Vaaleammat latvat 11 kesä 2013

Tämä tyttö ja hieman haalistunut pehko havahtui siihen ettei ole käynyt värjäyttämässä tukkaansa sitten joulukuun. Kutrit on paistatelleet sillä välin kuitenkin Etelä-Afrikan auringossa yhteensä melkein kuusi viikkoa, Meksikossa kaksi ja lopuksi vielä tuo viikon Espanjan lomakin siihen mukaan. Aika hyvin on väri pysynyt, mutta pieni ehostaminen ei tosiaan ollut pahitteeksi.

Suuntasin siis viime viikolla kampaajalle ja vielä ihan uuden kampaajan käsiin.
Mutta ei suinkaan uudessa kampaamossa. Ei, luotan edelleenkin Bown osaavaan tiimiin Yrjönkadulla. Luottokampaajani Milla vain jättäytyi kampaamoalalta pois ja minut siirrettiin Nooran tuoliin.

Toki luotin Nooraankin, olin nähnyt mm. miten hän käsittelee Xenian hiuksia, mutta hieman silti jännitti. Jännitän aina uuden kampaajan käsissä, koska melkein aina (muualla kun Bowssa) olen lähtenyt hieman lannistunein mielin parturin penkiltä pois. En tiedä imeekö hiukseni värin jotenkin viemärin tavoin vai eikö omat silmäni osaa tottua edes pieneen muutokseen. Yleensä lopputulos on aina liian tumma, tai väärän värinen muuten vain. Lisäksi olen maailman kriittisin mitä tukkaani tulee. Tätä pientä pakkomielteistä päätä ei varmasti ole helppo hoitaa.

No, nyt ei onneksi rehellisesti tarvinnut olla lähellekään lannistunut, päinvastoin kasvoilleni taisi levitä mitä aidoin ja tyytyväisin hymy.
Milla oli ihana ja mahtava, mutta onneksi Noorakin on ja osaa työnsä todella, todella hyvin.

            Lopputulosta

Pyysin Nooraa reippaasti vaalentamaan latvoja, mutta säilyttämään kylmän ruskean pohjan ja melko näkyvän liukuvärjäyksen.
Lopputulos oli parempi mitä olisin osannut kuvitella. Juuri oikean sävyinen ja tarpeeksi vaalea.
Katsotaan pärjätäänkö tälläkin seuraavat viisi kuukautta.

ennen & jälkeen

p.s moni teistä kyselee onko minulla pidennykset ja omalla tukalla tosiaan mennään.