PÄIVÄ VANHASSA PORVOOSSA 10 kesä 2020

Siis mitä mä olen missannut?
Mutisin Aleksille heti kun sain kypärän pois päästäni ja noustua puutunein jaloin pois moottoripyörän selästä. Tuijotin jokirannan punaisten puutalojen rivistöä ja niiden takaa kohoavaa vanhaakaupunkia. Ihastelin mukulakivikatuja ja pastellinvärisiä taloja. Pieniä putiikkeja, suloisia kahviloita ja houkuttelevia kesäterassi-ravintoloita. Aurinko paistoi ja ihmiset nauroi. Tuntui kun olisin ollut jossain elokuvan lavastekaupungissa.
Vaikka oikeasti olin 40 minuutin ajomatkan päässä kotiovelta.

Miten voi olla mahdollista, että en ole käynyt täällä useammin?
Ja siis tarkennetaan, että mielestäni en ole käynyt siellä koskaan. Ehkä kerran läpikulkumatkalla, mutta oli luultavasti talvi ja laput silmillä, koska en ole tajunnut paikan kauneutta.
Harmittaa myös, että en ole aiemmin tajunnut paikan ravintolatarjonnan upeutta. Sicapelle, Salt, Meat District, Bistro Sinne! Sormet sauhusi puhelimella kun koitin lukea arvosteluja ja valita parasta ruokapaikkaa. Olisin halunnut kloonata itseni ja syödä niissä kaikissa, mutta lopulta päädytimme SicaPellen brunssille ja se olikin itseasiassa siihen sunnuntaipäivään täydellinen valinta.

Istuimme aurinkoisella terassilla, joimme lasit kuohuvaa, maistelimme pöytiintarjoiltun brunssin eri annoksia ja nautin kyllä jokaisesta minuutista. Unohdin ajankulun ja tuntui kesältä.

Brunssin jälkeen kiertelimme vielä hetken Vanhan Porvoon katuja, törmäsimme tuttuihin ja kävimme jokirannassa kahvilla. Kun ilta alkoi pikkuhiljaa hiipiä, nousimme takaisin moottoripyörän selkään ja ajoimme (kyllä, erittäin kornia) auringonlaskussa Vanhaa Porvoontietä kohti kotia.

Okei jätin kyllä mainitsematta, että en tykkää mennä pitkiä matkoja moottoripyärän kyydissä.
Se on aika puuduttavaa hommaa. Tylsää, mutta samalla pelottavaa. Osittain kivaa, voi katsella maisemia ja nauttia vauhdista., mutta sitten puutuu paikat ja illalla tulee aina kylmä.
Todellinen kuvahan on siis se, että Aleksi virnistää onnellisena, tuntee sykkivää vapauden tunnetta, kun minä kitisen kyyryssä takana, puristan henkeni edestä kohmeilla sormilla Aleksin vyötäröä ja toivon, että oltaisiin jo kotona.

Jos siis moottoripyörä-puutumista ei lasketa, niin aikalailla täydellinen päivä ja Porvoo näytti kyllä ensikertalaiselle parastaan.
Eihän tässä voi muuta kuin ruksailla kalenteriin lisää kesäisiä Porvoopäiviä ja alkaa käydä systemaattisesti läpi edellämainittuja ravintoloita.

Onko teillä muita ravintolavinkkejä, tai must-see paikkoja Porvoossa? 🙂  

MITÄ MUKAAN TELTTARETKELLE? 03 kesä 2020

Kesä, kärpäset ja telttaretki.
Tasan kaksi viikkoa sitten hytisin telttani makuupussissa vaikka olin pukeutunut vaate-kerroshampurilaiseksi ja oikein ekstra pipolla ja hanskoilla maustettuna. Öiden lämpötilat olivat nolla-asteisia ja ensimmäisenä päivänä oli kyllä hieman sormi suussa monessakin asiassa, mutta telttaretki oli lopulta todella ihana ja menisin koska vain uudestaan.
Onneksi myös ilmat on jo nyt hieman lämmenneet tuosta ja telttayöt ehkä hieman mukavampia 🙂

Eikä siinä, että kylmillä ilmoilla olisi haastava telttailla, kunhan varusteet on kunnossa. Normaalistihan makuupussiin ei edes tungeta itseään vaatekerraston kanssa, mutta iso miesten lainapussini ehkä vain päästi kylmää ilmaan sisäänsä, enkä onnistunut sulkemaan sitä kunnolla.

