SE HIMPUTIN OTSATUKKA 23 tammi
Kuinka moni saksi itselleen ala-asteella otsatukan?
Sitä jotenkin kuvitteli, että vähän kun tosta kynsisaksilla nappasee, niin näyttää pian joltain Tuhkimolta, mutta kappas kummaa, kun prinsessakampauksen sijaan saikin otsaansa kynityn joka suuntaan sojottavan pullasutia muistuttavan harjan.
Kasa pinnejä päälaella ja pipo syvällä päässä tukkaa kasvatettiin, mutta järkeä ei. Ei nimittäin mennyt kauaakaan kun otsatukasta haaveiltiin uudestaan ja jostain kumman syystä Fiskarsin keittiösakset ja omat kätöset näyttivät jälleen ihan päteviltä suorittamaan otsatukan leikkuuta.
..ei tullut taaskaan Tuhkimoa, ei. Tuli Niiskuneiti sähköiskun saaneena.
Sitä sanotaan, että aika kultaa muistot, mutta minun kohdallani se taisin oikein upottaa otsatukkatraumat johonkin kimaltelevaan glitterkultaan, nimittäin muutama kuukausi sitten, ihan hetken mielijohteesta näin jälleen kerran itseni upeana otsatukkaisena naisena. Mielikuvasta innostuneena ei ollut aikaa odotella kampaajan vapautumista – mitä turhia, olihan minulla netti apuna! YouTube on pullollaan otsatukan leikkausvideoita ja sellainen taustalla pyörien, oli tällä uunolla jälleen omat sakset kourassa ja pian jätti tuppo hiuksia lavuaarissa.
Ainiin unohdinko mainita, tämä kaikki tapahtui päivää ennen isoja kuvauksia?
Siinä oli maskeeraajalla (joka onneksi sattui myös olemaan kampaaja) naurussa pitelemistä, ja ennen kuin ehdin edes Niiskuneiti sanoa, oli meikkaajalla sakset kourassa. Voitteko kuvitella, otsatukkani oli ENSIMMÄISTÄ kertaa koskaan ammattilaisen saksittavana ja jollain ihmeen taikavoimilla lopputulos näytti ensimmäistä kertaa myös ihan kivalta.
Oi, miten tyytyväisenä kurkinkaan tuon kuvauspäivän otsatukkani alta!
..kunnes se ensimmäisen pesun jälkeen heittäytyi niin hankalaksi, että sudin sen vain sivuun ja annoin laiskuuttani olla.
Opittiinko tästä?
Ei. Päinvastoin! Tuo yksi päivä riitti erittäin hyvin syyksi antaa itseni kuvitella, että otsatukka voi kuitenkin onnistua! Siksipä nyt jälleen kerran istahdin viime viikolla kampaajan tuoliin ja vaikka Maija teki Folkissa aivan loistavaa duunia ja opetti selkeästi miten toimia suihkun jälkeen tämän otsaharjani kanssa, on nyt kyllä pakko sanoa, että en vain hemmetti soikoon silti tätä pehkoani tajua.
Otsani pyörre ja hiusteni luonnonkihara osaa koetella sen verran hermoja ja hiustenlaittotaitoja, etten vain löydä aikaa tai kärsivällisyyttä näpertää puoliaamua peilin edessä hiki (ja ne muutama hiuskarva) otsalla.
Olisihan se otsis niin kiva, mutta samperi sentään, myönnetään nyt julkisesti, että ei me olla tuon otsatukan kanssa oikein niin hyviä kavereita kun haluaisin olla.
Mites siellä? Onnellisempia otsatukkatarinoita?
(Huom postauksen kuvissa otsatukka kampaajan laittamana :D)
EDIT: sain teiltä ihanasti neuvoja ja niksejä ja niitä tänään testanneena on otsatukka tänään ollut ihanan OJENNUKSESSA <3
Haha, vielä on siis otsatukkatoivoa! Kiitos kaikille vinkeistä 🙂
Eeeee
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIiiik, juuri varasin kampaajalle ajan otsatukan leikkuuta varten. Tää sun tarina ei nyt oikein rohkaissut 😀 onneksi kampaaja jo varaus hetkellä sanoi, että katsotaan eka miten pyörteet menee ja sen jälkeen mietitään leikataanko…
Kuvissa sun otsis näyttää kyllä super hyvältä!
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEikä 😱😂🙈 haha, hyvä siitä tulee! Onneksi sentään olet menossa kampaajalle, etkä kylppäriin omat sakset kourassa 😂
Tsemppiä otsikseen 🙂
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi ei, näyttää kuitenkin tosi kivalta toi otsis sulla!
