Archives
 

16 maalis 2013

Posted at 04:04h in Uncategorized by
0 Likes

Kotona ollaan! On niin paljon tekemistä mutta minä mennä nukahdin heti moneksi tunniksi ja nyt on vielä enemmän tekemistä. Ei se mitään tänään on kiva päivä. Tänään lauantaina 16.3 on BikBok päiväni Itäkeskuksen liikkeessä klo 11-15. Jännittää. Toivoisin että moni teistä olisi siellä ja tulisi moikkaamaan, tai muuten vaan ostoksille hyödyntämään tuota -25% alennusta. (Huom! -25% alennuksen saa jos mainitsee  kassalla tulleensa liikkeeseen moikkaamaan minua tai kertoo nähneensä tiedon tästä alennuksesta Indiedaysissa).

Itikseen siis kaikki. Enhän minä nimittäin yksin tyhjässä liikkeessä mitään tee 🙂 Tai jos teen jotain niin ostoksia ja se ei ole hyvä idea jos mietitään että aikaa on tosiaan se neljä tuntia.

Kuinka moni muuten omistaa BikBokin Never Demin Super Flex farkut? Minä rakastan niitä! Kuvissa näkyvät vaaleat on kevään mallistosta. Sain ne blogin kautta ja onneksi sain nimitäin näitä on yllättävän vaikea metsästää liikkeistä kun ne loppuvat saman tien. Kun ostin ensimmäiset super flexini käytin niitä ehkäpä jokaisena viikonpäivänä ja enemmänkin. Minun on vaikea löytää housuja, mitkä olisivat tarpeeksi kireät sääristä, mutta eivät puristaisi lantiosta. Useimmiten ostan kokoa liian suuret jotta lantio mahtuu ja sitten joudun kaventamaan nilkoista. Olin siis hieman ällistynyt kun super flexin sekä XS että S –koko molemmat olivat kuin tehdyt minulle. Yleensä ei ole edes sitä yhtä kokoa mikä olisi täydellinen, nyt on kaksi. Se on kummallista se.

Tags:
Print page
0 Likes

28 helmi 2013

Posted at 13:00h in Uncategorized by
0 Likes

Kun tämä harmaa asu lävähtää ruudullenne, olen luultavasti jo Meksikossa (tai ainakin menossa sinne päin).
Mieluiten näkisin itseni altaan reunalla siemailemassa kylmää olutta. Ehkä jopa jotain drinkkiä jos oikein hurjia ollaan. Meillä on all inclusive -hotelli joten varmasti ainakin jotain juon. Ja kokoajan.

Meillä on myös kaksi pariskuntaa mukanamme. yhdet parhaimmista tyttökavereistani ja heidän poikaystävänsä, jotka ovat myös ystäviäni. En ole ollut näin kaukana ja näin isolla porukalla ennen missään! Olen innoissani.

Olen myös pähkäillyt että tulen olemaan kiireinen. Niin kiireinen kuin nyt rantalomalla voi olla.
Yritän kuitenkin parhaani mukaan postailla teille kuulumisia reaaliajassa, mutta jos en ehdi tai hotellin netti on oikkuileva, niin olen varmuuden vuoksi ajastanut muutaman postauksen valmiiksi. Jotain täältä siis joka tapauksessa voi käydä lukemassa. Ja Kaiken tarkemmin Meksikosta varmasti sitten kun pääsen ajan kanssa niitä tarinoita koneelle näpyttelemään.

Printtihousut on oikeasti hieman harmaammat mitä kuvat antavat ymmärtää. Ne oli myös löysemmät nilkoista. Ihan tyhmän malliset jos minulta kysytään, joten kavensinkin niitä hieman. Tai aika reippaasti. Nyt ne ovat kivat. Kivoimmat printtihousut/legginssit/jegginsit-mitkälie, mitä minulla on ollut.

Pidän myös tuosta GT:n hapsulaukusta, mutta se haisee pahalta.

Nahkatakki & housut – Zara
Peplumtoppi – BikBok
Kengät – Jeffrey Campbell
Laukku – Gt

Tags:
Print page
0 Likes

27 helmi 2013

Posted at 07:40h in Uncategorized by
0 Likes

Tiedättekö sen tunteen kun kansio, (missä on muutama sata kuvaa. Sata todella tärkeää, tai hyvää kuvaa) vain katoaa?
Työpöydällä sen paikalla on tyhjä läntti eikä kansio todellakaan ole siellä roskakorissa, ei jonkun muun kansion sisällä piilossa, tai missään muuallakaan. Ei löydy muistikortilta, tikulta, levyltä ei mistään. Kadonnut.

Sen tunteen kun tekisi mieli heittää tietokone seinään ja itkeä.

Näin minulle kävi eilen.
Olin viime viikolla tehnyt kaksi paitaa. Tai, no painanut niihin tekstin/kuvion. Paitojen tekemiseen meni muutama tunti ja olin innoissani kuvannut koko prosessin. Kun paidat olivat valmiit olin kuvannut ne päälläni ja siinä oli mennyt varmaan vielä kolmas tunti. Ajattelin saatuani ne kaikki liki 300 kuvaa koneelleni että tästä tulee varmasti hyvä postaus.

Eilen kun aloittelin tekemään sitä ”hyvää postausta” hyvän postuksen kansio oli kadonnut ja näin päästään taas siihen pisteeseen mistä muutama rivi ylöspäin puhuinkin.

Mutta, (onneksi tässä tarinassa on mutta). En suostunut luovuttamaan. Olin niin raivoissani kadonneelle kansiolle, että googletin keinon löytää sellainen takaisin ja näin minulle aukeni kokonaan uusi palautusohjelmien ihmeellinen maailma. En ihan oikeasti tiennyt että sellaisia on olemassa, tai ainakaan että tällainen tavallinen tallaaja osaisi niitä käyttää. Mutta minä käytin! Latasin jonkun ihmeen Renee Undeleter—ohjelman enkä tajunnut siitä mitään, mutta jotenkin onnistuin saamaan ohjelman kautta jostain salaisesta roskakorista n. miljoona kadonnutta tiedostoa – miljoonassa eri kansiossa tietysti. Jokaisessa niistä oli pitkän tirkistelyn jälkeen havaittavissa n.2-10 kuvaa tästä kadonneesta kansiostani.
Minulla meni tietojen palauttamiseen oikeasti n. kaksi tuntia. (osittaiin siksi ,että en aluksi hoksannut että tiedot pystyi palauttamaan vain ulkoiselle kovalevylle).
Mutta olin niin onnellinen kun löysin ne, tai ainakin osan ja ihan vain siksi omistan nyt kokonaisen postauksen näille kahdelle urhealle jälleen löydetylle roskiksesta kaivetulle kuvalle.

Postaus itse paidoista tulee myöhemmin.

Tags:
Print page
0 Likes