Lupasin tulla kirjoittelemaan mitä telttareissulle näin amatööriretkeilijän näkökulmastaja ja tässä sitä listaa nyt sitten tulisi. Toki varusteihin vaikuttaa vuodenaika, sää, retken pituus ja se, että kuinka pitkiä matkoja kävelette kantaen kaikkia varusteita.
Mutta ehkä tästä jonkinlaisen pohjan saa hahmoitettua. 

Tässä mitä meillä oli toukokuussa neljän päivän melonta/telttaretkellä mukana:

Teltta
Meillä oli Jack Wolfskin Exolight II kahden hengen vaellusteltta johon ihastuimme aikalailla. Niin helppo kasata, pakkautui pieneen ja oli kevyt (2kg) kantaa mukana. Plussaa myös kahdesta oviaukosta. 

Makuupussi
Makuupussin valinta riippuu täysin retken olosuhteista. Kannattaa valita siis vuodenaikaan sopiva pussi ja mieluiten itselleen sopivan kokoinen 🙂 

Makuualusta
Makuualustaan kannattaa panostaa yhtälailla kun makuupussiin. Suomessa maa hohkaa kylmää suurimman ajan vuodesta, joten kannattaa valita eristävä makuualusta. Minulla oli ilmatäytteinen alusta ja miehellä paksuhko solumuovialusta. Molemmat eristivät, mutta pumpattava on tietysti hieman paksumpi ja pehmämpi nukkua, lisäksi se pakkautuu pienempään tilaan.

Tyyny
Meillä oli Motonetistä ostetut puhallettavat tyynyt. Meni todella pieneen tilaan ja tuntui mukavalta pään alla. Toinen vaihtoehto on myös ottaa vain vaikka tyynyliina mukaan ja laittaa sen sisälle vaatteita. Myös ilman tyynyä pärjää mielestäni hyvin. 

Reppu/rinkka (tai melotessa tynnyrit)
Koska meillä oli myös tynnyrit mukana, riitti meille kevyet Jack Wolfskin Kalari Trail 42L reput. Plussaa siitä, että reput on 100% kierrätysmateriaaleista valmistettu ja mukana tuli repulle sadesuoja. 

VAATTEET
(jälleen kerran riippuu niin paljon retkestä ja säästä)

Vaelluskengät
Meillä oli LOWA Renegade Mid nahkaiset vettäpitävät monipuoliset ukoilukengät. Valmistettu 100% käsin Euroopassa, myös kaikki nahka on eurooppalaisilta toimittajilta. Nämä pitivät todella hyvin vettä, vaikka olimme melomisen takia useasti aika märkiä kaikista roiskeista ja kanootin pohjalla lillui vettä. Myös todella mukava ja kevyet jalassa 🙂

Housut x3
Minulla oli mukana Lululemonin treenilegginssit, sekä Jack Wolfskin Activate vaellushousut. Usein pidin näitä päällekkäin. Vaellushousut pitivät tuulta ja hylkivät hieman vettä, mutta mukana oli vielä Jack Wolfskin Rainy Day sadehousut siltä varalta jos olisi satanut joku päivä kunnolla. 

Takki x2
Synteettinen kevytuntsikka. Jack Wolfskin Routeburn siksi, että se oli äärimmäisen kevyt ja pakkautui pipeneen tilaan, mutta samalla piti kuitenkin tuulta ja hylki vettä.
Ja Jack Wolfskin Mount Isa kuoritakki, joka kesti kunnolla sadetta/vettä ja tuulta. 

1x Merinovillakerrasto
Villahousut ja paita oli päällä iltaisin kun oli viileää ja öisin nukkuessa.

1x fleece

Muuta
Urheilurintsikat
Toppi/t-paita
Alushousut
Villasukat
Sukat
Pipo
Lippis
Aurinkolasit
Urheilusormikkaat
Uikkari
Pyyhe

RUOKA & VÄLINEET

Retkikeitin, esim. Trangia (meillä kaasulla toimiva)
Puukko
Retkeilymuki & lautanen & haarukka/lusikka
Vesipullo (esim. Sigg traveller)

Meidän porukalla oli ruokaa mukana mm:
Puuropusseja
Nuudelipusseja
Hernekeittoa
Valmisruokapusseja
Valmis lettutaikinapusseja
Hillo
Kananmunia
Makkaraa
Pieni ketsuppi & sinappi
Tonnikalaa
Kasviksia
Perunaa
Riisiä
Sipulia
Pastaa
Tomaattikastiketta
Mausteita
Rypsiöljy
Soijarouhetta
Hedelmiä
Energiapatukoita
Pähkinöitä
Ruisleipää
Voita
Leikkelitä
Juustoja
Kahvia / teetä
Vettä (jos ei ole saatavilla juomakelpoista vettä)
Maitoa
Suklaata
Viiniä (tärkeä. Punaviini pienessä hanapakkauksessa, tai pussissa kulkee kätevästi mukana).

