Joulukuvia ja raketteja 25 joulu

Oliko teillä kiva jouluaatto? Meillä oli ihanaa! Syötiin paljon, hiihdettiin jopa vähän, pelailtiin pelejä ja kuunneltiin joululauluja. Oli niin rentouttavaa kun Laurin äiti oli laittanut kaiken valmiiksi ja tehnyt mieletöntä ruokaa. Sai vain istua valmiiseen pöytään ja herkutella.
Ulkona kävi vielä luminen tuiske ja takassa paloi tuli. Ihan mielettömän tunnelmallista ja rauhallista.

Ainakin siihen asti, kunnes Lauri halusi välttämättä ampua raketteja! Haha, siinä paukkeessa olisi mennyt muutamilta naapureilta joulurauha, mutta onneksi sellaisia ei ollut mailla halmeilla. Sainpa myös huomata, että olen kehittänyt itselleni jonkun aikuisiän ilotulituskammon. Ei ne tulitukset haittaa mitkä on siellä korkeuksissa taivalla, vaan ne kaikki muut paukut ja tikut siinä maalla. Tähtipommit ja paukepadat, surisevat perhoset? Ja viimein kun uskaltauduin ottamaan sellaisen Rooman kynttilän käteeni niin aloin panikoida, että se on väärin päin, tai räjähtää suoraan hanskaani ja eipä mennyt aikaakaan kun olin ihan varma, että jokin tulipää lensi hihastani sisään ja aloin kirkua, ja juosta tyyliin itseäni pakoon, niin että kompuroin ja melkein kaaduin naamalleni hankeen. 

Oikeasti? Surkea esitys, missä se entinen hurjapää Julia on? Jos se olisi nähnyt moisen episodin, olisi varmasti tullut luokseni ja läimäyttänyt minua naamalle ja sanonut, että ryhdistäydy nyt.

Ilotulitteista ei ole kuvia, mutta kaikesta muusta senkin edestä:

No, mutta eipä tässä kauheasti tarvitse enää rakettien kanssa muutenkaan hengailla. Uudeksi vuodeksi ollaan saatu itsemme jo Kapkaupungin puolelle – missä ilotulitukset ovat suurimmaksi osaksi kiellettyjä – ja minä voin keskittyä sitten olennaiseen. Saaran rutistamiseen, kuulumisten vaihtamiseen ja lämpimästä ilmasta (ja vähän viinistä) nauttimiseen. Enää kolme päivää lähtöön! 🙂