuisia tunteja, mutta ollut ehdottomasti sitä mieltä, että siellä yläilmoissa on ihan hyvä olla.

On aikaa miettiä (ja katsoa elokuvia). Päällimmäisenä mielessä on ollut miten ihana New York / Kanada –loma on takana, mutta katsellessani näitä kuvia mietin myös sitä, miten elämäni onkaan heittänyt minut siihen tilanteeseen että olen päässyt näkemään kaikkia näitä upeita paikkoja.

Mietin kaikkia niitä viinitiloja vuortenjuurilla Etelä-Afrikassa, apinametsä ja riisipellot Ubudissa, Kauniit rannat Thaimaassa ja Indonesiassa, temppelit Meksikossa, kasinot Las Vegasissa, kaupungin valoja New Yorkissa, arkkitehtuuri Barcelonassa, bulevardit Los Angelesissa, juhlia Ibizalla ja Prahassa, upea trooppinen Singapore, jouluvalot Lontoossa, veneretki Turkissa, uusivuosi Amsterdamissa, oma villa ja kalliorannat Portugalissa, Disneyland Pariisissa, upea luonto Kanadassa, lukuisia kauniita kaupunkeja, tunnelmallisia katuja ja ravintoloita jne.

Niin paljon kauniita kuvia ja sata kertaa vielä parempia muistoja.

Ja vaikka sitä on saanut paljon myös ponnistella, että tämä matkustelu on lopulta saatu toteutettua, on täällä ainakin melko nöyrä ja kiitollinen matkaaja. Olen pienestä pitäen aina vain halunnut matkustella ja se että sitä on päässyt jo tämänkin verran näkemään on mielettömän palkitsevaa.

Tämä reissaaminen taitaa pysyä aina elämässäni tällaisena isona intohimona. Ja vaikka tykkään toki olla myös kotona, en nytkään millään malttaisi odottaa jo seuraavaa kohdetta 🙂