Koska olimme vielä suht viileään vuodenaikaan reissussa, säilyi ruoka hyvin, mutta lämpimämmällä ilmalla kannattaa ruoka pakata kylmäpusseihin tai valita ei sulavia / helposti pilaantuvia aineksia. Meillä oli esim. Ensimmäiselle illalle lohta varattuna, mutta emme olisi kantaneet kalaa kuitenkaan kaikkea neljää päivää mukana.
Joissain retkipaikoissa/laavuissa voi olla myös muurikka jossa helpompi paistaa erilaisia juttuja ja käyttää luovuutta. Kannattaa myös googletella erilaisia nuotioherkkureseptejä ja hakea inspiraatiota.

MUUTA

Vessapaperirulla
Talouspaperi
Tiskiharja
Muovipussit (roskia varten)
Biohajoava tiskiaine minipullossa
Ensiaputarvikkeet haavereiden varalle
Hygieniatuotteet (minipulloissa/näytepakkauksissa)
Aurinkorasva
Hyttyskarkoite
Kosteuspyyhkeet. (Todella kätevät tällaisella reissulla varsinkin, jos löytää minipakkauksessa. Puhdistusliinoja on saatavilla niin kasvoille, intiimialueelle kuin jopa kainaloillekkin omansa, mutta jo pelkästäänintiimialueen pyyhkeillä präjää pitkälle).

Ja tietysti myös jos haluaa ja jaksaa kantaa, niin nuotioiltoja varten minikajari, pelikortit, kirja ym viihdetarvikkeet 🙂

Onko teillä tänä kesänä retkiä tiedossa? 🙂

*Jack Wolfskin ja Lowa -tuotteet saatu lainaan

FIILIKSIÄ MELONTAREISSULTA 25 touko 2020

Vaikkojoki

Laskemme ensimmäisestä pienestä koskesta suoraan päin puuta, kiljun kun törmäämme kiviin, palelen ensimmäisen yön teltassa, juomme jokivettä ja se on ruskeaa, kasaan retkikeittimen väärin, kenkiini pääsee vettä, pumppaan ilmapatjaani enkä huomaa että venttiili on auki, saan haavan tynnyrin tiivistelukosta ja juoksen ensimmäiselle puskapisslle miltei koko metsän läpi piiloon. Ettei vaan kukaan huomaa. 

Sain teiltä ennätysmäärän viestejä Instagramiin melontareissun aikana. Kyselitte paljon ja se oli ihanaa! Moni kertoi, että haluaisi kokeilla melomista, tai lähteä metsään telttailemaan, mutta ei tiedä mistä aloittaa, tai mitä tai varusteita pakata. Ymmärrän tämän täysin – olin itsekin aluksi monessa tilanteessa aivan sormi suussa, mutta tekemällä oppii ja pikkuhiljaa homma alkoi jopa minunkin kohdallani toimia. Heti toisena päivänä koskia laskettiin nauraen, oikean kerraston kanssa en enää palellut öitä teltassa, jokivesikijn alkoi maistui normaalilta, retkikeittimen kasaus sujua, ilmapatjat pumpattiin ja teltat kasattiin ennätysvauhtia ja mikä tahansa lähin puska tai puu kelpasi vessana 😀
Ehkä voin toimia teille metsäseikkailun amatööri-inspiraationa?

Sen nimittäin voin kertoa, että oli oikeasti todella kiva olla hetkittäin oman mukavuusalueen ulkopuolella, oppia uutta ja nauttia luonnosta. Mennä hetkeksi niiden perusasioiden äärelle ja iloita ihanista pienistä asioista, kuten lämpimistä yöunista, nuotioherkuista ja siitä, että saa herätä lintujen lauluun lammen reunalta. Enkä tietty ollenkaan pistänyt pahitteeksi sitä, miten rauhoittavaa oli meloa tyyniä jokia ja spottailla majavien majoja tai tuntea miten adrealiini nousee laskiessa alas kuohuvia koskia. 

En myöskään pistänyt pahitteeksi juoda punaviiniä kuksasta iltaisin näissä maisemissa

P.s Kunnon varustelista-postaus vielä tulossa 🙂