Archives
 

27 touko 2016

Posted at 15:49h in Uncategorized by
0 Likes

 

Joskus viime kesän keskivaiheilla lyötiin poikaystäväni kanssa vetoa vähän kaikesta.
Kuten olettaa saattaa – hävisin niistä useamman.

Olisikohan tämä ollut se kerta, kun minun piti keksiä oma vitsi. Niin hauska, että se saisi kaikki nauramaan vedet silmissä. Tai se, kun minun piti osata säikäyttää poikaystäväni niin, että se oikeasti hyppäisi kattoon.

Vitsi oli tietenkin surkea. Pikku-Kalle vitsi, minkä olin itse asiassa keksinyt jo ala-asteella ja säikäytyksenä luulin toimivan kannullisen jääkylmää kurkkuvettä poikaystäväni niskaan tämän katsoessa telkkaria.
Eihän se edes liikahtanut siitä.

En muista mitä kaikkea häviäjänä jouduin tekemään, mutta kerran panoksena oli se, että hävitessäni poikaystäväni saa kirjoittaa nimissäni tänne blogipostauksen.
Oletin jotain noloa tai outoja paljastuksia, mutta teksti olikin aika hellyttävä ja tuota tiskiharjajuttua lukuun ottamatta jopa totta.

En tiedä miksi en koskaan julkaissut tätä. Kai koko juttu jäi vähän kesken, mutta täältä se nyt tulee. Poikaystäväni “paljastukset” minusta reilun vuoden takaa.

 

♦ Rakastan löysän korvapuustin keskustan syömistä. Kokeilen melkein aina ensin sormella onko pulla mahdollisesti pehmeä keskeltä ennen ostoa. Petyn suuresti jos pulla on paistettu loppuun asti kypsäksi. Rakastan muutenkin vähän löysän kypsiä leivonnaisia.
♦ Saan kylmiä väreitä tosi helposti.
♦ Tykkää kärpästen äänistä mökillä.
♦ Olen tosi säikky, minulle ei saa heittää MITÄÄN ”ota kiinni” -vitsillä.
♦ Unohdan aamukahvini lähes aina. Lämmitän kahvini muutaman kerran uudestaan ennen kuin saan sen kokonaan juotua.
♦ Olen kerran melkein nostanut katiskan järvestä. Ensi kerralla saan sen itse kokonaan ylös.
♦ Puhun usein siitä kuinka ihanaa olisi käydä juuri nyt uimassa. Puheista huolimatta en ole käynyt tänä kesänä kuin kaksi kertaa pulahtamassa vedessä, uimiseksi sitä ei voi kutsua.  
♦ Suuni kirvelee mansikoista. Ostan torilta mieluummin tuoreita vadelmia ja herneitä.-

♦Minulla on aina ollut tiskikone. Viimeksi mökillä kysyin, tuleeko tiskiaine tiskiharjaan niin kuin hammastahna hammasharjaan.

 

Tags:
Print page
0 Likes

13 touko 2016

Posted at 11:18h in Uncategorized by
0 Likes

Pikku Julian kuvitelmat mökin ulkohuussin säiliössä asuvasta pahasta taruoleto Näkistä, palaavat vielä aikuisiässäkin mieleeni aina kun käyn mökkihuussissa. Välillä jopa kurkkaan, ettei kaarnaihoista ja levähiuksista järvenvartijaa näy siellä kakkakasan päällä kyttäämässä.

Miksi ihmeessä olin sen sinne alun perin edes kuvitellut?

Mökillä päähän pulpahtaa helpoiten lapsuudenkuvitelmia. Viime viikonloppuna näissä maisemissa naureskelin pienelle itselleni ja muistoilleni siitä kuinka olin ihan varma mm:

 

Että mustikat osaavat puhua keskenään, mutta eivät puolukoiden kanssa.

Järvessä asuva kuningashauki näykkii lapsilta isovarpaita.

Muurahaisilla on tarkat liikennesäännöt mistä ei saa poiketa.

Ukkosilmalla takasta tulee aina pallosalama.

Saksikäsi Edward asuu mökin alla.

Lattialautojen oksakohdat on oikeasti puuhun törmänneiden peikkojen naamoja.

 

Hassua miten sitä pienenä sai luotua mielikuvitusmaailman ympärilleen vaikka pahvilaatikosta.

Joskus leikin dinosaurusta niin kauan, että metsä oikeasti alkoi muistuttamaan Maa Aikojen Alussa –laaksoa. Toisinaan mielikuvitusystäväni Giida oli niin läsnä, että sen kanssa pystyi kikatella, ja mites se pyöräkellariin kuvittelemani hevostalli! Se vaati ehdottomasti jokapäiväistä huoltoa. Hevoset oli ruokittava ja niitä kaikkia piti ratsastaa joka päivä monta tuntia.
Ei myöskään unohdeta pehmolelukoiraani Kakkaa (kyllä, luitte nimen oikein). Se oli mielestäni ihan oikea koira.

 

 

Tags:
Print page
0 Likes

29 maalis 2016

Posted at 15:40h in Uncategorized by
0 Likes

Hei, miten meni pääsiäinen? Istun juuri toimistolla ja tuntuu kuin kroppa olisi tässä fyysisesti ihan läsnä, mutta pää vielä jossain pääsiäismunassa ja ihan pimennossa.

Suurimman osan pääsiäisestä tein vain rästitöitä, nukuin pitkään ja söin. Ajattelin, että lepään koko pääsiäisen, mutta ystäväni synttärijuhlat hieman venähtivät sunnuntaina ja ”sotkivat” suunnitelmani.
Ei siinä, meillä oli todella hauskaa, mutta tuntui kuin koko loman aikana kerätyt voimavarat menivätkin sitten siinä. Oma vikahan tuo.

Onneksi sitä ennen ehdin:
– Katsoa niin monta jaksoa tanskalaista rikossarjaa Siltaa Netflixistä, että välillä puhuin itsekseni ruotsia ja jopa ajattelin tanskaksi. Ruotsia en tosin osaa enää kovin hyvin ja tanskaa en ollenkaan.

– Käydä ensimmäisellä pitkällä juoksulenkillä hieman kompuroiden. Täältä tullaan Midnight run! Meinasin vain kuolla jo siinä kuuden kilometrin kohdalla.

– Maalata ensimmäisen pääsiäsmunan varmaan kahteenkymmeneen vuoteen. Innostuin vähän liikaa ja näpersin palloja ja pisteitä siihen yhteen munaan varmaan reilun tunnin. Jotenkin rauhoittavaa puuhaa. Päätin tuon jälkeen, että tarvitsen värityskirjan.

Nyt vain takaisin arkeen, onneksi ulkona on ihana ilma ja alkuviikon aikataulu melkoisen leppoisa.
 

 

// Most of the Easter I just work, slept and ate. I thought that I rest for whole Easter, but my friends birthday party on Sunday, kind of "ruined" my plans.
I mean we had a lot of fun, but now I'm pretty tired again. My fault, but luckily before sunday I had time to:

– Watch so many episodes of the Danish criminal series The Bridge on Netflix that I am talking Swedish and Danish now.

– I ran my first long run. Here we come Midnight Run! I only was going to die already somewhere in the six-mile.

– I painted an Eastern egg! Probably my first one in twenty years. I got so excited that i painted that egg probably over an hour. I decided after that that I need a coloring book.

But now, back to everyday life! It's such a pretty day 🙂

Tags:
Print page
0 Likes