Mä taas en pääse otsatukasta eroon.. haha. En jaksa kasvattaa sitä pois ja hermostuttaa heti, jos se on liian pitkä. Oon siis joutunut tyytymään kohtalooni ja elämään otsatukan kanssa 😀 onneksi mallia sentään voi vaidella…
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHahaha kaikenlaisia otsisongelmia 🙆🏻♀️😂
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSopii sulle NIIIIN hyvin! Mulla auttaa kiharan kanssa nopea föönaus pyöröharjalla sellaseksi pyöreäksi kupoliksi, annan jäähtyä ja suoristimella vähän sutaisen sitä alaspäin niin että se näyttää just sellaiseöta muka huolittelemattomalta, joka suorahiuksisille tulee 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKiitos 🙈❤️
Siis pahin yhtälö mitä mä en ymmärrä on otsis ja suoristusrauta 😂 ai että kun ne pienenkin raudan kosketuksen jälkeen sojottaa ihan minne sattuu. Tosin mulla on varmasti ollu rauta liian kuumalla 🤔😅
Anne-Mari
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTuttu tunne 😀 Monen monta kertaa. Otsis on kiva, mutta. Aikuisena pahin moka pari vuotta sitten, kun keväällä hoksasin, että daammnnn näyttäisin kivalta otsiksessa. Kevät, kosteat kelit ja luonnonkihara… Ei paras mahdollinen ajatus ihmiselle, joka ei jaksa hiusten kanssa käkerrellä kaikkia aamuja. Kampaaja osasi hommansa, mutta emme kumpikaan osanneet arvata, että se otsis nousee kosteiden kelien vuoksi korkeuksiin… Näytin lähinnä PikkuMyyltä ja siltä tuntui myös aamuisin. Oli täysi työ ja tuska saada pysymään se otsis edes sivussa. Nyt tiedän sen, että jos otsista haaveilen, sen aika on syksyllä ja talvella. Kesäksi on kasvatettava semipitkä otsis edes, ettei järkönen karkaa aamuisin ikkunasta ulos ja pysyttele siellä koko päivää.
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunO ou! Innolla siis tulevia reissuja odotellessa 😅😱😂
Mun hiuksilla on nimittäin kanssa ihan oma elämänsä riippuen ilmastosta🙈
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMeitä on siis muitakin kun mä! 😀 Oikeesti ihan sama juttu myös mulla. Miten sitä ei ikinä muista ja opi vaikka niin monesti oon kokeillut. Ja sitten kun taas näkee jonkun kivan otsiskuvan, niin alkaa miettimään, että pitäisköhän… ja niin kävi nyt taas kun sun otsis noissa kuvissa näyttää oikeesti tosi hyvältä! Niin hyvältä et ihan jo melkeen kokonaan unohtu sun kirjotus himputin otsatukasta 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHahahahaha 😂😂😂 siis toi on niin totta! 🙈
Miia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhana otsatukka! Mulla on ollut sivuotsis nyt viitisen vuotta ja kyllähän elämä sen kanssa on ollut välillä aikamoista taistelua ja haluaisi vaan kasvattaa sen pois mahdollisimman nopeasti 😀 Siitä huolimatta otsis kuitenkin antaa mielestäni heti koko lookkiin erilaisen ilmeen ja kehystää kauniisti kasvoja, joten siksi olen otsiksessa pysytellyt. Vielä hiuksiin liittyvä kysymys, muistelin, että olet kirjoitellut täällä päänahkaongelmista. Itselläni on aivan jäätävä kutina ja kuivuus päänahassa tällä hetkellä, niin kiinnostaisi mitä shampoota/hoitoainetta käytät näin talvella? 😀
JULIA Toivola
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEli ei siis helppo otsistaival minullakaan luvassa 😅 seilen ja tänään se kyllä oli oikein nätisti paikoillaan ja ehin TAAS innostua että ehkä tämä tästä 😂😂
Ja joo arghhh tuo päänahka! Aina ihan kuiva! Nyt käytän Sp scalp shamppoota – ihan ok, mutta ainut mikä oikeasti minulla aittaa on pesu jokatoinen päivä ja ei mitään hiuslakkaa tai kuivashampoita ym lähellekään päätä 😅🙈
Vierailija
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOtsiksen kanssa pärjään ihan kohtuudella mutta se mokoma kasvaa tosi nopesti. Sitten en saa aikaiseksi mennä kampaajalle ja yritän lyhentää sitä itse. Ei aina kovin mairitteleva lopputulos ja aina vannon ettei ikinä enää…..viimeksi leikkasin itselleni kunnon palkeenkielen silmäluomeen,